Koska juuri ihmisten - ja erityisesti päättäjien - kyky ymmärtää asioita ja niiden yhteyksiä ovat keskeisiä tekijöitä yhteiskunnan menestymisen kannalta, oli tänään erityisen ikävä havaita, että peruskoulun viimeistä luokkaa käyvistä oppilaista suurella osalla matematiikan osaaminen on alakoululaisen tasolla.
Erityisen mielenkiintoista oli havaita, että todistukseensa erinomaista osaamista osoittavan kympin saaneiden oppilaiden osaaminen on laskenut portaittain. Toisin sanoen tämän päivän kympin poika tai tyttö ei ole matemaattisesti yhtä noheva kuin verrokkinsa takavuosilta. Sama koskee viitosen tai kuutosen oppilaita, joskin heidän osaamistasonsa on romahtanut vasta parina viime vuonna.
Loogisesti ajatellen edelliseen kappaleeseen kirjoittamani tilanne kertoo enemmän suomalaisesta koulusta kuin sen oppilaista. Tarkalleen ottaen se osoittaa, etteivät peruskoulun ongelmat liity pelkästään koululaisten osaamattomuuteen, vaan myös koulun - tai opettajien - kykyyn tai ohjeisiin arvioida oppilaiden osaamista.
Jos ja kun arvosanat on kouluissamme de facto suhteutettu luokan - tai koko koulun - oppilasaineksen osaamiseen, Gaussin käyrän tai jonkin muun periaatteen mukaisesti, ei osaamisen arviointi anna minkäänlaisia eväitä sen havaitsemiseen, jos todellinen osaaminen on muuttunut. Eikä opettajille tai koulujen kehittäjille synny välitöntä palautetta, joka herättäisi heidät havaitsemaan ongelmia opetuksen perillemenossa.
Tämä asia ei varmaankaan yksinään selitä suomalaisten lasten osaamistason laskua viimeisen vuosikymmenen aikana. Mutta saattaa hyvinkin olla osatekijänä sen taustalla, ettei kouluissa - tai opetusministeriössä - ole herätty asiaan aiemmin.
Parempi kuitenkin, että asia tuli ilmi myöhään kuin ei milloinkaan. Ja on erinomaista, että suomalaisen koulukriisin kehittämiseksi löytyi tässä puheena olevan selvityksen perusteella yksi äärimmäisen helposti korjattava ongelma.
Toisaalta on ikävää, että edellä käsittelemäni seikka tuskin on ainoa - tai edes tärkein - tekijä siinä, miksi suomalainen koulu täyttää yhteiskunnallisen tehtävänsä vuosi vuodelta yhä heikommin. Tämä on sikäli merkittävää, että opetuksen perillemenon arvioinnin tulisi olla ylivoimaisesti keskeisin kriteeri koulujen onnistumisessa - ja siksi sen seuraamisessa pitäisi olla mahdollista hyödyntää myös oppilaille annettuja arvosanoja. Ja siksi ne olisi kiinnitettävä oppilaiden todelliseen osaamiseen sen sijaan, että viitosia ja kymppejä jaellaan oppilaiden osaamisjärjestyksen perusteella.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Viivyttely julkisen sektorin tervehdyttämisessä tulee kalliiksi
Itsestäänselvyyksiä
Opetushallitus linjasi spurgut ja puliukot puhekielen ulkopuolelle
Viivyttely julkisen sektorin tervehdyttämisessä tulee kalliiksi
Itsestäänselvyyksiä
Opetushallitus linjasi spurgut ja puliukot puhekielen ulkopuolelle
Tekstit
""... ay-liikkeen viskaaleilta on kouluaikoina jäänyt loogisen ajattelun kyky vähemmälle, mutta on hyvä muistaa, että kyseinen taito kehittyy ennen kaikkea matematiikan tunneilla...""
VastaaPoistaEi kehity.
