maanantai 4. huhtikuuta 2016

Panama-vuodosta seuraavia ajatuksia

Ylen MOT-ohjelma lähetti tänään ohjelman, jossa todettiin laajan ihmisjoukon hyödyntäneen veroparatiisiyhtiöitä. Joukossa oli Islannin nykyinen pääministeri.

Periaatteessa veroparatiisien käyttäminen - kuten kaikki muukin veronkierto - on tietenkin tuomittavaa. Näin on erityisesti silloin jos ajatellaan poliittisen päätöksentekojärjestelmän huolehtivan siitä, että veroja kerätään vain todelliseen ja yleisesti hyväksyttyyn tarpeeseen.

Tällöin paratiisiyhtiöiden kautta veroja kiertävät henkilöt siirtävät omien verojensa maksamisen niille, jotka maksavat veronsa nurkumatta. Käytännössä tällaisessa tilanteessa verotus eli veroprosentti on korkeampi veronsa maksaville kuin se olisi kaikkien hoitaessa verovelvoitteensa.

Tilanne muuttuu kuitenkin päälaelleen silloin, jos poliittinen päätöksentekojärjestelmä toimii siten, että verovaroja käytetään tarkoituksiin, joille ei ole yleistä hyväksyntää. Sellaisessa tilanteessa verottaja kerää yhteiskunnasta tietyn määrän varoja riippumatta veronmaksajien maksukyvystä tai -halusta.

Suomalaisen verovarojen käytön todellisuus on jo pitkään ollut sellainen, ettei verovaroja ole mitoitettu käytettävissä olevien verotulojen perusteella, vaan julkiset menot on ylimitoitettu selvästi. Kaikille menoille ei myöskään ole kansalaisten enemmistön hyväksyntää - tämä pätee etenkin maahanmuutosta aiheutuneihin kuluihin.

Nokian ja paperiteollisuuden vaikeuksien alkamisen jälkeen seuranneen maamme talouden notkahduksen aiheuttamaa vajetta on veroasteen nostamisen tai julkisten kulujen pienentämisen sijaan paikkailtu velanotolla. Se tarkoittaa tulevaisuuteen siirretyllä verotuksella.

Ilmaisen tässä omana näkemyksenäni, että veronmaksuvelvollisuuden hyväksyttävyyden kannalta keskeistä olisi verovarojen käyttäminen vain sellaisiin tarkoituksiin, joille on yksiselitteinen kansalaisten hyväksyntä ja joihin meillä on varaa. Julkinen kulutus olisi siis pystyttävä ohjaamaan suomalaisen yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta keskeisiin toimintoihin.

* * *

Olen tarkastellut verotuksen problematiikkaa periaatteellisella poliittisella tasolla täältä löytyvässä kirjoituksessani. Otan siitä tähän lyhyen lainauksen.

"Yksi verotukseen liittyvä mielenkiintoinen seikka liittyy ajatukseen varallisuuden alkuperästä ja siis viimekätisestä omistusoikeudesta. Sosialistisesti ajattelevan mielestä kaikki yhteiskunnassa liikkuva raha on viime kädessä yhteiskunnan omaa, jolloin verotuksella voi kerätä rahaa niin paljon kuin tarvitaan. Tämä ajattelutapa on taustalla esimerkiksi silloin kun yhteiskuntasopimuksen osaksi on vaadittu suurituloisten verotuksen kiristämistä, koska heidän osallistamisensa tulonsiirtojen ulkopuolisina on muilla tavoilla vaikeaa.

Liberaali puolestaan ajattelee siten, että yhteiskunnan varallisuus ja siis myös verotettava tulo syntyy ihmisten ahkeruuden tuloksena ja kaikki raha on viime kädessä siis ihmisen omaa. Niinpä hän pitää verotusta maksuna, jonka vastineeksi yhteiskunta järjestää häntä varten tietyt palvelut. Tällöin hän saattaa katsoa, että hyväksi katsomiensa palveluiden yli menevä veronkeruu on oikeastaan varkautta.

