perjantai 29. huhtikuuta 2016

Miksi suomalainen media vaikenee?

Kirjoitin eilen siitä salamyhkäisyydestä, joka liittyy Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalla riehuviin ulkomaalaisiin. Eilisen päivän tai tämän aamun aikana epäselvyyksiin ei ole tullut selvyyttä, mutta itse paikan päällä otteet ovat koventuneet.

Paikalla riehuvat ääliöt ovat nimittäin sytyttäneet poliisiauton tuleen ja heitelleet virkavaltaa kivillä. Riehumisen seurauksena poliisi on ottanut kiinni 35 henkilöä, joista noin puolet ulkomaalaisia. Edelleenkään emme tiedä mitään näiden väkivaltaisten ja ympäristölleen vaarallisten henkilöiden taustoista, rahoituksesta tai motiiveista, vaikka paikalla on uutisoinnin perusteella useampiakin toimittajia.

Kysymys tässä tilanteessa kuuluu: mitä hyötyä meille on maailman vapaimmasta mediasta?

* * *

Suomi ei ole ainoa paikka, missä vähäjärkiset henkilöt riehuvat. Ranskassa järjestettiin eilen hallituksen korkean työttömyyden laskemiseen pyrkiviä uudistuksia vastustava mielenosoitus, jonka lopuksi osa ihmisistä ryhtyi riehumaan.

Riehumisen seurauksena poliisi on pidättänyt 124 mielenosoittajaa. Väkivallan mittasuhteista kertoo se, että 24 poliisia loukkaantui, kolme vakavasti.

Ranskassa kovaotteiset mielenosoitukset ovat toki kuuluneet asiaan jo vuosikymmeniä. Valitettavasti tällä kertaa maan hallituksen kaataminen tai työlainsäädännön jäädyttäminen eivät tuo ratkaisua sen enempää työttömyyteen kuin Ranskan talouden kilpailukykyynkään.

Meidän suomalaisten kannalta mielenkiintoista on, ettei media kerro tälläkään kertaa sen enempää väkivaltaisiksi ryhtyneiden mielenosoittajien taustoista. Onko sielläkin kansainvälinen tunnelma, vai ovatko riehujat pelkästään kotoperäisiä?

* * *

Bloggaava kollega kertoi eilen Ruotsin Tyresössä tapahtuneesta yli sadan auton tuhopoltosta. Googlasin itseni poliisin tiedotteen äärelle. Se vahvisti palaneiden autojen lukumäärän noin sadaksi.

Ruotsin TV puolestaan vahvisti, että palon sytyttivät vandaalit, joiden bloggarikollega arvelee olevan "uusruotsalaisia". Se lienee todennäköistä, koska kunnan asukkaista oli jo vuonna 2011 lähes 20 prosenttia maahanmuuttajataustaisia.

Suomessa maailman vapainta mediaa ei kuitenkaan ole kiinnostanut uutisoida 100 auton tuhopolttoa naapurista, eikä etenkään selvittää sytyttäjien taustoja. Minulle heräsi kysymys siitä, mitä toimittajakuntamme hiljaisuudellaan oikein haluaa viestiä.

Arveleeko se 100 auton polttamisen olevan niin arkipäiväinen teko Ruotsissa, ettei se kiinnosta ketään? Vai onko tarkoituksena kenties pitää suomalaiset tietämättöminä naapurin monikulttuurisen yhteiskunnan kehityksestä? Vai ovatko maailman vapaimmat toimittajat yksinkertaisesti kyvyttömiä hoitamaan tehtäväänsä?

* * *

Hyvät ammattitoimittajat! Olisiko liikaa pyydetty, jos hiukan ryhdistäytyisitte ja tarjoaisitte palkkanne vastineeksi luotettavaa tiedonvälitystä? Siis sellaista, jossa maailman oleellisista tapahtumista kerrottaisiin rehellisesti, mitään salaamatta tai mitään pois jättämättä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Media ja pahuuden ilmentymät
Media vaikenee Saksan Kölnin uudenvuodenaatosta
Media vaikenee päivän mielenosoituksesta monikulttuurisuutta vastaan

13 kommenttia:

  1. Mieleen kyllä tulee, että ei kai professori ole oikeasti niin naivi, että kyselee tässä maassa vapaan ja luotettavan median perään. Tottakai niillä on oma, lue: työnantajansa agenda, jota toteutetaan aina ja kaikissa yhteyksissä. Siihen kun vielä yhdistetään ylimielinen typeryys, niin kuva suomalaisesta mediasta on valmis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyseleminen voi kuitenkin tehdä joidenkin olon nihkeäksi. Ja tyytymättömyys vallitsevaan tilaan on tunnetusti kehityksen edellytys.

