tiistai 26. huhtikuuta 2016

Helsingin Sanomilla toiseuspäivä

Itävallan presidentinvaalien ensimmäinen kierros on herättänyt huomiota ja tiedostavien lehtimiesten piirissä suorastaan kauhua. Näin siksi, että ensimmäisen kierroksen ykköseksi nousi kehitysmaista tulevaa laajamittaista kansainvaellusta suitsimaan pyrkivä ehdokas.

Hyvän esimerkin lehtimiesten kauhusta tarjosi tämän aamun Helsingin Sanomat, jonka kirjoituksessa nostettiin heti kärkeen esille entisen Itävallan presidentin ja YK:n pääsihteerin Kurt Waldheimin natsimenneisyys. Voiko julkinen media enää tämän suoremmin kutsua itävaltalaisten kolmannesta natseiksi?

Seuraavana keinona anonyymi päätoimittaja otti käyttöön maininnan, jonka mukaan toiselle kierrokselle selvisi voittaja Norbert Hoferin lisäksi pakolaisperheen poika. Ikään kuin antaen ymmärtää, että tällä olisi jotain tekemistä nykyisen pakolaisaallon kanssa.

Kyseinen pakolaisperheen isä oli Wikipedian mukaan itse asiassa kaksinkertainen pakolainen. Ensin hän pakeni Venäjältä kommunistivallankumousta Viron ja sen jouduttua samaisten kommunistien aggression kohteeksi edelleen Itävaltaan vaimonsa kanssa.

Etnisesti tämä kaksinkertainen pakolainen on hollantilainen, kuten nimestä Alexander Van der Bellen voi päätellä. Ammatiltaan hän on ekonomistiprofessori - ja ollut aiemminkin henkilökohtaiselta kannatukseltaan paljon suositumpi kuin taustapuolueensa.

Totta lienee kuitenkin, että toisella kierroksella itävaltalaiset joutuvat valitsemaan kahden täysin eri tavalla maahanmuuttoon suhtautuvan ihmisen välillä. Valitsemalla Hoferin kansa saa itävaltalaisen kulttuurin ja elämäntavan säilyttämisestä arvovaltaisen puolestapuhujan.

Sen sijaan Van der Bellen tulisi toimimaan vahvasti rajojen avaamisen ja hallitsemattoman kansainvaelluksen ja maailmanparantamisen puolesta. Tällä kertaa äänestäjiltä vaaditaan siis viisautta ja kykyä nähdä asiat todennäköisesti lokakampanjaksi muodostuvan vaalitodellisuuden yli.

* * * 

Muutenkin Helsingin Sanomilla oli tänään ilmeisesti jonkinlainen toiseuspäivä. Autojuttuunsa se oli valinnut yrittäjänä vaurastuneen Mehmetin, joka ajeli uudenkarhealla bemarilla ja hämmästeli haastattelijalle suomalaisen autokannan ikää.

Mehmet on Facebook-sivunsa mukaan turkkilainen ja opiskellut Enverustan yliopistossa ennen Suomeen tuloaan. Facebookissa jaetut kuvat näyttivät olevan kovin militaristisia.

Turkinkielisissä päivityksissä huomiota herättivät aseiden lisäksi erityisesti Turkin lipun, Atatürkin ja PKK:n näkyvyys. Niistä päätellen Mehmet voisi olla isänmaallinen atatürkiläinen, joka ei hyväksy millään tasolla kurdien aseellista toimintaa. Sellaiset eivät hae turvapaikkaa, joten Mehmet lienee pikemminkin työperäinen kuin pakolaistaustainen maahanmuuttaja.

Ulkomaan uutisissa HS hämmästeli joidenkin USA:n etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten sympatiaa Donald Trumpia kohtaan. Itse jutun mukaan näillä ihmisillä näyttäisi olevan sellainen käsitys, ettei Trumpilla ole mitään sellaisia ihmisiä vastaan, jotka ovat maassa laillisesti.

Sen jälkeen esiteltiin Unkarissa Balkanin reitit -nimellä kutsuttua peliä, jossa ei ole voittajia, koska kukaan ei pääse Itävaltaan. Eritrealaisen sivustakatsojan mukaan "Eurooppaan pääsyn sattumanvaraisuus on samanlaista kuin pelissä, mutta tunteet ovat erilaisia: täällä on turvallista, mutta reitillä ei koskaan tiedä, mitä tapahtuu."

Hetkinen! Tässä kohtaa pyydän arvoisaa lukijaani kiinnittämään huomionsa siihen, että Unkarissa on eritrealaisen mukaan täysin turvallista, mutta siitä huolimatta Suomen korkein hallinto-oikeus kielsi turvapaikanhakijoiden palauttamisen maahan. Mielenkiintoista, vai mitä?

