maanantai 21. joulukuuta 2015

Köyhät kyykkyyn vai töihin?

Pääministeri Juha Sipilä on eilen linjannut, että "minusta ei ole oikein, että työttömät, eläkeläiset ja muut vähäosaiset maksaisivat tämänkin osuuden [talouden tervehdyttämisestä]. Tämän pitäisi olla se työssäkäyvien osuus. Siksi kustannuskilpailukyvyn parantaminen työmarkkinoiden toimilla olisi huomattavasti parempi vaihtoehto."

Edelle lainaamassani lausunnossa Sipilä kertoo ne syyt, jotka ovat johtaneet ay-liikkeen, Elinkeinoelämän keskusliiton ja hallituksen väliseen kitkaan. Ay-liike puolustaa meidän työssäkäyvien etuja ja EK elinkeinoelämän etuja; niinpä työelämän ulkopuolelle jääneille ei löydy ymmärrystä kummaltakaan.

Ongelman ja yhdenvertaisuuden tukemiseksi hallitus on tehnyt paljon pahaa verta aiheuttaneet "pakkolakinsa". Niiden tarkoitus ei ilmiselvästi ole tulla voimaan, vaan toimia painostuskeinona ay-liikettä ja EK:ta vastaan, jotta ne sopisivat keskenään paremmista toimista.

Toistaiseksi hallituksen pakkolakiuhkaus on tehonnut heikosti ja vaara pelkiksi kiristyskeinoiksi tarkoitettujen lakien voimaantulosta kasvaa päivä päivältä. Samalla ay-liike ja EK ovat ajamassa sulassa sovussa ja yhteistyössä tämän maan köyhät kyykkyyn.

Valtiotieteen lisensiaatti Perttu Salmenhaara on vieraskynäkirjoituksessaan kertonut köyhyyteen liittyvän useita eri syitä. Niihin ei hänen mukaansa ilmeisesti kuulu köyhien oma toiminta, vaan lähinnä työelämän ulkopuolelle jääminen taloudellisten suhdanteiden, kitkatyöttömyyden tai kohtaantovajeen takia.

Salmenhaara on tietenkin monella tavalla oikeassa, vaikka minä kyllä epäilen ihmisen voivan vaikuttaa varallisuuteensa myös omilla toimillaan (mutta se ei ole tämän kirjoituksen aihe). Jos suhdanteen romahtavat, katoavat työpaikatkin. Jos taas talous reagoi alhaiseen työttömyysasteeseen siten, että työpaikkojen perustaminen muuttuu kannattamattomiksi, on työttömän vaikea löytää töitä. Eikä juuri työttömäksi jääneellä ole kaikista työpaikoista tietoa.

Ensimmäiseen Salmenhaaran kohdista eli rakeennetyöttömyyteen emme pienessä Suomessa voi tehdä oikeastaan muuta kuin elvyttää. Ja sitähän Suomi on tehnyt jo yli 100 miljardin euron edestä niin, että lapsenlapsemmekin saavat aikanaan maksella ainakin korkoja elvytyksestämme. Siksi opposition huutelut elvytyksestä tämänhetkisten ongelmiemme ratkaisukeinona ovat kelvottomia.

Toiseen Salmenhaaran kohdista eli kitkatyöttömyyteenkään emme ilmeisesti voi vaikuttaa. Toisaalta juuri nyt emme ole tilanteessa, jossa työttömyys ehkäisisi uusien työpaikkojen syntymistä.

Kolmanteen kohtaan eli kitkatyöttömyyteen voidaan vaikuttaa informaation kulkua parantamalla. Mitä nopeammin työttömäksi joutunut saa tiedon hänelle sopivasta tarjolla olevasta työpaikasta, sitä nopeammin hän työllistyy. Siksi meillä on työvoimaviranomaiset, joiden toimintaa voidaan aina tehostaa.