Loogiseen ajatteluun, sikäli kun sillä tarkoitetaan esimerkiksi syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä, tarvittavat tajunnalliset alkiot kehittyvät kirjoitustaidon omaksumisen yhteydessä, ja vieläpä niin, että syys-seurraussuhteiden ymmärtämisen edellyttämä ajantaju kehittyy parhaiten kun ekaluokkalaisen pieni käsi piirtää äännekirjoituksen mukaista yhtenäistä kaunokirjoitusviivaa.
Tosiasia, jota en toistaiseksi ole huomannut kumotun, on tiivistettävissä Marshall McLuhanin teesiin, ettei maailmassa missään missä kulttuuriseksi perusratkaisuksi ei ole valikoitunut äännekirjoitus, ole syntynyt tilageometriaa.
Syvyysperspektiivin ja tilan taju ovat edellytyksiä dynaamisen liikkeen hahmottamiselle, ja dynaamiseen liikkeeseen kytkeytyy tajunnallisesti kyky hallita aikaa ja ymmärtää syysuhteita.
Eli kun kouluistamme katoaa lukutaito -- ja se voi siis kadota maailmasta vaikka maaimassa edelleen painettaisiin naistenkirjoja jotka on kirjoitettu puhekielellä -- menetetään koko se aivan erityislaatuinen kulttuurikognitio, joka eurooppalaisella uudella ajalla kirjallisen sivistyksen myötä tuotti ne lunnontieteiden tarvitsemat ajatustyökalut, joiden ansiosta tekniikka ja teollinen hyvnvointi mahdollistuivat. Tämä kokonaiskonition hajoaminen on hyvää vauhtia tapahtumassa, mutta sen todellisesta luonteestahan emme mitään ymmärrä.
Emmekä siis edes halua ymmärtää. Se, mitä oikein haluamme, on minulle jäänyt käsittämättä. Ehkä sitten sitä "tasa-arvoa", wokeltamista, "ihmisarvoa ja -oikeuksia"?
Tasa-arvo, inkluusio, woke, kymmenet sukupuolet, antirasismi, ilmastonmuutos sekä ihmisarvot ja -oikeudet ovat tainneet muuttua oppiaineiksi kouluissa. Perusasioiden opettaminen on jäänyt lapsipuolen asemaan, kun pääasiassa vasemmistotaustaiset naiset ovat päässet "kehittämään" peruskoulua opetusministeriössä ja -hallituksessa. Sadat virkahenkilöt korjaavat systeemiä, joka ei ole ollut rikki, vaan jota on aikaisemmin Pisa-tulosten kärkimaana käyty maailmalta ihastelemassa. Täyskäännös olisi paikallaan ja lasten kehitystasoon suhteutettuna monet alussa mainitut asiat herättävät vain ahdistusta ja melenterveyspalveluiden räjähdysmäistä kysyntää.
PoistaLoistava esimerkki siitä, miten asiantuntijaksi itsensä määrittelevät voivat tuottaa silkkaa roskaa omassa ylpeilyssään.
PoistaKiinassa on osattu perspektiivipiirros ja tilageometria jo Han-kaudelta lähtien. Se kumoaa McLuhanin väitteen. Kiinalaisten keskimääräinen ÄO on lisäksi noin 5 pistettä korkeampi kuin länsieurooppalaisten.
PoistaJos on osattu, ei se kyllä heidän taiteessaan millään lailla näy. En tiedä oletko nähnyt miten paljon sikäläisiä maalauksia tai piirroksia, mutta niissä perspektiiviä edustaa hieman epälooginen kokoerottelu joka ei muodosta realistista perspektiiviä.
PoistaMiten Marshal MacLuhan näkee esmes xhosan kielen, joka koostuu myös erilaisista kliksahduksista ja naksahduksista? Niitä on paha piirtää sillä kaunolla jota mä opin kansakoulussa 70-luvun alkuvuosina. Veikkaan että bushmannilla on sairaan hyvä tilageometrian hahmotus.
PoistaHieno kirjoitus, Seppo. Kerrankin ymmärsin mitä sanoit.