Lopuksi on syytä nostaa esiin lehden koukkaus Egyptiin, jossa moitittiin maan hallitusta siitä, että se lopetti laittoman mielenosoituksen kyynelkaasulla. Tämä siis maassa, joka vältti toimittajan hampaisiin joutuneen sotilashallinnon avulla naapurimaidensa Libyan ja Syyrian kohtalon.

Siis ihan oikeasti: haluaisiko erkkolainen toimituskunta myös Egyptin sekasortoon? Vai vaivaako heitä muuten vain järjen puute?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsingin Sanomat myrkytti tänään yhteiskunnallista keskustelua - reagoiko päätoimittaja kannanottonsa mukaisesti?
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus
Helsingin Sanomat kiihkoilee maahanmuutosta

10 kommenttia:

  1. Hesarissa ja sen uutisoinnin asenteellisuudessa on havaittavissa selkeä syklisyys. Voisi olla mielenkiintoista tutkia sen amplitudia, korreloiko se kuinka hyvin esim ihmislajille tyypillisen menstruaatiokierron kanssa.

    Joka tapauksessa aina silloin tällöin tapahtuu eräänlainen ryhtiliike, jonka jälkeen luisutaan taas pikkuhiljaa takaisin Sanoma-konsernin journalistisille tavoitteille tunnusomaiselle tasolle.

    VastaaPoista
  2. Sanoma-konsernin medioista Hesari on toivoton tapaus. Nilkuttaa hissukseen kohti hautaa vailla toivoa paremmasta. Minkäänlaiseen pysyvään järkiintymiseen en usko, vaikka tilapäisiä valonpilkahduksia saattaakin esiintyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hesari pärjää vielä pitkään hallitsevan markkina-asemansa takia. Siksi sen toimituksellisia järjettömyyksiä on yhtä tärkeä nostaa esiin kuin verovaroin toimivan Yleisradionkin.

      Poista
  3. Tänään on Ylellä ollut joku nuorten uutisteemapäivä. Aamulla kasin radiouutisissa tyttö sanoi pitävänsä Yleä ja Hesaria luotettavimpana uutislähteenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei taida tyttö olla ainoa saman mielipiteen omaava, vaan pikemminkin edustaa suomalaisten valtavirtaa. Siksi viittaan edelliseen kommenttiini.

      Poista
  4. Meidän mediamme henkistä tilaa havainnollistaa mainiosti (mutta murheellisesti) kaksi perättäistä maikkarin uutista.

    Ensimmäisessä kerrottiin, että pikkupojan kiusaamisvideosta nousi somemyrsky kun video läksi leviämään somessa. Poikaa uhkailtiin, tönittiin sekä läpsittiin kasvoille. Käytännössä kiusaamisella oli yksi päätekijä, ja porukasta ainakin kaksi kävi poikaan käsiksi, joidenkin yllyttäessä. Koulun rehtorin mukaan "videon levittäminen ei auta uhria yhtään".

    Uutisessa ei kerrottu vahingossakaan, että kiusaajat olivat maahanmuuttajia, päätekijä ulkonäöstä päätellen somali, ja kiusattu oli kantasuomalainen.

    Toisessa uutisessa taas kerrottiin, kuinka Tamperelainen Heta Pihlajamaa kertoo puuttuneensa pienen tummaihoisen pojan kiusaamiseen. Uutisen sisällöstä päätellen kertojan tarina hyväksyttiin sellaisenaan. Esille otettiin myös, kuinka
    maaliskuussa rasistiset kiusaamistapaukset nousivat otsikoihin, kun 11-vuotias Valtteri kertoi kokemuksistaan Ylelle. Tämä oli se tapaus, jossa Valtterin äiti oli aiemmin jäänyt kiinni sisällöltään vastaavasta, mutta perättömäksi osoittautuneesta tarinoinnista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MTV3:n pikkupojan kiusaamisesta kertovaa uutista koristi myös kuva, jossa kolme valkoista hahmoa ahdistelee yhtä mustaa. Voiko valtamedia tehdä sen enempää johtaakseen maksavaa asiakastaan harhaan?

      Poista
  5. Eräässä pääkaupunkiseudun koulussa oli viime viikolla pieni pesäpalloepisodi. Ystäväni poika oli hävinneessä joukkueessa. Vastapuolen somali- yms. pojat alkoivat lällätellä hävinneelle, jolloin ystäväni poika sanoi heille jotain kermaperseistä. Tämä somali- yms. joukko uhkasi sen jälkeen tappaa ystäväni pojan. kaiken lisäksi opettaja ja rehtori menivät somali- yms poikien taakse tilanteessa, jossa kantasuomalainen uhattiin tappaa.
    Mitä liikkuu tällaisten aikuisten päässä? Onko se pelko virheen tekemisestä, ts. ei uskalleta puolustaa kantasuomalaista tappouhkaukselta leimautumatta rasistiksi?

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!