tiistai 29. joulukuuta 2015

Maahanmuuttolukuja

Opetusalan ammattijärjestö OAJ on todennut, että  "Suomeen on tullut tänä vuonna 2 000 pelkästään yksin saapunutta alaikäistä. Lapsi on oikeutettu perusopetukseen heti. Opettajia tarvitaan satoja lisää."

Vaatimus kuulostaa sikäli perustellulta, ettei ainakaan turvapaikan tai muun oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajalasten opetusta vaille jääminen ja sitä kautta syrjäytyminen liene kenenkään etu. Lisäksi asian järjestäminen onnistunee hyvin koska OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukan mukaan "rekrytoinnista ei koitune suurta ongelmaa, sillä ryhmäkokoja on kouluissa suurennettu ja opettajia vähennetty." Näille opettajille ei myöskään ole erityisvaatimuksia.

Maahanmuuttajalasten koulutukseen tarvitaan siis vain puhdasta rahaa - kaikkine sivu- ja yleiskuluineen arviolta 75 000 euroa per opettaja per vuosi. Eli jos "satoja" tarkoittaa 300 opettajaa on muista julkisista menoista säästettävä vuosittain noin 22,5 miljoonaa euroa esimerkiksi suomen- ja ruotsinkielisten lasten opetusryhmien kokoja edelleen kasvattamalla tai vaihtoehtoisesti meidän on otettava sama summa lisää julkista velkaa. Ellei ratkaisuksi sitten löydettäisi meidän kaikkien verojen nostamista?

* * *

Toisen uutisen mukaan paperittomien ihmisten määrä Suomessa tulee jatkossa lisääntymään ehkä jopa 20 000 ihmisellä, koska kaikki kielteisen turvapaikkapätöksen saaneet eivät poistu maasta. Sen seurauksena Kalliossa toimivan paperittomien klinikan resurssit eivät tule riittämään.

Klinikalla toimiva maailmanparannuslääkäri Ville Holmberg toteaa siksi, että "emme ole vielä edes huomanneet, että potilaiden määrä olisi kasvanut klinikalla pakolaiskriisin vuoksi, mutta varmasti heitä tulee yhä enemmän ensi vuonna. Emme voi laajentaa toimintaamme, jos laittomien siirtolaisten määrä kasvaa. Julkisen sektorin pitäisi kantaa vastuunsa."

Holmberg tarkoittanee vastuulla rahan maksamista hänelle ja hänen kaltaisilleen, jotta luvattomasta oleskelusta Suomessa tulisi entistä houluttelevampaa. En tiedä kuinka monta lääkäriä paperittomien klinikalla toimii, mutta koko maassa on 2,7 lääkäriä tuhatta asukasta kohti.

Jos laittomasti maassa oleville paperittomille tarjottaisiin sama palvelutaso, ja yhden lääkärin vuosittaiset kustannukset kaikkine sivukuluineen olisivat 100 000 euroa, tulisi 20 000 vielä näkymättömän laittoman oleskelijan terveydenhuoltoon tarvittavien 54 lääkärin palkkakustannusten määräksi 5,4 miljoonaa euroa vuodessa, joka olisi säästettävä muista julkisista kuluista esimerkiksi terveyskeskusten Suomen kansalaisille tarjoamien palvelujen resursseista supistamalla tai vaihtoehtoisesti meidän olisi otettava sama summa julkista velkaa lastemme maksettavaksi. Tai nostettava veroja.

Ai niin. Lääkärin palkkojen päälle tulevat luonnollisesti myös sairaanhoitajien palkat. Koko rahoitusta odottava potti olisi siis merkittävästi suurempi kuin edellä laskemani 5,4 miljoonaa euroa.

* * *  

Kolmas uutinen kertoi, että Helsingissä arvioidaan asuvan vuonna 2030 noin 32 000 ihmistä, joiden äidinkieli viittaa Lähi-Idän tai Pohjois-Afrikan suuntaan. Uutisen  mukaan myös muita afrikkalaisia kieliä puhuvien määrä kasvaa nopeasti.

Näyttäisi siis siltä, että minun vanhuudessani Helsingin asukkaista noin viisi prosenttia ponnistaa sellaisista kulttuureista, joista tulevilla ihmisillä on ollut Suomessa suuri riski syrjäytyä ja sortua seksuaalirikoksiin. Tai ehkä näistä maista tulevia on sittenkin vielä paljon enemmän.

Edellä mainitut määrät nimittäin perustuvat siihen oletukseen, ettei Suomeen saavu enää lähellekään nykyisiä turvapaikanhakijamääriä vuoden 2017 jälkeen. Sitä uutinen ei kerro, mihin tämä oletus perustuu.