PoistaLuin kiinnostavan kirjan "tyhmentääkö google meidät" tms, kirjoitettu ennen älypuhelimia. Siinä oli siitä, miten syväajattelu häviää, kun ihmiset ei lue oikeita kirjoja. Ilmeisesti saman kirjan lukeminen päätteeltä ei aja samaa asiaa, saati sitten saman asian lukeminen muuten vaan netissä.
Siinä myös kerrottiin, miten ihmisen käyttämä kieli muuttui, kun siirryttiin sulkakynistä teräskyniin ja edelleen kirjoituskoneisiin. Typistyi. Tämän muuten huomaa, kun lukee vanhoja romaaneja ja vertaa siihen köyhäkieliseen "kirjallisuuteen", mitä tänä päivänä julkaistaan.
Itse aloin kirjoittaa päiväkirjaani uudestaan kaunokirjoituksella, ja usein mustekynälläkin. Huomasin, että ajattelen eri tavalla, kun kirjoitan eri tavalla.
Kokeilkaa joskus. On melkein pelottavaa, miten eri ihminen sitä on kun käyttää eri välinettä, tai samaa välinettä eri tavoin.
Anonyymi14. joulukuuta 2023 klo 15.12:
PoistaTilageometrian hahmotus? Nyt voipi olla niin ettet puhu Oikkosen kanssa samasta asiasta.
Viimeisimpien tietojen mukaan pythagoras ei kirjoittanut kaunokirjoitusviivalla pienine käsineen..
PoistaKoraanikoulut ovat ratkaisu.
VastaaPoistaIslaminuskoiset oppilaat on laitettava koraanikouluihin - Syyriaan.
Ei-islamilaisten opiskelu helpotuu.
Olen siinä uskossa, että vaikka jossain aineessa ei peruskoulussa pärjääkään vaan on tosiasiallisesti nelosen oppilas niin nykyisin luokalle ei ketään jätetä?
VastaaPoistaTämä saattaa olla todellinen karhunpalvelus lapselle, koska jos jotain ei ole oppinut, sen päälle ei voi uutta rakentaa.
Oppilas siis joutuu jatkuvasti jotenkin selviytymään siitä mitä uutta opetetaan tunnista toiseen ja kipuilu tämän aineen kanssa vaikuttaa koko koulumotivaatioon ja koulun käyntiin.
Parempi olisi tunnustaa tosiasiat ja käydä vuosi uudelleen ja opetella asiat ennen kuin siirtyy eteenpäin.
Kyllä, juuri näin. Minä uskon, että luokalle jättämisestä luopuminen on ollut kaikista yksittäisistä päätöksistä haitallisin. Se - ja vain se - motivoi niitä oppilaita, joita koulu ei kiinnosta vähääkään. Mutta ei heitä kiinnosta myöskään saman luokan käyminen moneen kertaan.
PoistaTätä veroasiaa käsittelevää uutista lukiessa tuli mieleen, että jos Suomessa priorisoitaisiin asioita ja maksettaisiin
VastaaPoistaesim. kunnon palkkaa hyvästä opetuksesta, voisiko se parantaa opetuksen tilaa ja siten oppilaiden oppimista?
Toki siis parempi palkka opettajille tarkoittaisi karsimista jostain muualta. Olemmeko siihen valmiita?
Yle tänään
Jos keskituloinen saa satasen palkankorotuksen, verottaja vie siitä puolet – näin Suomi vertautuu muihin
Suomessa palkankorotusta verotetaan moneen muuhun maahan verrattuna ankarasti. Katso grafiikoista, miten Suomen verotus vertautuu muihin.
