Silmiini sattui huvittava uutinen. Sen mukaan GMO-maataloustuotteiden suhteen "kiistelyä aiheuttaa esimerkiksi se, että joissakin lajikkeissa on antibiooteille vastustuskykyisiä geenejä".
Asiasta jotain ymmärtävänä jäin ihmettelemään mitä tuossa oikeastaan lukee. Eihän sitä voi kirjaimellisesti tulkita kuin siten, että olisi olemassa jotain geenejä tappavia yhdisteitä, jotka kuitenkaan eivät tehoa aivan kaikkiin geeneihin, etenkään sellaisiin joita esiintyy GMO-lajikkeissa.
Edellä siteeraamani onkin silkkaa potaskaa, sillä antibiootit ovat yhdisteitä, jotka estävät bakteerien kasvua. Joko luonnosta eristettyjä tai keinotekoisesti valmistettuja.
Lauseen tarkoituksena lieneekin yrittää sanoa, että GMO-lajikkeissa on geenejä, jotka bakteerissa esiintyessään antavat sille vastustuskyvyn antibiootteja vastaan. Tämä on totta, sillä geenitekniikassa hyödynnetään antibiootteja helpottamaan oikeiden bakteerisolulinjojen valintaa.
Tällöin siirrettäväksi tarkoitettu geeni on liitetty samaan yhteyteen antibiootille vastustuskyvyn antavan geenin kanssa. Näin siirrettäväksi tarkoitetun geenin saanut bakteeri voidaan tunnistaa yksinkertaisesti kasvattamalla sitä sellaisissa olosuhteissa, joissa muut bakteerit kuolevat. Toisin sanoen antibiootin läsnäollessa.
GMO-kasvia luotaessa nämä bakteereille antibioottiresistenssin aiheuttavat geenit siirretään varsinaisesti siirrettäväksi halutun geenin mukana edelleen kasvin solukkoon, josta ne voidaan haluttaessa poistaa. Aina näin ei kuitenkaan tehdä.
Toisin kuin GMO-kasvien vastustajat ehkä haluaisivat antaa ymmärtää, antibiootit eivät ole luonnossa mitenkään harvinaisia yhdisteitä, vaan ne ovat mikrobien varsin tavallinen keino taistella toisiaan vastaan. Niinpä esimerkiksi penisilliinihome puolustautuu bakteereja vastaan tuottamalla niiden soluseinäsynteesiä häiritsevää penisilliiniä.
Siten myös antibioottiresistenssiä aiheuttavia geenejä esiintyy luonnossa joka paikassa. Yleensä ne sijaitsevat geeniryppäinä bakteerien muusta perinöaineksesta irrallisissa DNA-molekyyleissä, jotka kykenevät helposti siirtymään bakteerista toiseen. Sen sijaan geenin siirtyminen kasvista bakteeriin on äärimmäisen harvinainen tapahtuma.
Tätä taustaa vastaan GMO-kasvien sisältämien antibiooottiresistenssigeenien pelko on lähinnä huvittavaa. Tai siis olisi, ellei sitä käytettäisi eurooppalaisen maatalousteknologian kehityksen jarruttamiseen.
Toivottavasti tämä kuitenkin ymmärretään Suomessa ja maamme ottaa GMO-jalostuksen mahdollisimman pian aktiiviseen käyttöön. Näin suomalainen maatalous voi turvata elintarvikehuoltomme pitkälle tulevaisuuteen, emmekä esimerkiksi talouden pettäessä ja maataloustukien siksi kadotessa joudu turvautumaan halpoihin tuontielintarvikkeisiin - halpoihin siksi, että niissä on hyödynnetty geenitekniikan mahdollisuuksia.
Tämä riski kasvaa sitä suuremmaksi, mitä pidempään annamme amerikkalaisille ja aasialaisille maataloustuottajille etumatkaa tietämättömyyteen perustuvilla ennakkoluuloillamme geenitekniikkaa kohtaan. Mieluummin meidän kannattaisi itse hyödyntää sen mahdollisuudet. Etenkin kun suomalainen geenitekniikan tutkimus on erittäin korkeatasoista.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Geenimuunneltuja suolistobakteereita lihaville!