* * *

Eikä kolmea ilman neljättä uutista. Sen mukaan Asikkalan kahtakymmentä turvapaikanhakijaa varten on ilmoittanut yli sata vapaaehtoista huolenpitäjää. En voi olla antamatta tunnustusta näille ihmisille - he tekevät kuten heidän maailmaa syleilevä vakaumuksensa sanoo. Siinä on kieltämättä jotain hienoa.

Samalla muistutan näitä yli sataa asikkalalaista, etteivät turvapaikanhakijat ole elottomia kappaleita tai lemmikkejä, vaan vaativat ymmärrystä ja huolenpitoa siihen asti, että selviävät omillaan. Sitoutumista tarvitaan siis vähän kuin lintulaudan ylläpidossa: jos aloitat talviruokinnan syksyllä, tulee sitä jatkaa kevääseen asti.

Jos lintujen ruokinnan jättää kesken talvella, kuolevat ravinnon saantiin luottavat siivekkäät talvipakkasiin Vähän samoin saattaa käydä vapaaehtoistoiminnan varaan luottaville turvapaikan hakijoille - myös he tarvitsevat vapaaehtoisten lämmintä tukea kunnes heidän maassaolonsa oikeutus on tutkittu.

Ja maahan jäävät ehkä vielä sen jälkeenkin, jotta pääsevät kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan syrjäytymättä tai joutumatta rikosten poluille. Elleivät sitten päätä selvitä uudessa kotimaassaan ihan itse tekemällä ahkerasti töitä ja käyttäytymällä lakien ja säädösten sekä maan tapojen mukaisesti ilman omien kulttuureidensa tuottamia esteitä pohjoiseen elämäntapaan sopeutumiselle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Totuus turvapaikkabisneksestä
Hätää ja vainoa pakenevien asema paranee maahanmuuttopolitiikan muutosten seurauksena
Kun minä kuolen...

10 kommenttia:

  1. Hyvä analyysi - kylmä rinki niskassa noita lukuja ja tarpeita tuli luettua. Mieleen tulee 'mission impossible'.
    Toivoa sopii, että hallituksessakin tämä revohka käydään näin tarkkaan läpi. Pelottavinta on se, että Petteri Orpo on nostettu ministereistä parhaaksi -huh!
    -Beowolf-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseänikin kylmäsi uutinen Orpon menestyksest kansan silmissä. Samalla se alleviivasi sitä munausta, jonka Soini teki vaihtaessaan esimerkiksi Jussi Halla-aholle tai vaikka Juho Eerolalle sopivan sisäministerin postin puolustusministerin salkkuun Jussi Niinistölle.

      Orpon aivan viime aikojen toimintaahan selittänee lähinnä perussuomalaisten painostus maahanmuuttoasioissa - josta kunnia valuu nyt Kokoomukselle ja aivan erityisesti Petteri Orpolle. Vaikka eipä kai Soini tätä ymmärrä.

      Poista
  2. Kyseessä oli kuitenkin vain Sanoma-konsernin itse valitsemilleen kansanedustajille tekemä kysely, joten sillä painoarvolla mennään.

    Mutta nythän mä vasta hokasin yhden suvaitsevaisuutta lisäävän tekijän, nimenomaan juurikin tuon Holmbergin "Julkisen sektorin pitäisi kantaa vastuunsa."-argumentin. Ikävät tosiasiat kestävyysvajeesta ja pitkän ajan syömävelan mahdottomuudesta ovat roikkuneet Damokleen miekkana julkisen sektorin yllä, ja narun säikeet sen kuin katkeilevat kiihtyvällä tahdilla. Tämä maahanmuuttajatilannehan lankeaa julkkarille kuin taivaan lahjana eikä ainakaan se sitä halua takuuvarmasti torpata millään lailla, ennemminkin päinvastoin.

    VastaaPoista
  3. Opettajien osalta ongelmaa ei ole eikä lisäkuluja tule. Asia on helposti ratkaistu:

    Nykyisin opettajien työajasta n 20-25 prosenttia on aikaa, jolloin heillä ei ole käytännössä työvelvoitetta. Tämä aika riittää mainiosti maahanmuuttajalapsien kouluttamiseen, kunhan lukukaudet sopivasti porrastetaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No totta kai opettajilta löytyy sen verran solidaarisuutta maahanmuuttajalapsukaisia kohtaan? Kansankynttilöiden uusi momentum on siis sivistää koko Suomeen tulviva kehitysmaiden väestö. Hienoa!!