Salmenhaaran mainitsemien lisäksi meillä olisi kuitenkin olemassa vielä yksi, edellä mainitsematon keino, joka lyhyellä aikavälillä poistaisi työttömyydestä leijonanosan varsin lyhyellä aikavälillä. Jos ay-liikkeeltä ja työnantajilta poistettaisiin oikeus sopia eri aloilla maksettavista minimipalkoista, muuttuisi moni nykyisillä palkoilla kannattamaton tehtävä sellaiseksi, että jonkun kannattaisi sitä teettää. Eikä ole epäilystä, ettei tilaisuuteen tartuttaisi kuten maahanmuuttobisneksen nopea kehittyminen on osoittanut.

Palkkojen alapäästä joustamisen ongelmana on kuitenkin se, että tien loppupäässä on talous, jossa työnteko ei takaa ihmiselle elämisen edellytyksiä. Mutta työttömyyden se siis poistaisi. Tämän ongelman ratkaisemiseksi palkkojen alentamisen sijasta voitaisiin käyttää kansalaispalkkaa, jossa jokaiselle Suomen kansalaiselle maksettaisiin muutama satanen kuussa ja vastaavasti laskettaisiin kaikkia palkkoja vastaavalla summalla.

Kansalaispalkan rahoittamiseksi meidän tulisi luopua mahdollisimman täydellisesti erilaisista harkinnanvaraisista ja muista tuista. Lisäksi palkan taso tulisi määritellä niin alhaiseksi, ettei (poikkeustapauksia lukuun ottamatta) kukaan haluaisi jäädä elämään sen varaan. Päämääränä ei siis tulisi olla ihmisten elättäminen kansalaispalkalla (eikä siis myöskään sen asettaminen nykyisen työttömän peruspäivärahan suuruiseksi), vaan sen käyttäminen keventämään työllistymisen kynnystä

Tämä tavoite myös saavutettaisiin lähes varmasti. Palkkoja alentava kansalaispalkka alentaisi oleellisesti työllistämisen kuluja, jolloin montaa tällä hetkellä liian pienen tuoton antavaa työtä kannattaisi teettää. Ja mikä parasta: kansalaispalkka toimisi erinomaisena starttirahana ja elinkeinotukena niille, jotka haluavat perustaa pienyrityksen. Näin myös yrityselämämme saisi uuden piristysruiskeen.

Pidemmällä aikavälillä suomalaisen yhteiskunnan elintason ylläpitäminen on täysin riippuvainen innovaatiojärjestelmästämme. Ellemme pysty tuottamaan sellaisia tuotteita, joilla on korkea tuottavuus ja maailmalla kysyntää, ei elintasommekaan voi olla muuta maailmaa korkeampi.

Siksi tutkimukseen ja koulutukseen kohdistuvat budjettileikkaukset ovat yksinkertaisesti tyhmiä. Samoin tutkimusrahoituksen kytkeminen uutta ajattelua ehkäisevään poliittiseen talutusnuoraan. Olisi hienoa, jos Sipilän hallituskin ymmärtäisi tämän.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttajatutkimus paljastaa muslimien vaikeuden katsoa itseään peilistä
Suomen on siirryttävä eurosta markkaan
Lakkoilemallako Suomi saadaan kuntoon?

9 kommenttia:

  1. Proffa sanoi: " Kansalaispalkan rahoittamiseksi... Päämääränä ei siis tulisi olla ihmisten elättäminen kansalaispalkalla (eikä siis myöskään sen asettaminen nykyisen työttömän peruspäivärahan suuruiseksi), vaan sen käyttäminen keventämään työllistymisen kynnystä"

    Mutta kansalaispalkan tulee olla vähintään työttömyyskorvauksen tasolla, koska sitä vähäisempi tuki ei monesti riitä elämiseen. Silloin toimeentulotukea tarvitaan edelleen lisäksi, jos ei esim. kykene töihin tai saa töitä.

