sunnuntai 24. joulukuuta 2023

Pyhän maan joululahja

Kristillisessä - ja nykyisin maallistuneempienkin länsimaisten ihmisten -  joulussa korostuvat yli 2 000 vuoden takaiset tapahtumat nykyisen Israelin alueella sekä niiden muistoksi annettavien lahjojen antaminen. Siksi haluan tänä jouluna muistaa niin sanotun Pyhän maan asukkaita ehdotuksella pysyvän rauhan saamiseksi heidän välilleen.

Uudenlainen ratkaisu tarvitaan kahdesta syystä. Niistä ensimmäinen on Israelin luonne juutalaisvaltiona ja toinen vuoden 1948-49 tapahtumissa suunnattoman virheen - arabikansojen ehdotuksesta kotiensa jättämisen - tehneen palestiinalaisväestön harjoittama terroristinen väkivalta juutalaisia kohtaan, jotka molemmat ovat estäneet rauhan solmimisen Pyhän maan asukkaiden välille.

Siten ratkaisua on haettava siltä pohjalta, että Israelin luonne juutalaisvaltiona säilyy, mutta samalla palestiinalaisten harjoittama terroristinen toiminta loppuu. Nämä ehdot eivät toteudu nykyisin paljon esillä olevassa kahden valtion mallissa, eivätkä etenkään juutalaiset ole kiinnostuneet myöskään sellaisesta yhden valtion mallista, jossa terrorismia vuodesta toiseen harjoittaville palestiinalaisille annettaisiin Israelin kansalaisuus. 

Siksi tässä tilanteessa tarvitaan luovaa ajattelua. Mutta ensin on odotettava nyt käynnissä olevan sodan loppumista, jotta rauhan esteistä suurin eli palestiinalaisten terroristijärjestö Hamas poistuu näyttämöltä. 

Sen jälkeen on istuttava neuvottelupöytään, jossa ovat edustettuina Israelissa asuvat juutalaiset ja palestiinalaiset sekä Jordania, Egypti ja mahdolliset muut arabimaat sekä neuvotteluiden puolueettomat välittäjät. Lopputuloksena on hyväksyttävä ratkaisu, jossa palestiinalaisille annetaan vapaus joko muuttaa pois Israelista Jordaniaan, Egyptiin tai muihin arabimaihin tai vaihtoehtoisesti jäädä odottamaan juutalaisvaltion kansalaisuutta. 

Arabimaihin muuttaville palestiinalaisille tulee antaa kansalaisuus esimerkiksi viiden vuoden kuluttua maahan asettumisesta edellyttäen, että he täyttävät sen ehdot ja käyttäytyvät asiallisesti. Sen sijaan Israelin alueella elämisen valitsevat jäisivät toistaiseksi ilman kansalaisuutta, mutta sen myöntäminen taattaisiin heille lähtökohtaisesti 30 vuoden kuluttua. 

Lähtökohtaisesti siksi, että kansalaisuuden ehdoksi asetettaisiin palestiinalaisterrorismista luopuminen. Koska se tuskin kuitenkaan onnistuisi sormia napauttamalla, olisi rakennettava väkivallasta luopumiseen kannustava kehikko. 

Siksi olisi päätettävä, että jokaisesta palestiinalaisten tekemästä terroriteosta sopimuksen voimassaolon ensimmäisen vuoden aikana kansalaisuuden myöntämistä siirrettäisiin eteenpäin yhdellä viikolla. Vastaavasti sopimuksen toisesta vuodesta kymmenenteen vuoteen jokainen terroriteko siirtäisi kansalaisuuden saamista yhdellä kuukaudella. Tämän jälkeen seuraavan kymmenen vuoden jaksolla jokainen terroriteko siirtäisi kansalaisuuden saamista yhdellä ja siitä eteenpäin viidellä vuodella.  

Tällainen järjestelmä tarjoaisi palestiinalaisille nykyisestä umpikujasta ulos vievän tien, mutta myös vahvan motivaation pidättäytyä terroristisista teoista. Väkivallan loppumisen seurauksena myös luottamus Israelin juutalaisten ja palestiinalaisten välillä kasvaisi vuosi vuodelta ja johtaisi vähä vähältä vahvistuvaan taloudelliseen integroitumiseen, joka vahvistaisi edelleen rauhanomaista kehitystä.

* * * 

Edelle kirjaamassani ehdotuksessa on oleellista se, että ajanjakso on pitkä eli minimissäänkin 30 vuotta. Oletettavasti varsin suuri osa palestiinalaisista ei jäisi Israeliin odottamaan näin pitkää aikaa, vaan valitsisi mieluummin muuttamisen johonkin arabimaahan, jossa täysien kansalaisoikeuksien saaminen onnistuisi oleellisesti lyhyemmässä ajassa. Näin Israelin luonne juutalaisvaltiona ei vaarantuisi, vaikka jäljelle jäävät palestiinalaiset saisivatkin kansalaisuuden. 