      Vakavasti ottaen. Minä en lähtisi purkamaan opettajien työstä vapaita kausia maahanmuuttajien aiheuttamien ongelmien perusteella. Kyllä se täytyy tehdä aivan muilla perusteilla, mikäli se halutaan tehdä.

      Minulla on aika vahva käsitys siitä, että mamu-valtaisten alueiden opettajat ovat muutenkin kurkkuaan myöden täynnä lukutaidottomia ja kulttuuristaan tiukasti kiinni pitäviä uussuomalaislapsukaisia.

      Poista
    2. Voin kertoa, että jotkut opettajat tekevät omien subjektiivisten havaintojeni pohjalta työtä vapaa-ajallaan turvapaikanhakijoiden keskuudessa.

      Toinen mielenkiintoinen uutinen tulee muuten Norjasta, jossa paikallinen ministeri on pistänyt miltei kirjaimellisesti tuulemaan: http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/turvapaikkapolitiikastamme%20tulee%20yksi%20euroopan%20tiukimmista%20norja-44906 Voin melkein varmuudella sanoa, että Suomen, Ruotsin ja Tanskan on seurattava Norjan mallia tai muuten ei hyvä seuraa. Tässä on nyt maahanmuuttokriteereiden markkinat menossa kovaa vauhtia, kun yhteistä ymmärrystä ei enää joudeta odottelemaan.

      Poista
  4. Yllä Professori ehdottaa muutaman kerran, että yksi mahdollisuus maahanmuuttokustannusten kattamiseksi olisi nostaa veroja. Tämä on hyvä ajatus, ja kaikkein selkeintä olisi säätää erillinen maahanmuuttovero, jonka tuotto varattaisiin yksinomaan tähän tarkoitukseen. Näin kansalaiset näkisivät konkreettisesti, mikä vaikutus maahanmuutolla on.

    Tuskinpa maahanmuuttoveroa säädetään, sillä seurauksena olisi jyrkkä muutos kansalaismielipiteessä. Kuluneen vuoden aikana on nähty, kuinka tiukasti eri tahot pitävät kiinni omasta rahapussistaan, kun valtiovalta on pyrkinyt kansalaisten kukkaronnyörejä aukomaan maan heikon taloustilanteen vuoksi. Jos jokainen näkisi omassa verolapussaan, kuinka paljon joutuu maahanmuutosta maksamaan, voisi monen päänupissa herätä uusia ajatuksia…

    Olisi suotavaa, että ajatus maahanmuuttoverosta nostettaisiin osaksi julkista keskustelua.

    Toinen professori

    VastaaPoista
  5. Pitääpä taas kerran muistaa kiittää Rajamäkeä siitä, että hän torppasi laittomasti maassa olevien maksuttoman terveydenhoidon. Paperittomien klinikan tohtorien puheenvuoroissa kajahtaa se tuntuma, että maailmanparannusharrastus ei enää ole kivaa, vaan siitä pitäisi saada tehtyä oikeaa businesta. Ja pelkään pahoin, että arviosi sen kustannuksista on kovasti optimistinen.

    Lääkärin vuosikustannukset ovat tiettävästi tuossa 100 000 euroa/vuosi suuruusluokassa, mutta päälle tulevat sairaanhoitajien, laboratoriopalveluiden, lääkkeiden, laitteiden ja tilojen aiheuttamat kustannukset. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja lääkkeiden kulut Suomessa olivat vuonna 2013 runsaat 12 miljardia, mikä tekee karkeasti 2 400 euroa/henkilö/vuosi. Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleet maahanmuuttajat käyttävät teveyspalveluja suunnilleen 1,6 kertaa enemmän kuin kantasuomalaiset (lähde: ULKOMAISTA SYNTYPERÄÄ OLEVIEN TYÖ JA HYVINVOINTI SUOMESSA 2014), joten heidän osaltaan kustannukset ovat jossakin runsaat 3 000 euroa/henkilö/vuosi tasossa. Näillä parametreilla noiden maassa laittomasto olevien 20 000 henkilön terveydenhuollon kustannukset nousisivat jonnekin 60 miljoonaa euroa/vuosi tasoon, mikäli heille olisi annettu samat oikeudet terveydenhuoltoon kuin maassa laillisesti asuville. Puhumattakaan siitä, minkälaisen vetovoimatekijän tuo olisi muodostanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa niin Rajamäen kuin minunkin suhteeni. Omalta osaltani selvennykseksi, että laskin kustannukset tahallani alakanttiin, jotta kukaan ei pääsisi väittämään minun liioitelleen.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!