Verotukseen liittyy myös tasapaino sen välillä, mikä osa kunkin hankkimista varoista pysyy hänen omassa päätösvallassaan sen sijaan että se annettaisiin yhteiskunnan käytettäväksi. Tässä asiassa näemme jälleen ääripäinä klassisen liberaalin ja sosialistin, joista ensimmäinen haluaa oikeuden omien varojensa käyttämiseen ja jälkimmäinen haluaa elämänsä järjestyvän yhteisesti rahoitettavien palvelujen kautta."

* * *

Edelle kirjoittamaani perustuen toivoisin nyt syntyvän keskustelua veronkierron yleisen paheksumisen ja moraalisen pörhistelyn lisäksi myös verotuksen yleisestä oikeutuksesta. Sekä siitä, millä perusteilla verojen kerääminen on oikeutettua ja millä ei.

Riittääkö julkisen kulutuksen perusteeksi esimerkiksi se, että media vaatii rahoitusta haluamiinsa kohteisiin tai kulisseissa vahva etujärjestö edustamaansa intressitahoa palveleviin tarkoituksiin. Vai pitäisikö päätösvallan sittenkin olla niillä, jotka verotettavan rahan ovat omalla työllään hankkineet? Vai sittenkin koko kansalla niihin tarkoituksiin, jotka sen enemmistö näkee tärkeäksi?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Osoittaako McDonalds suomalaisten ymmärtävän?
Iloinen veronmaksaja?
Veronkierto on vasemmiston mielestä hyväksyttävää

4 kommenttia:

  1. Veronkierto ja harmaa talous ovat koko ajan kasvavia ongelmia, jotka pitäisi yksinkertaisesti saada kuriin. Pitäisi myös puuttua niihin syihin, jotka saavat tätä ongelmaa aikaan ja ne syyt liittyvät yhteiskuntaan itseensä. Näkisin siis asian "sosialistin" ja "liberaalinen" väliseksi nuorallatanssiksi.

    Totuus kuitenkin taitaa olla se, että tämä yhteiskunta on menetetty ja suosittelen vilpittömästi kaikkia kynnelle kykeneviä muuttamaan miltei ihan minne vaan muualle. Kalle Isokallio kertoi jo vuonna 2013 Yle Puheen haastattelussa (https://www.youtube.com/watch?v=awxWjDGaHeU) oman mielipiteensä, joka on varsin raadollinen ja pitää edelleen paikkaansa. Lisäksi haittana ovat ammattipoliitikot, jotka ovat tottuneet siihen, että paikka pitää pedata jatkuvasti eteenpäin ja/tai vaalit ovat jatkuvasti liian lähellä. Poliittinen päätöksenteko on ollut jo vuosia täysin halvaantunut, eikä päätöksiä synny enää kuin pakon edessä. Konfliktia yritetään välttää viimeiseen asti ikään kuin toivoen, että syntyisi ratkaisu, joka mukamas kaikille kävisi. Tämä yhteiskunta on pitkällä ajanjaksolla tarkasteltuna menetetty.

    VastaaPoista
  2. Tässä on vasta yksi maa (Panama) ja sielläkin yksi kieroiluun spesialisoitunut juristifirma. Oletan, että Panamasta löytyy useampi firma kuten muistakin veroparatiisimaista. Kliseenä tässä on vasta se jäävuoren huippu.
    Tätä pitkäsiimaa pitää nyt tasaisesti vetää ja katsoa, mitä missäkin koukussa on kiinni. Toki "imperiumin vastaisku" on odotettavissa.
    -Beowolf-

    VastaaPoista
  3. Aiheellista pohdintaa veronkannosta.

    Sitä mietin, olisiko Panama-tapauksen veronkiertäjien toimintaan paljoa vaikuttanut, vaikka verorahojen käyttö olisikin ollut jotain muuta. Pontimena ei ollut se, että yhteiskunta käyttää rahoja väärällä tavalla, vaan se, että veroa ylipäätään piti maksaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä sekä että. Mutta mitä korkeampi veroaste, sitä suurempi hyöty sen välttämisestä. Pontikan keittokin loppui kun viinan hinta laski virolaisen viinantuonnin edessä.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!