https://yle.fi/a/74-20064868
Suomessa on opettajuudesta tehty jokin hyvin mystinen asia ja korotettu varsin yksinkertainen tiedollinen ja taidollinen työnsisältö aivan ihmeellisiin sfääreihin yliopistokoulutuksen myötä. Todellisuudessa se tietosisältö mitä opettajan tehtävään tarvitaan, on varsin pieni, miettikäähän sitä mitä yhtä ainetta kohti oppilas osaa vaikkapa peruskoulun päätyttyä. Ei se kummoinen kokonaisuus ole. Eikä sen opettelu sen päälle että on itse käynyt sen peruskoulun eli asia pitäisi osata, niin kovin pitkää opiskelua vaadi. Ja mitä tulee niihin kuuluisiin pedagogisiin taitoihin, niin en oikein tiedä mitä siellä yliopistossa heille oikein opetetaan, mutta ne valmistuneet opettajat eivät ole kovin kummoisia juuri niiden suhteen. Olen tavannut monia sellaisia opettajia jotka ovat pedagogisilta ja sosiaalisilta taidoiltaan sellaisella tasolla etten usko heidän oppineen siellä yliopistossa näistä asioista niin yhtään mitään. On taas opiskeltu kuin kympin tytöt eli ulkoa sisäistämättä mitään miten sen opitun pitäisi manifestoitua siellä työpaikalla. Tämä siis todettuna ihan keskusteluissa niiden opettajien kanssa.
PoistaMinusta opettajille maksetaan aivan sopivasti siihen nähden mitä he oikeasti osaavat ja miten vaativa heidän työnsä opetuksen osalta on. Tähän mielipiteeseen ei kuulu lainkaan se miten vittumaiseksi heidä työnsä on tehty viemällä kaikki valta antamalla kakaroiden hyppiä heidä silmilleen aivan rajoittamattomasti. Palautetaan heille se mitä heillä oli vielä 80-luvulla, pidetään oppilaiden yllä damokleen miekkana uhka joutua erityiskouluun oman käytöksensä vuoksi ja annetaan opettajien vain opettaa ja oppilaiden oppia. Eli lopetetaan tämä vasemmiston naisten aikaansaama kukkahattuilu, sen tulokset on nyt nähty.
Kun olin alakoulun ekaluokalla, opettajanani oli silloisen keskikoulun eli nykyisen peruskoulun käynyt 17-18-vuotias tyttöhupakko. Jälkeenpäin ajatellen hän oli erittäin pätevä opettaja.
PoistaSiksi suuresti ihmettelen, miksi nykyisin vastaavaan tehtävään vaaditaan 4-5 vuoden yliopistokoulutus.
Kansakoulunopettajat ei ennen tainneet olla edes ylioppilaita, vaan kävivät kaksivuotisen seminaarin. Ja taisi vastavalmistunut kansakoululainen osata lukea sisältä ja laskea paremmin, kuin vastaavalta luokka-asteelta päässyt nykylapsi.
PoistaLapset oppii kyllä, jos niille taataan oppimisrauha ja selvästi selitetään, että nämä asiat on osattava keväällä tai jäät luokallesi.
Eivät olleet ylioppilaita ja silti he kouluttivat ihmisiä joista tuli maailmanluokan kirjaitlijoita, tiedemiehiä, poliitikkoja jne. Kyse ei ole mistään rakettitieteestä lasten ja teinien opettamisessa, sen tietomäärän saa opeteltua jokainen jolla on edes suunnilleen keskiarvon äo. mutta sitä sydämmenviisautta jota se tarvitsee oikeasti, ei pystytä opettamaan missään yliopistossa. Tässä on menty aivan väärään suuntaan näiden vasemmiston kympintyttöjen ideologisessa höyrötyksessä. On haettu arvostusta opettajan ammatille titteleiden ja opintovaatimusten kautta eikä opettamistyön tulosten kautta. Feminismin tuoma tavoite naisvaltaiselle alalle? "meitä arvostetaan ja me ollaan hyviä ja muita parempia, onhan meillä ylempi korkeakoulututkinto". Joo, on teillä, mutta teidän opetustuloksenne putoaa kuin lehmän häntä eikä kaiken opetussuunnitelmassa mainitunkaan oppinut osaa kuin murto-osan siitä minkä osasi niiden opettajaopistojen kasvattien opettamat nuoret.
PoistaJos ruotsin tunteja lisättäisiin vielä vähän enemmän..
