Nuorisotyöttömyys on uusimpien tietojen mukaan noussut lähes 19 prosenttiin. Kasvua vuoden takaisesta on noin 2,3 prosenttiyksikköä.
Kaikkiaan Suomessa on laskentatavasta riippuen joko 220 000 tai 330 000 työtöntä ihmistä. Ero johtuu lähinnä siitä, lasketaanko mukaan ne työttömät, jotka yrittävät työllistyä aktiivisesti.
Tätä taustaa vastaan tuntuu jotenkin irvokkaalta hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen päätös nostaa suomalaisten eläkeikää. Uskotaanko politiikan huipulla todella siihen, että työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys korjaantuvat pakottamalla vanhat ukot ja akat töihin entistä pidempään? Tai että työelämästä lopullisesti syrjäytyneiden nuorten armeija tulee kestävyysvajeen kannalta jotenkin halvemmaksi kuin eläkeläisten kasvava joukko?
Tässä tilanteessa ei voi kuin toivoa, että työttömyys katoaa Suomesta nopeammin kuin eläkeratkaisu alkaa vaikuttaa. Tämä edellyttäisi nykyiseltä tai ainakin vaalien jälkeiseltä hallitukselta yksityisen sektorin kasvua ehkäisevän lainsäädännön pikaista muuttamista.
Ensisijaisesti kyse on yrittämisen edellytyksistä kuten yrityksiin liittyvän byrokratian purkamimsesta, holhouksen vähentämisestä, innovaatiotoiminnan edellytysten turvaamisesta ja työllistämisen helpottamisesta.
Näihin nähden toissijaisiksi on katsottava esimerkiksi palkansaajien verotus, yhteiskunnan heikoimpien sosiaaliedut, kansainvälinen hyväntekeväisyys tai eläkeläisten elintaso. Näihin voidaan investoida vasta sitten kun ensisijaiset, eli talouden moottoria kasvattavat, sijoituset alkavat tuottaa uutta varallisuutta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Romahtaako Ruotsin velkatalous
Miksi Kataja hyökkäsi Sipilän kimppuun?
Keinoja Suomen talouden piristämiseksi on, mutta onko halua?
Tekstit
-
"Kaikkiaan Suomessa on laskentatavasta riippuen joko 220 000 tai 330 000 työtöntä ihmistä. Ero johtuu lähinnä siitä, lasketaanko mukaan ne työttömät, jotka yrittävät työllistyä aktiivisesti."
VastaaPoistaLoppujen lopuksi, onko luku vielä suurempi koska tilastoja siivotaan eri tavoilla!
Jos pystyn olemaan 68-vuotiaaksi 65-vuoden sijaan työelämässä, niin montako nuorta työllistän noina kolmena vuotena?
On, työttömyysaste on merkittävästi suurempi. Mutta referoin edellä virallisia lukuja.
PoistaArvon professori ei ole ehkä punninnut eläkeiän nostamisen etuja yhteiskunnalle. Ensinnäkin eli 63-vuoden iän saavuttanut hyödyttää eläkkeen kartuttamisella huomattavasti itseään. Toiseksi se hyödyttää myös julkistaloutta, koska palkasta menee enemmän veroa ja sitä myöten enemmän veroa myös tulevasta eläkkeestä. Toisaalta myös eliniän piteneminen vääristää eläkkeitä ja siitä aiheutuvaa rasitusta yhteiskunnalle, joten senkin takia eläkeikää täytyy nostaa.
VastaaPoistaMuutenkin väite, jossa vanhempien ihmisten työiän nostaminen söisi nuorempien ihmisten työpaikkoja on nähdäkseni väärä, koska yleensä olettamus tästä perustuu siihen, että työpaikkoja olisi vapaana aina vakiomäärä, joka jakautuu ihmisten kesken. Näin ei kuitenkaan mielestäni ole, koska pidemmällä aikavälillä työpaikkojen määrä sopeutuu työvoiman määrään (okei, tämä on Vartiaisen ja monen muunkin poliittisen vaikuttajan näkökulma, mutta jotenkin kierolla tavalla uskon siihen) eli jos meillä vaikka poistuisi 50 000 ihmistä Indonesiaan tekemään hikipajoihin kenkiä, niin se ei automaattisesti tarkoittaisi sitä, että Suomessa olisi 50 000 ihmistä vähemmän työttömänä.
Eläkeuudistus ei käsittääkseni nostanut eläkkeiden tasoa. Sen sijaan verotettavan työtulon erotuksen suhteessa eläkkeeseen hyväksyn. Toisaalta jos samassa työssä ja samalla palkalla olisi nuori (muuten työtön) ihminen, maksaisi hän saman veron kuin eläkkeelle pääsyä odottava.
VastaaPoistaVartiaisen logiikka kyllä ainakin jossain määrin pätee. Onhan esimerkiksi väkirikkaalla Venäjällä paljon useampia työpaikkoja kuin vähäväkisessä Suomessa. Siis pelkkä ihmisten määrän kasvaminen kyllä lisää työpaikkoja, mutta (edelleen Vartiaisen mukaan) työllisyysastetta se ei lisää.
Eli kyllä nähdäkseni myös Vartiainen on kanssani samaa mieltä siitä, ettei nuoren vaihtaminen eläkeläisen tilalle luo eikä vähennä työpaikkoja (toki tätä pitäisi kysyä häneltä itseltään). Sen sijaan nuorella työttömällä on syrjäytymisen vaara, jonka seurauksena hän on kymmeniä vuosia yhteiskunnan elättinä.
Asia on sikälikin omituinen, että todellinen keskimääräinen eläköitymisikä ei ole edes sitä aiemman rajan mukainen, vaan paljon alempi. Nyt siis vain nostettiin teoreettista eläköitymisikää kaikkien paitsi niiden harvojen osalta jotka todella voivat pysyä työelämässä 67:än saakka. Se määrä on paljon pienempi kuin niiden määrä jotka lähtivät eläkkeelle 63 tai 65 vuotiaina.
VastaaPoistaAnonyymin väite että eläkkeelle lähtevät eivät vapauttaisi paikkojaan nuoremmille on ainakin minusta omituinen. Ehkä näin on jossain julkishallinnossa, jossa on määrätty että henkilökuntaa pitää vähentää eikä eläkkeelle lähteneiden tilalle palkata ketään, Omassa yksikössäni kansainvälisessä firmassa näin ei todellakaan ole, vaan kaikkien lähtijöiden (kolme tänä vuonna) tilalle on palkattu uudet ja nuoret työntekijät, Sama tulee toistumaan keväällä, jolloin on tiedossa kahden lähtö eläkkeelle. Tämä siis suhdanneherkällä IT-alalla....