      Poista
  2. Katsoin eilen YLEn klo 18 uutiset. Uutiskatsaus Syyrian kiihtyneistä taisteluista oli sotapropagandaa puhtaimmallaan. Aleppon lastensairaalaan osunut ilmaisku mässäili siviilien ja ennenkaikkea lasten kärsimyksillä, opposition edustaja pääsi esille suojelijan asemassa ja hallituksen armeija lapsia tappavana ilkimyksenä. Samaan juttuun oli vielä ujutettu Itävallan rajavalvonnan tiukentaminen, paha Itävalta sulkee rajojaan näiltä kärsiviltä syyrialaisilta. Itävallan tukalaa asemaa ja turvattomuutta valtavassa turvapaikanhakijatulvassa tai Syyrian opposition mahdollista osuutta taisteluiden kiihtymiseen ei otettu puheeksi. Pahikset ja hyvikset tulivat jutussa hyvin osoitetuiksi.

    VastaaPoista
  3. Suurimman lehden ja lehtikonsernin on meillä omistanut yksi suku ja yksi mies, Suomen rikkain mies. Hän itse epäili henkisiä kykyjään, mutta kukaan toinen ei niitä koskaan uskaltanut epäillä. Se kertoo kaiken suomalaisen journalismin tilasta.

    On kai itsestään selvää, ettei näissä oloissa ole koskaan voinutkaan kehittyä mitään kunnollista journalismia.

    Puhumattomuutta aiheuttavien kulttuuristen ja yhteiskunnallisten tabujen ongelma on kuitenkin universaalimpi kuin suomalaisen journalismin täydellinen kyvyttömyys.

    Tabujen ongelma on olemuksellisesti sitä, ettei niiden käsittelyyn sopivia ajatustyökaluja ole olemassakaan. Kun jostain ei oikein koskaan ole voitu puhua, puuttuvat kaikki käsitteet joilla edes jonkinlainen tiedollinen ote asioista saataisiin.

    Ja kun ei pystytä puhumaan oikeista asioista, jäävät jäljelle väärät mutta ah niin houkuttelevat tavat puhua. Esimerkiksi ideologinen leimaaminen on hyvin käyttökelpoinen tapa kiertää kipeät kysymykset. Ja leimojen lätkimistähän tämä "yhteiskunnallinen keskustelumme" nykyisin on, ei juuri muuta.

    Toissapäivänä uutisoitiin julkitulleista psykologien raporteista jotka koskivat joukkosurmaaja Breivikin lapsuudenkokemuksia.

    Jos joku muistaa, aikoinaan Breivikille tehtiin mielentilatutkimus, jossa hänet todettiin syyntakeettomaksi. Mutta tämä ei tyydyttänyt oikeutta saati kostonnälkäisiä ihmisiä tai niitä joiden mielestä nimenomaan ideologisen pahuuden piti saada palkkansa, joten tehtiin toinen tutkimus jossa Breivik todettiin oikeustoimikelpoiseksi.

    Ja voimakasta ideologista tulkintatarvetta tuntevien suureksi tyydytykseksi Breivikin mukana saatiin tuomiolle koko se aatemaailma, jonka edustajaksi hänet leimattiin -- ja vasta nämä ideologiset leimat saivat ihmiset rauhoittumaan.

    Siinäkin oli kyse tabuista, puhumattomuuden alueista. Ideologisia leimat olivat oikeudenkäynnin tosiasiallinen sisältö. Kun nyt psykologiset raportit tulivat julkisuuteen, herättivätkö ne enää mitään keskustelua? Eivät herättäneet.

    Käsittääkseni ainoakaan blogisti saati sitten tutkiva journalisti ei ole raporttien sisältöä arvioinut.

    Ei siis ainoakaan. Uutisten perässä toki oli satoja peukutuksia saaneita kommentteja joissa manatiin sakinhivutusta ja kuolemantuomiota.

    Minulle tuo lähinnä kertoi siitä miten vähän pystymme näitä asioita käsittelemään. Emme pysty pitämään psykologista ymmärrystä ja moraalista hyväksymistä erillään toisistaan. Asiaan liittyvät tabut vääristävät ymmärrystä niin vahvasti, että maksamme ymmärryksellä tuomion hinnan.

    Jokainen joka yrittää ymmärtää, joutuu leimatuksi joukkomurhaajan puolustelijaksi. Ja, kuten todettu, tabujen yhteydessä leimaaminen on usein sävyltään ideologista.

    Olen omalla blogipalstallani yrittänyt itselleni selvittää näitä kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin tabuihin liittyviä ongelmia. Kirjoitin esimerkiksi hiljattain Teema-kanavalla nähdystä Ruben Östlundin elokuvasta "Play", jossa esitetään aika lohduton kuva ruotsalaisen kansankodin nykyisestä tilasta. Siellä moraalikoodisto hajoaa käsiin ja puhumattomuuden alueet muuttuvat yhä peruttamattomammin puhekyvyttömyyden alueiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asiaa ei auta viime vuosikymmeninä yhä nopeammin uusiutuva uuskieli, joka vaikeuttaa entisestään syvällistä keskustelua. Vaikea on haasteellinen. Maa- ja metsätalous biotaloutta. Turvapaikanhakija siirtolainen tai pakolainen. Ja niin edelleen.