VastaaPoistaIlmeisesti edellisen hallituksen opetusministeri Li Andersson huomasi Pisa tulosten valtavan laskun ja teki korjausliikkeen lisäämällä ruotsinkielen opiskelua. Olettehan kuulleet mantroja: Kielten opiskelu kannattaa aina... Kielten opiskelu ei mene koskaan hukkaan jne.
PoistaTuppaa olemaan ruotsinkielinen sukunimi näillä opetusministereillä, että eiköhän se ruotsintuntien lisääminen järjesty.
PoistaJuuri tämä. Lisää ruotsia. Koska 3 % vähemmistö nyt vaatii tai ei leikitä yhdessä.
PoistaEihän tässä ollut mitään uutta, rimaa on laskettu vuosikymmeniä. Kirjoitin aiemmin toisen blogin kommentteihin AMK-insinöörikoulutuksesta, jossa opinnoista on leikattu 40% verrattuna opistoinsinööriaikaan. Osassa tenteistä hyväksymisprosentti oli 10 omalla linjalla.
VastaaPoistaSatuin juuri lukemaan matematiikan opetuksesta artikkelin. Asioita, joita opiskelimme yläasteella tasokurssiaikaan, on siirretty yliopistoon, edes lukio-opetus ei ole samantasoista kuin yläasteella reilu 40 vuotta sitten.
En ole koskaan ymmärtänyt arvosanojen sijoittamista Gaussin käyrälle. Omana kouluaikana oli valtakunnallinen opetussuunnitelma, jossa oli määritelty oppiaineiden sisältö ja jos sen osasi, arvosana oli 9 tai 10. Nyt jos arvosanat annetaan ryhmän sisäisen osaamistason perusteella, on koko arviointi mieletöntä. Vielä kun olemme saaneet lukea rehtorista, joka kävi muuttamassa oppilaiden arvosanoja paremmiksi, jotta 'heillä olisi paremmat mahdollisuudet jatko-opintoihin'.
Kansakunnan tyhmistämisprojekti etenee mallikkaasti.
Tuosta Gaussin käyrällä arvioinnista tulee mieleeni vanha sanonta, että rottien juoksukilpailussa on se huono puoli, että vaikka voittaa, on silti rotta.
PoistaEi tuo gaussiin arvosteleminen ole mikään syy millekään. Siellä on olemassa valtakunnalliset yhtenäiset kokeet kerran vuodessa joilla jokainen opettaja pääsee tarkistamaan missä kohtaa kokonaisuutta se oma pilttilauma nyt oikein onkaan.
PoistaNiiden kokeiden tuloksia setvimällä on saatu selville että nämä nykypäivän emansipoituneet naisopettajat dissaavat poikia antamalla heille samalla osaamistasolla keskimäärin numeroa huonompia arvosanoja. Ei liene siis mikään ihme että lukioihin ja yliopistoihin pääsee enemmistö tyttöjä, koska heidän arvosanansa ovat kautta linjan numeron liian suuria poikiin verrattuna. Ja nythän jokin aika sitten lanseerattiin tämä todistushaku jossa ensisijaisesti haetaan todistuksella, joten tilanne pahenee poikien osalta entisestään.
Lapseni oli viime lukuvuonna 9. luokalla ja kysyin häneltä näistä valtakunnallisista kokeista.
Poista"Joskus niitä on ollut mutta enää ei ole pakko pitää. Saa niistä ottaa tehtäviä kokeeseen jos haluaa."
Eli ei ainakaan viime vuonna pidetty.
Eli eivät pidä koska se kertoisi jotain. On nämä aikoija, tuollakin tavalla peitellään sitä miten persilleen asiat on päästetty, tehdään valtakunnallisista kokeista vapaaehtoisia. Eihän ne silloin enää mitään kerro siitä missä mennään, aivan naisten logiikkaa....