Pitkä ajanjakso on oleellinen myös siksi, että kolmen vuosikymmenen aikana ehtii kasvaa myös kokonaan uusi sukupolvi palestiinalaisia ja juutalaisia, joiden elämää ei varjosta jatkuva väkivalta ja sorto, vaan rauhanomainen rinnakkaiselo. Tämä johtaa etnis-uskonnollisten rajojen merkityksen vähenemiseen, mikä vahvistaa yhteiskuntaa ja johtaa lopulta tilanteeseen, jossa palestiinalaisille myönnettävä kansalaisuus ei aiheuta ylitsepääsemättömiä reaktioita myöskään juutalaisten parissa.

Ja näin rauha saapuu lopulta myös kristillisen joulun syntysijoille! Ja sielläkin asuville ihmisille tulee rauha ja hyvä tahto toisiaan kohtaan. 

Tällä ehdotuksellani toivotan hyvää joulua kaikille lukijoilleni! Sekä myös Pyhän maan asukkaille, joiden toivon pitävän lahjastani!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oikein hyvää ja salaista joulua!
Nauttikaa joulusta!
Joulumuisto

18 kommenttia:

  1. Yksikään arabimaa ei halua palestiinalaisia. Heistä ei ole kuin häiriötä kuten mm. Egypti ja Kuwait ovat saaneet havaita. Miksiköhän ennen nykyistä kriisiä kymmenet tuhannet gazalaiset kävivät Israelin puolella töissä, mutta Egyptin puolelle muuria ei pääse kuin johtajat, jotka matkustavat Dubaihin huvittelemaan.

    VastaaPoista
  2. Gazalaisten enemmistö ei taida hyväksyä Israelin olemassaoloa. Arabivaltiot ovat myös syyllisiä, koska tavallaan ovat alusta alkaen pitäneet heidät väkisin alueellla. Kahden valtion suunnitelma taitaa olla unelmahöttöä. Tuntuvat olevan pitkävihaisia tuollapäin.

    VastaaPoista
  3. Hyvää Joulua ja Rauhaisampaa Uutta Vuotta niin Professorille kuin lukijoille!

    Kaunis ajatus näin joulun kunniaksi.

    Teokratialla johdetut valtiot vaan taitavat toimia hieman eri tavoin kuin demokraattiset valtiot.

    VastaaPoista
  4. Silloin kun Ukraina luopui ydinaseista, se sai jonkinlaiset turvatakuut USA:lta ja Venäjältä.
    Nyt on nähty ettei Venäjään voi luottaa.

    Jotta uskottavasta rauhasta voitaisiin puhua tässä sodassa, minusta Israelin pitäisi saada myös turvatakuut sekä länsi- että arabimailta.
    Voisiko arabimaiden lupauksiin luottaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskin, eikä Israel voi siksi luottaa minkäänlaisiin takuisiin, mutta 30+ vuotta väkivallatonta aikaa veisi palestiinalaisilta motiivin väkivaltaiseen ratkaisuun. Tämän osoittaa se, että vuosina 1948-49 paikalleen jääneet palestiinalaiset saivat Israelin kansalaisuuden ja ovat nykyisin sille lojaaleja. Osa heistä on jopa mukana Gazassa taistelemassa Hamasia vastaan.

      Poista
    2. Kannattaa muistaa miksi ne tuon alueen pakolaiset syntyivät -48. Kysehän EI alussa suinkaan ollut siitä että juutalaiset olisivat ajaneet muslimit pois, vaan siitä että Israeliin hyökkäävät naapurit kehottivat ja pakottivat muslimit lähtemään. Heidän ajatuksensa oli ettei maahan kaivat todistajia eikä sekaannuksia kun hyökkäävät Egyptin, Jordanian ja Syyrian armeijat tuhoavat koko juutalaisväestön. Kansanmurha olisi ollut helpompaa kun kaikki tyynni olisi vainut tappaa ilman mitään lajittelua. Siksi heidät siirrettiin naapurimaihin pakolaisleireille. Ja sitten heitä ei päästetty integroitumaan näihin maihin vaan pidettiin leireillä toisen luokan ihmisinä joista koski aivan eri säännöt ja lait kuin paikallisia. Tätä jatkettiin sukupolvia. Ja kyllähän sittemmin juutalaisetkin ajoivat niitä jäljellejääneitä pois kun heidän kanssaan tuli eri arabien hyökkäysten aikana ongelmia, eivät kaikki olleet lojaaleja.

      Poista
  5. Yle tänään

    Kaaoksen aika

    Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, miksi maailmassa käydään nyt kahta raakaa ja merkittävää sotaa.

    https://yle.fi/a/74-20065647

    VastaaPoista
  6. Terhomatti Hämeenkorpi24. joulukuuta 2023 klo 10.23

    Todella mielenkiintoinen ehdotus, mutta mutta: Kun toisella puolella on kivikautisia murjaaniuskovaisia, niin ei tu´ mittä ! Ei vaan tu´!

