Tasapainoskootterit ovat yleistyneet viime aikoina. Asiasta kertova HS:n juttu valistaa myös, että vempaimella on toinenkin nimi eli leijulauta.
Molemmat ilmaisut ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka meillä suomalaisilla on taipumus nimetä uudet asiat kirjakielessä pitkällä ja kömpelöllä suomalaisella yhdyssanalla. Tai sitten ottaa käyttöön suoraan englanninkielinen sana eli hoverboard.
Ehdotan tässä heti alkuun lehtimiehille ja muillekin kielenkäyttäjille, että kaikista edellä mainituista luovutaan. Klassikkoesimerkki on matkapuhelin - sana joka on kirjakielinen ja jota kukaan ei käytä, mutta jolle on syntynyt kansan suussa hyvä, kuvaava, suomalainen ja käyttökelpoinen nimi eli kännykkä.
Jos minulta kysyttäisiin, menisin kuuntelemaan vempainta käyttäviä nuoria tarkalla korvalla ja virallistaisin heidän käyttämänsä nimen kapistuksesta. Ehkä se on tasuri, taspa, leijari tai hoveri. Tai jotain ihan muuta. En tiedä.
Mutta varmaa on, että he eivät kutsu sitä tasapainoskootteriksi eivätkä leijulaudaksi. Siksi noita kömpelöitä ilmaisuja ei ole syytä käyttää myöskään kirjakielessä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mediakritiikin opetusta on terävöitettävä
Jumala osoitti jälleen suuruutensa arabian kielellä
Tutkimustuloksesta tuotteeksi
Tekstit
-
Kömpelöt sanat katoavat kielestä itsestään. Ei tullut sähkälehitutähystintä vaan elektronimikroskooppi.
VastaaPoistaKömpelöjä sanoja suurempi ongelma ovat erilaiset merkitykseltään epämääräiset uudissanat, joita käytetään leimakirveinä. Vihapuhe on yksi tällainen.
Totta molemmat. Erityisesti jälkimmäinen pointti uudissanoista.
PoistaMutta on silti merkillistä, ettei kielitoimisto ole alusta alkaen suositellut esimerkiksi matkapuhelimen nimeksi kännykkää. Tai tietokoneelle jotain lyhyempää nimeä; erityisesti yeisesti käytössä oleva läppäri tulisi "virallistaa" kannettavan tietokoneen kutsumanimenä.
Toden totta, tyhmän puolikielisen rahvaan kouluttamisen asemesta heitä kannattaa kuunnella herkällä korvalla. Muita ylhäältä annettuja, sinänsä ihan kelpo sanoja, joita kukaan ei puheessa käytä, ovat mm makeinen ja savuke.
VastaaPoistaSaksalaisille kännykkä on handy (tulee englannista), mutta englantilaisille mobile (phone). Tanskalaisille mobiltelefon. Tanskalaiset ja saksalaiset käyttävät tietokoneesta englanninkielistä computer-sanaa. Tanskassa ei ole omaa sanaa tupaantuliaisille, vaan aina käytetään Housewarming party -ilmaisua. Suomalaiset kehittävät uusille asioille herkemmin omankielisen sanan kuin tanskalaiset näin mutu-tuntumalla sanottuna.
VastaaPoistaJoskus olisi suuri houkutus toimia kielipoliisina, vaikka sitä aika yleisesti paheksutaankin. Kuten Professori sanoo, pitkät ja kömpelöt uudissanat ovat yksi riesa, muutta muitakin ongelmia on vaikka kuinka paljon. Sanojen huolimaton käyttö heikentää kielen erottelukykyä. Aivan tavallista on, että teitittely ja monikko menevät sekaisin. Samoin viime aikoina ja lähiaikoina. Pudota on verbi, joka näyttää olevan unohtumassa. Tippuminen on tietysti putoamista, mutta kaikki putoaminen ei ole tippumista. Varsin kiusallista on, että sanojen arvata, arvailla, arvuuttaa ja arvuutella eroa ei ymmärretä. Arvuutella on sana, jota käytetään nykyisin yleisesti väärin. Tämä käyttö on luullakseni peräisin Kalle Päätalolta, jota sinänsä kunnioitan suuresti.