      Uuskielen suosio on tuskin sattumaa, vaan hyvinkin hyödyllistä joillekin. Varsinkin välittömästi uuden termin lanseeraamisen jälkeen voi sen varassa nimittäin viedä asioita helposti eteenpäin, kun samanmieliset ymmärtävät uudissanan ja erimieliset eivät kehtaa tunnustaa tietämättömyyttään. Näin siis lukemattomissa julkisissa ja yksityisissä päätöksentekotilanteissa.

      Poista
    2. po. "Siirtolainen turvapaikanhakija tai pakolainen". Muuten allekirjoitan täysin.

      Poista
  4. Julia Caesar kirjoitti Söndagskronikassaan Breivikistä ja Norjasta, joka ajautui massapsykoosiin. Breivik käytti Fjordmanin tekstejä manifestissaan ja kun syntipukkeja alettiin etsiä niin Peder Jensen Fjordmanin nimimerkin takaa kaivettiin esiin, ja toimittajat tekivät hänestä kanssasyyllisen. Fjordmanille ainut lojaliteetti oli totuus. Hän oli viettänyt vuosia Lähi-idässä, opiskellut arabiaa, ja nähnyt alueella USA-vihan. Norjaan palattuaan ja massamaahanmuuton ja islamin vaikutusvallan kasvun nähdessään hän totesi maansa kuolevan pala palalta. Hän ei voinut olla hiljaa. Breivikin tapauksen yhteydessä häntä alettiin verrata Himmleriin ja Quislingiin. Miksi lehdistö ei problematisoinut Fjordmanin käsityksiä lännen ongelmista. Hän piti islamia demokratian vastaisena, ja hänet leimattiin fasistiksi. Peder Jensen on kirjoittanut ajojahdistaan (pakeni Tanskaan) kirjan "Vitne til vanvidd" (Hulluuden todistajana). Poliitikot ja journalistit suojelevat omakuvaansa hyvinä ja vastuullisina henkilöinä, eivätkä halunneet oman maailmankuvansa horjuvan. Kirjailijan vastuu on kirjoittaa totuus ja asiaa, eikä ole vastuussa tekstiensä käytöstä, mitä koskee seurausneutraliteetti, silti häneen kohdistui valtava noitavaino.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä näkökulma tuokin, mutta Vehkalan lähteet olisi tärkeintä käydä läpi. (http://nwohavaintojapromo.blogspot.fi/search?q=breivik)

      Poista
  5. Puolen Suomen riippumaton keskustalainen tabloid-julkaisu yllätti uutisellaan:
    http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/poliisi-pidatti-yhdeksan-ymparistoaktivistia-pyhajoella-esitetaan-vangittavaksi/726409/

    "...Kiinniotetuista 17 on ulkomaalaisia: 7 Belgiasta, 3 Ruotsista, 4 Saksasta, yksi Tanskasta, yksi Iso-Britanniasta ja yksi Albaniasta.

    Ulkomaalaisten osalta selvitetään jälleen maassaolon edellytyksiä ja käännytysmahdollisuuksia..."


    Näin siin nettilehdessä.

    heppa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kalevalle. Silti edelleen jäi monta kysymystä vastaamatta. Tärkein niistä koskee rahoitusta.

      Poista
  6. Nyt on kyllä paljon hyviä kysymyksiä.

    VastaaPoista
  7. Miksi minulta, olen vain ihminen.

    "Ilkka J. Mononen was born in Lappee, Finland, in 1955. He graduated
    as an electronics mounter from the Vallila Vocational School in 1973, and
    received further radar training during his military service at the Military School
    of Electronics. From 1985 to 1986, he studied computer technology at the
    Varkaus Vocational Training Center.
    He has been employed by several electronics, computer, and telecommunication
    companies, including Nokia Corporation and Olivetti Finland Ltd.
    Since 1992, he has been with the Laboratory of Space Technology, Helsinki
    University of Technology (HUT), Helsinki, Finland, working on remotesensing
    instrument electronics design and assembly. During 1992–1995,
    he worked on the 93-GHz imaging subsystem of the HUTRAD (Helsinki
    University of Technology Radiometer) instrument. Since 1994, he has worked
    on the HUTRAD nonimaging subsystem. He also serves as a Radiometer
    Operator.
    Mr. Mononen has participated in several airborne campaigns, including theESA European Multisensor Airborne Campaign (EMAC-95)

    Lasten leikkiä!

    Miksi kysyvät CV,tä ei ole ollessana maallikko ja kusipää.

    VastaaPoista
  8. Keitä me oomma, pienet pojat, kun kukaan ei tunne meitä.

    Pitäisikö, ei suinkaan.


    http://lib.tkk.fi/Dipl/2007/urn007760.pdf

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!