    VastaaPoista
  7. Kuten täälläkin, usein kirjoitusteemaan liittyy ihmettelyä asioiden uskonvaraisesta käsittelystä, joka lienee useimmiten harhautusmielessä, ellei itsepetoksellisesta mielestä aiheutuvaa: vaikea siis uskoa reaaliseen so. järkevään ratkaisuun.
    Ja tuskin sillä on merkitystä, jos Greta Thunbergiin luotamme - ja miksi emme luottaisi - meillä on vajaa seitsämän vuorokautta aikaa, kunnes maailmanloppu koittaa.
    Totean kuin death metal miehet konserttiensa alussa 90-luvulla: "prepare to die!"

    VastaaPoista
  8. Hienoja ajatuksia, siitä miten Israelin alueelle saataisiin pysyvä rauha.
    Mutta kansalaisuus 30 väkivallattoman vuoden jälkeen, entäs jos Israelilainen siirtokuntalainen murhaa muutaman lapsen aikansa kuluksi, pitääkö silloin taputtaa käsiä kannatuksen vuoksi.
    Ottomaanien aikaan alueella käsittääkseni rekisteröitiin kaikki maanomistajat viimeistä aaria myöden. Elikä siirtokunnat on rakennettu suurimmaksi osaksi takavarikoidulle maalle, eli edellinen omistaja on todennäköisesti ammuttu ensin.
    Taputetaan käsiä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taasko sinä olet mutuilemassa täällä? Siitä miten asiat menivät on kirjoitettu niin paljon, että luulisi että sinäkin löytäisit jonkun niistä kirjoista, niin sinun ei tarvitsisi arvella puolueellisesti mitä olisi ehkä voinut tapahtua. Mutta ettei vain olisi, ettet osaa lukea, tai että keskittymiskykysi ei riitä twiittiä pidempään tekstiin?

      Poista
    2. Vai mutuiletko sen takia että siten on helpompaa keksiä vaihtoehtoinen propgandatodellisuus, koska ne kirjoitukset kertovat muslimien ja arabien kannalta hieman ikävää historiaa siitä miten he ovat juutalaisten kanssa toimineet. Se toiminta nimittäin selittää aikalailla sen miten juutalaiset ovat vastanneet. Vinkiksi, juutalaiset eivät ole aloittaneet yhtään sotaa itsenäistymisensä jälkeen, mutta voittaneet ne kaikki mitä naapurit ovat aloittaneet heitä vastaan. Se nyt tietysti näkyy jo siitä että sellainen valtio kuin Israel on ylipäätään vielä olemassa, koska jos he olisivat hävinneet yhdenkin, heitä ja valtiota ei enää olisi olemassa. Selkä seinää vastaan olemassaolostaan taisteleville on vähän turha sanoa mitä he saavat ja eivät saa tehdä estääkseen itsensä ja lastensa tappamisen. Ja selkä seinää vastaan eivät ole arabit, vaan juutalaiset. Tuonne syntyy rauha sinä päivänä kun arabit lopettavat juutalaisten kimppuun käymisen. Sotaan ei tarvita kahta, yksi halukas riittää, mutta yleensä sanotaan että rauhaan tarvitaan kaksi halukasta. Sekään ei ole koko totuus, sodan keskellä toisella osapuolella voi olla halu rauhaan, kunhan vain se toinen lopettaisi sotimisen.

      Poista
    3. Ajattelin kyllä lähinnä kertoa tuolla kirjoituksella että pyhänmaan toiminta ei ole mitenkään yksipuolista tappamista.
      Ja mitä lukemiseen tulee, uskon lukeneeni paljon keskiarvoa enemmän. Kirjahyllyssä on n. 800 kirjaa, joista puolet historiaa ja loput fiktiota.
      TV:ssä joskus vuosia sitten haastateltiin Israelilaissotilaita, toinen heistä kertoi että yksi asia hänen mieltään painaa: " Olivat olleet suorittamassa normaali valvontaa, eli menneet asuntoon sisään ja katselleet ikkunasta ulos ympäristöä, yhtäkkiä palestiinalaismies oli hyökännyt hänen kimppuunsa jolloin hän oli välittömästi ampunut tämän"
      Asiassa häntä painoi se että: " mies oli ollut n. vuoden ikäinen ja opetellessaan kävelyä tämä oli tarttunut hänen aseensa piippuun"
      Voit olla mitä mieltä hyvänsä, mutta tälläisiä on ollut uutisissa vuosien varrella runsaasti. Ei minuakaan aseistetun ihmisen tappaminen heilauta pätkän vertaa.

      Poista
    4. Vuoden ikäinen joka yltää ampumavalmiin sotilaan aseen piippuun tarttumaan? ja sinä uskoit tarinan? ok, nyt voisi sanoa että naivismi sai uuden merkityksen.

      Poista
  9. Näin se meni. Arabit ei myönnä virhettä. Käy kai heidän loukkaamattoman kunnian pääĺle.

    VastaaPoista
  10. Olisi hyvä ratkaisu; otetaan kaikki israelilaiset tänne Suomeen. JA annettaisiin/siirrettäisiin kaikki Suomen muslimit tuonne Israeliin. Win-Win tilanne? No, tataarit saisivat jäädä... Hyvää Joulua proffalle ja seuraajille!

    VastaaPoista
  11. Itsepähän aina hautaansa kaivavat. Kuinka törkeitä, ehdottomia ja riitaisia sitä osataankaan olla?

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!