Dopingin sallimisesta urheilussa
Hiivasieni, puhdas urheilu ja geenidoping
Tekstit
-
Eikait tuossa geenimuuntelussa ole muuta vikaa kuin että isot yhtiöt yrittää tehdä viljelijöistä uusmaaorjia, koska geenimmuueltujen viljelykasvien tuottamat siemenet pitää ostaa jokavuosi yhtiöltä ja samointein myös muutki tuotantopanokset.
VastaaPoista-jpt-
Tästäpä tulikin mieleeni pari vuotta sitten käyty keskustelu täällä:
Poistahttp://leostranius.fi/2011/06/geenimuuntelu-kuriin/
Patentit kestävät aikansa ja päättyvät sitten. Myös kaikilla muilla tuotannon aloilla käytetään patentteja. Niiden tarkoituksena on se, että uuden tuotteen kehittänyt saa rahansa takaisin - toivottavasti korkojen kera.
PoistaSitä paitsi, en ole koskaan kuullut sellaisesta, että Monsanto tai joku muu olisi pakottanut maanviljelijän käyttämään tuottamiaan GMO-kasveja. Niitä käytetään vain siksi, että maanviljelijä saa niitä käyttämällä suuremmat tulot kuin muilla lajikkeilla.
Ongelma syntyy vasta sitten, kun sato syystä tai toisesta jää saamatta (kuten maanviljelyssä joskus aina käy). Silloin omaisuutensa Monsanton siemenviljaan sijoittanut köyhä maanviljelijä joutuu vaikeuksiin. Siis samalla tavalla kuin talonsa ja vaimon perintökorutkin pantanneelle yksityisyrittäjällekin käy talouslaman kurimuksessa. Sitä kutsutaan yrittäjän riskiksi.
Monsanto ei ehkä pakota ottamaan omia kasvejaan viljelykseen, mutta se on esimerkiksi kieltänyt sadosta saatujen jyvien käytön siemenviljana vain, jotta voisi rahastaa monopolisoimalla sen myynnin itselleen. Tämän lisäksi, GMO-viljalla on taipumus levitä muille pelloille ja risteytyä niillä viljeltyjen kasvien joukkoon, mistä seuraa Monsanton oikeushaaste omien viljojensa luvattomasta käytöstä.
PoistaEi kuulosta kovin reilulta meiningiltä? Vaikka GMO:ssa ja varsinkaan sen tutkimisessa ei ole itsessään vikaa, olen skeptinen sen suhteen. Koko hommassa ollaan vahvasti menossa perse edellä puuhun: GMO-viljely on epäeettisten yritysten hallinnassa, jolloin tutkimuksenkin puolueettomuus kyseenalaistuu, eikä GMO-viljelyä kaikkine sivuvaikutuksineen ja tekijöineen ole ylipäätään tutkittu tarpeeksi. En näe positiivisena kehityksenä esimerkiksi sitä, että vuosisatojen mittaisten prosessien aikana jalostuneet, jo lähes luonnonvaraiset viljelylajikkeet katoavat muutamien superkasvien tieltä.
Itse blogikirjoitus oli ihan hyvä, GMO:n vastustajien taustalla on usein irrationaalista ajattelua ikävä kyllä.
Lajikkeiden patentoiminen on aivan normaali käytäntö USA:n maatalouskaupan piirissä, eikä koske mitenkään erityisesti juuri geenimuunneltua viljaa tai Monsantoa. Järjestely hyödyttää kaupan molempia osapuolia: maanviljelijät saavat käyttöönsä laadukasta siemenviljaa, ja tätä siemenviljaa myyvillä yrityksillä puolestaan on resursseja kehittää jatkuvasti parempia tuotteita. Molemmat tekevät voittoa.