VastaaPoistaToimittajien tekemä tavallinen virhe on tällainen: “Jokainen suomalainen juo keskimäärin x:n verran viinaa viikossa.” Pitäisi tietysti sanoa: “Suomalainen juo keskimäärin x:n verran viinaa viikossa.”
Tuo edellinen lause nimittäin tarkoittaa, että jokainen suomalainen juo viinaa. LIsäksi se tarkoittaa, että kenen tahansa suomalaisen juoman viinan viikkokeskiarvo on x. Siis tämä keskiarvo on sama, tarkasteltiinpa ketä suomalaista tahansa!
En suinkaan kuvittele, että kykenisin itse kirjottamaan tekstiä, josta joku muu ei löytäisi mitään huomauttamista. Korrekti kielellinen ilmaisu on vaikeaa jopa kielen asiantuntijoille. Hyvä kieliasu on kuitenkn arvo, jota ei tulisi väheksyä. Toisin kun monet luulevat, kaikki kielessä tapahtuvat muutokset eivät ole kehitystä, vaan monet ovat kielen rappeutumista.
Toinen professori
'Kännykkää' ei saa käyttää muualla kuin puhuessa. Nokia aikanaan rekisteröi sanan 'kännykkä' omaksi tavaramerkikseen. Tästä voi johtua lehdistön haluttomuus käyttää sanaa yleismerkityksessä.
VastaaPoistaEnpä tiennytkään.
PoistaSuomen kielen kehittyessä 1800-luvun lopulla se siivottiin melko puhtaaksi svetisismeistä ja venäläisistä lainasanoista.
VastaaPoistaKun katsoo viron kieltä, siellä lainasanoja ei ole siivottu yhtä tehokkaasti.
Itse olen sitä mieltä, että hyvä suomenkielinen keksitty sana on parempi kuin huono laina. Toisaalta kieltä käyttävät ihmiset lopulta päättävät, mikä sana jää pysyväksi. Osa lainasanoista sitä paitsi häviää teknologian kehityksen myötä (esim. faksi).
"yeisesti käytössä oleva läppäri tulisi "virallistaa" kannettavan tietokoneen kutsumanimenä."
Edelliseen viitaten kysyn, kuinka kauan luulet esittämälläsi kysymyksellä olevan oikeasti merkitystä. Läppäri on ihan hyvä sana, mutta kuinka kauan meillä on enää läppäreitä?
On selvää, että kehitys kehittyy. Ja kieli sen mukana.
PoistaSamoin suomenkielinen nimi on aina parempi kuin huono laina - ja tämä koskee myös huonoja käännöksiä (esimerkiksi "pitkässä juoksussa").
Nykymuotoisia läppäreitä ei varmaankaan ole kovin pitkään, mutta on kuitenkin jonkinlaisia kannettavia vehkeitä. On muuten harmi, että taulutietokoneen nimeksi on vakiintunut ipad tai tabletti. Ellei "virallinen" nimi olisi ollut niin pitkä ja hankala, olisi se ehkä vakiintunut näiden vierasperäsiten sanojen tilalle. Oli alusta asti selvää, ettei taulutietokoneesta ei ole siihen. Sama koskee tasapainoskootteria.
Mutta ei tätä kirjoitusta pidä ottaa mustavalkoisena. Haluan vain nostaa esiin sen, että pitkän uudissanan keksimisen sijaan kannattaisi virallista kansan suussa vakiintunut nimi silloin, kun se on kelvollinen. Ellei sellaista ole, on tietenkin keksittävä jokin nimi.
Mutta ehkä silloinkin kannattaisi miettiä pitkien yhdyssanojen vaihtoehtoja.