    VastaaPoista
  2. Kauniita ajatuksia kansalaispalkasta. Minua vain hirvittää, jos se jää alle köyhyysrajan. Kun noita pajonpuhuttuja työpaikkojakaan ei näytä tulevan suomalaisten yritysten toimesta minnekään muualle kuin Kiinaan.

    Mitäs meikäläinen työtön sitten voi tehdä? Ryhtyä katusoittajaksi? Siihenkin tarvitaan instrumentti, eikä sellaiseen ole varaa. Saati sitten että osaisin soittaa.

    VastaaPoista
  3. Jos kansalaispalkka olisi esimerkiksi 400 euroa ja palkkoja pudotettaisiin samalla summalla, kannattaisi ihmisiä työllistää 400 euroa nykyistä pienemmällä palkalla. On paljon sellaisia töitä, jotka kannattaisi teettää sillä hinnalla ja tarjota tehtäväksi työttömälle.

    Esimerkiksi 600 euron palkalla + sivukuluilla saisi tekijä 1000 euron palkan. Se on enemmän kuin työttömän peruspäiväraha.

    Tämä toimii tietenkin vain silloin kun oletus työpaikkojen syntymisestä toteutuu. Ja työkyvyttömät elätetään muuten kuin pelkästään kansalaispalkalla. Eli siirretään eläkkeelle

    VastaaPoista
  4. Pitkällä tähtäimellä ainoa kestävä keino parantaa kilpailukykyä ja hyvinvointia on huolehtia tuottavuuden kehityksestä. Ei auta kuin hetkellisesti, jos teemme samaa kuin aina ennenkin ja samalla lailla kuin aina ennenkin.

    Ajatus sellaisen työn teettämisestä halpatyön avulla, jota ei muuten kannattaisi teettää, on juuri sitä tuottavuuskehityksen laiminlyömistä, jota pitäisi välttää. Oikeampi tapa olisi miettiä kuinka tämä työ voidaan tehdä tehokkaammin niin että sen tekeminen on kannattavaa.

    Tuottamattoman työn tekeminen puoli-ilmaisella työvoimalla on vähän kuin energiaa haaskaavien laitosten pyörittämisen kannattavaksi saamisen vaatiminen energiaa halpuuttamalla kun sen sijaan pitäisi rakentaa energiatehokkaampi laitos.

    Pakkasella ei kannattaisi lirittää housuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen periaatteessa täsmälleen samaa mieltä. Toisaalta ihmisille maksaminen siitä etteivät he tee edes halpatyötä on yhteiskunnan kannalta tyhmempää kuin heikosti tuottavien töiden tekeminen. Näin monestakin syystä, joista syrjäytymisen estäminen ei ole vähäisin.

      Poista
    2. Edellä kirjoitettu siis sillä oletuksella, etteivät nämä ihmiset tule kuitenkaan tekemään niitä suuria innovaatioita, jotka omalla panoksellaan nostavat tuottavuuttamme.

      Poista
  5. Mikäs siinä, jos ajatuksen ehdottaja on itsekin valmis tekemään jotain viimeisen päälle kuluttavaa ja/tai kuormittavaa paskaduunia täyspäiväisesti tonnin kuukausipalkalla.. :-/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ainakin olen aikanani tehnyt. Esimerkiksi siivousta kesätyön verran, joskaan ei sen pidempään. Mutta toki nuo kokemukset yllyttivät etsimään jotain parempaa.

      Poista
    2. Sääliksi käy joitain tuttuja, jotka pistävät itsensä ja terveytensä likoon juurikin noilla kitkuttelupalkoilla.
      Kyllä he ansaitsisivat enemmän siitäkin hyvästä, että raskas paska kertyy niiden kannettavaksi yleensä keillä sitä on jo valmiiksi varastossa.

      Kauanko itse olisit jaksanut sitä kesätyötäsi, oletettaen ettei mitään parempaa olisikaan ollut mahdollista löytää, tai ehkä edes tavoitella?
      Kaikillahan kun ei ole, ja tulevaisuudessa luultavasti yhä harvemmalla.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!