PoistaGMO-viljoilla ei ole mitään erityistä taipumusta levitä ympäristöönsä. Ristiinpölyttymistä voi joidenkin viljojen tapauksessa tapahtua siinä missä perinteistenkin lajikkeiden kanssa, mutta tästä ei seuraa mitään käytännön haittaa. Mitä tulee tarinaan Monsanton oikeuteen haastamista viljelijöistä, niin kyseessä on puhdas urbaanilegenda: yritys on haastanut oikeuteen ainoastaan yksittäisiä henkilöitä, jotka ovat tietoisesti ja tahallisesti syyllistyneet räikeisiin patenttirikkomuksiin.
Ajatus geenimuuntelun uhkaamista vuosisatoja kehittyneistä lajikkeista on hieman naivi – erityisesti kehittyneissä maissa on jo vuosikymmeniä sitten siirrytty kasvilajikkeiden laajamittaiseen ja järjestelmälliseen jalostamiseen. Geenimuuntelun avulla se on nyt vain mahdollista tehdä entistä nopeammin, tarkemmin ja turvallisemmin.
Tiettyjen GM-lajikkeiden väärinkäyttöön liittyy toki riskejä, ja monikansalliset suuryhtiöt eivät ole koskaan ongelmattomia. Mutta mitään erityistä syytä parjata juuri Monsantoa ei ole.
Round Up -ready GMO-kasvit kuulostavat epäilyttäviltä:
VastaaPoistahttp://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2013/06/09/monsanto-roundup-herbicide.aspx
Sanotaan näin, ettei herbisidiresistenssi ole sitä, mitä haluaisin geenitekniikalla tuotettavan. Näen sen kuitenkin välivaiheena laadullisesti paremman ravinnon tuottamiselle. Valitettavasti Eurooppa ei taida olla ensimmäisenä siirtymässä sellaisiin lajikkeisiin, koska täällä koko tekniikkaan suhtaudutaan niin vihamielisesti.
VastaaPoistaEn kyllä sinänsä tiedä miten geenitekniikalla saatas laadullisesti parempaa, kuin perinteisellä jalostuksella, eikä geenitekniikalla alueellisia nälänhätiä lopteta, niihin vaikuttaa niin moni muu asia,
VastaaPoista-jpt-
Laadullisesti parempaa saadaan lisäämällä kasveihin uusia biokemiallisia reittejä, joiden seurauksena esimerkiksi kasvin ravintosisältö tai säilyvyys varastossa paranee. Molemmista on olemassa esimerkkejä eli kultainen riisi tai tomaatti, jonka vanhenemisprosessia on muokattu.
PoistaEI musta ole ongelma nytkään ruuan säilyminen ollut.
PoistaTuosta halvoista tuontielintarvikeista, Gmo ei alenna juurikaan tuotantokustannuksia, voi käydä jopa päinvastoin.
-jpt-
Eivät GMO-lajikkeet olisi syrjäyttäneet vanhoja lajikkeita siellä, missä niihin suhtaudutaan myönteisesti elleivät ne olisi viljelijöille taloudellisesti tuottoisampia.
PoistaJa ruuan säilyminen on itse asiassa jättimäinen ongelma. Suomessa pilaantuu pelkästään vihanneksia ja juureksia vuosittain 22 miljoonaa kiloa. Ja meillä on sentään toimivat jakeluketjut, jääkaapit yms.
Mätäneminen ja hajoaminen on luonnollinen hajoamisprosessi, oliski mielenkiintosita tietää mitä pitemmänpäälle ihmisen elimistössä ruokaineet tekee, jotka on muuneltu hajoamista vastaan..
Poista-jpt-
Sulavat normaalisti. Geeninsiirrolla hidastetaan ainoastaan tomaatin oma vanhenemisprosessia.
PoistaMinun ensimmäisiä ajatuksiani GMO-viljelystä: Kaikenlainen GMO-viljely sekä sen tuotteet kiellettävä Euroopassa ehdottomasti, kunnes kattavat ihmiskokeet USA:ssa osoittavat näiden lajikkeiden turvallisuuden.
VastaaPoistaAntaa uskalikkojen kokeilla kaikki epäilyttävät vaihtoehdot; hehän tekevät nämä kokeilut vapaaehtoisesti, jopa innokkaasti. Siitä vain, mkinun puolestani.