PoistaJoo silloin 40-vuotta sitten mekin lueskeltiin esitasokoulussa sumeaa logiikkaa ja mietittiin miten sen saisi integroitua pesukoneeseen, silloin suomessa oli vielä kunnon myrskyjäkin porakaivotkin kaatuivat kun siirryttiin ekalle luokalle joka piti itse rakentaa koska kouluja ei ollut niin aamulla laitettin pienimmät laittoivat seinät pystyyn kun isoimmat hakkasivat puita nyrkien metsästä poikki vasta sitten päästiin tutkimaan kvanttimekaniikan saloja.
PoistaNo ei tod. ollut tasokurssien aikaan noin, itseasiassa jos vertaa sen jälkeen... Tasokurssit oli lähinnä sen takia, että keskimääräisen kansan osaaminen oli niin heikkoa, ettei moni kakara saanut kotoaan mitään apua...
80 luvulla opettaja tunnusti antavansa luokan arvosanat Gaussin käyrän mukaan, eikä osaamisen mukaan.ja ehkä? vitsinä kymppi kuuluu vain hänelle.
VastaaPoistaKun Pisa-luvut alkoivat nousta, oli peruskouluissa tasokurssit. Kun tasokurssit poistettiin, alkoivat Pisa-luvutkin tippua.
VastaaPoistaNe olivat kyllä hyvät, muistan omasta koulustani. Tasokurssit olisi syytä palauttaa ja inkluusio poistaa.
PoistaOn syytä tunnustaa, että on oppilaita, jotka tarvitsevat tukea. Parhaiten he saisivat sitä pienessä erityisluokassa.
Tällöin ne oppilaat, jotka pärjäävät normaalissa luokassa, saisivat rauhass opiskella ilman, että opettaja vähän väliä on yhtä tai kahta oppilasta ohjaamassa kädestä pitäen.
Mutta ei sillä tavalla niitä tasokursseja mitä niitä alunperin muinoin tuotiin että vain ylimmän tasokurssin suorittamalla saattoi hakea esim. lukioon. Vaikka olisi alemmalta kurssilta saanut kympin, se ei oikeuttanut edes hakemaan.
PoistaMuistan jonkun professorin sanoneen tv ssä aikoinaan, ehkä 15- vuotta sitten että ihminen oppii kirjoittamalla ja toistamalla asian.
VastaaPoistaSamalla hän muistaakseni epäili koulutulosten tulevan laskemaan, en muista mihin haastattelu liittyi, olisiko tietokoneet ollut tulossa kouluun tai jotain sellaista.
Ollaan huolestuneita kun korkeakolutettuja on muka liian vähän. Tuloksen tekijöistä meillä on pula.
VastaaPoistaMites se Lännen lokari ennen lauloikaan: .. on Oregoni nähty....Vaan ei ollut nähnyt nykyistä Oregonia. Siellä "viisaat" ovat päättäneet ettei mitään kokeita saa järjestää, että ovatko oppilaat mitään oppineet, koska ne kokeet syrjisivät rodullistettuja ja värillisiä. Ja samat suvakit kun väittävät toisaalla ettei eri rotuja tai ainakaan niiden välisiä eroja ole!
VastaaPoistaHmmmmm, ota noista nyt selvää, että onko moiset tolkuissaan, päissään vai pilvessä tai muuten vaan pöhköjä?
Huru-ukko
Nyt sitten kysymys, että miten tämä koulun rappio selitetään niille oppilaille, jotka viimeisten vuosien aikana ovat joutuneet asiasta kärsimään, eivätkä osaa perustaitoja, joita koululaitos on opettanut satoja vuosia eli äidinkieli, kirjoittaminen ja laskento. Noilla pärjää aika pitkälle vieläkin ihan normielämässä.
VastaaPoistaYle 18.12.2023
VastaaPoistaMenestyneen pikkulukion vararehtori listaa kolme asiaa, joilla lukiovertailun ykköspaikka napattiin Paraisille
Varsinaissuomalainen Paraisten lukio on ykköspaikalla STT:n pienten lukioiden vertailussa. Vararehtori myöntää, että Paraisilla on olosuhteet, jotka menestykseen vaaditaan.
https://yle.fi/a/74-20065464