Mielestäni vahvin perustelu GMO:n puolesta on, että se on sallittu USA:ssa. Kyseisessä maassa liian kuumasta kahvikupista voidaan ravintola tuomita miljoonakorvauksiin. Ajatelkaa, millainen bisnesriski olisi tuottaa tuotteita, jotka eivät olisi täysin varmasti turvallisia!
PoistaAika huono peruste :)
PoistaUSAssa miljoonat ihmiset ovat jo vuosikymmeniä syöneet GMO-ruokaa ilman negatiivisia terveysvaikutuksia. Ei sen isompaa koetta voi kukaan järjestää.
PoistaPitää kuitenkin ymmärtää, että geeniteknologia on vain joukko tekniikoita, joilla muokataan eliöiden perinnällistä ainesta. Itse näillä tekniikoilla ei ole mitään vaikutusta ruuan terveellisyyteen tai vaarallisuuteen, vaan vaikutus riippuu pelkästään siitä, mitä noilla tekniikoilla on tehty.
Tässä suhteessa geenitekniikka on poikkeuksellisen vain siinä suhteessa, että sitä käytettäessä tiedetään täsmälleen mitä jalostuksen aikana on tehty. Esimerkiksi mutaatio- tai risteytymisjalostuksessa käsitys niiden eliöille aiheuttamista muutoksista on paljon huonompi. Eli GMO-ruuan riskit esimerkiksi ruuan kuluttajille ovat pienempiä.
Näistä GMO-keskusteluista muistuu mieleen oliko nyt Pennn ja Tellerin sketsi, jossa kiertelivät kaduilla ja kertoivat ihmisille, miten vastallista H2O onkaan. Se tappaa vuosittain paljon ihmisiä väärin käytettynä, etenkn keuhkoihin joutuessaan se on hengenvaatallista. Ettekö olekin sitä mieltä, että H2O pitää kieltää? Hyvin moni oli valmis kieltämään veden käytön.
VastaaPoistaEn ole kovin hyvä kirjotta, vähän tönkkö, parempi puhuun, mutta koitetaas:
VastaaPoistaKuten sanoin en ole geenitekniikka vastaan, vaan se että jos ruuantuotannosta pääsee päättämään monsanton tapaiset ylikansalliset yritykset, syrjäyttämällä ensinnä paikalliset viljelykasvien luontaiset siemenlajikkeet omilla geenimuunelluilla siemenillään, myymällä ensinnä ns "edullisesti" omat geenimuunnellut viljelykasvisiemenensä, jotka on useimmiten muuneltu etteivät ne edes voi tuottaa itämiskykyisiä siemeniä, vaan uudet siemenet on aina ostettava yritykseltä, ja kun ei ole enään luontaisesti jalostettuja siemeniä käytössä viljelijöillä, onki tuotantopanosten hinta ihan toinen, tästä alkaa se uusmaaorjuus jos noin vainoharhaisesti (jossa on vinha perä asiassa) ajattelee asiaa.
Proffa kirjotti että suomesa on huippugeenitutkimus, miten käy jos suomalaien firma kehittää omat geenimuunnellut lajikkeensä ja geenisiementuotanto luontaisesti jalostetut siemenet, eikä niita ole enään tarvittaessa käytettävissä, sitten firmalle tehäänki "kemirat" ja se myydään isommale ulkolaiselle firmell, jolloin hinnat nouseeki rajusti..
-jpt-
Eivät ne vanhat lajikkeet mihinkään katoa. Jos GMO-lajike muuttuu hinnan takia kilpailukyvyttömäksi, palaavat vanhat lajikkeet. En kuitenkaan pidä tätä todennäköisenä kehityskulkuna.
PoistaPs. proffa, minulla on viljelykokemusta 20v, (joten puhun omaa käytännönkokemustakin) sivutoimisena muutamaa kymmentä hehtaaria viljelin muun yritystoiminnan ohella, koti/sukutila meinaa, nyt vaan muutama vuosi sitten vuokrasin pellot yhelle karjatilalliselle, kun ei enään aika oikein riitä niihin muilta töiltä ..
VastaaPoista-jpt-