sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Pari sanaa Pariisin ilmastosopimuksen seurauksista ja taustoista

Pariisin ilmastosopimus on solmittu eilen. Sen mukaan ihmisen aiheuttama lämpötilan nousu pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. Näin siitä huolimatta, ettei sovittujen toimien katsota riittävän tavoitteen saavuttamiseksi.

Tarkoittaako tämä siis sitä, ettei sopimuksen allekirjoittajien ole edes tarkoitus pitää kiinni kunnianhimoisesta tavoitteestaan? Sitä en usko, vaan aikanaan järjestettävässä seuraavassa ilmastokokouksessa tullaan mitä todennäköisimmin keskustelemaan ilmastotoimien kiristämisestä, jotta nyt sovittu tavoite voitaisiin saavuttaa.

Yksi Pariisissa päätetyistä toimenpiteistä on kehitysmaiden ilmastotoimista maksettava sadan miljardin dollarin korvaus. Sen maksavat luonnollisesti kehittyneet maat. Sopimuksen ei kuitenkaan ole kirjattu kunkin maan osuutta, joten emme tiedä mitä tämä tarkoittaa omalta osaltamme.

Itse asiassa 100 miljardin dollarin vastuunjaosta länsimaiden kesken päätettiin järjestää uusi kokous ennen vuotta 2025. Viimeistään silloin siis selviää Suomen taloudellisen vastuun suuruus kehitysmaiden ilmastotalkoista. Tai sitten ei.

Joka tapauksessa Suomen osalta tehty sopimus ei tule aiheuttamaan edellä mainittua maksuvelvoitetta suurempia toimenpiteitä. Olemme joka tapauksessa päättäneet omalta osaltamme varsin kunnianhimoisista tavoitteista, joihin sisältyvät uusiutuvan energian käyton osuuden lisääminen 2020-luvulla yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuuden nostaminen yli 55 prosenttiin, hiilen energiakäytöstä luopuminen, polttoaineiden tuontiöljyn puolittaminen ja liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuuden kasvattaminen vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin.

Jääkäämme siis odottamaan, että Suomi menestyy uusien kasvihuonepäästöjä vähentävien innovaatioiden tekemisessä, kaupallistamisessa ja kansainvälisessä markkinoinnissa. Niille lienee tulevina vuosina hyvät markkinat, joten järkevästi toimien voimme kansakuntana jäädä lopulta jopa voiton puolelle ilmastosopimuksen jälkimainingeissa. Se on hyvä tavoite.

* * *

Taustaksi ilmastosopimukselle liitän tähän kuvan GISS:in nettisvulta löytyvästä kuvasta, joka näyttää Pohjois-Norjan Vuoreijan ilmaston lämpenemisen vuodesta 1880 tähän vuoteen. Siitä näemme sen uhan kehittymisen, jonka korjaamiseksi sopimus on tehty.

Ilmastonmuutoshan on lämmittänyt - ja tulee ilmastomallien mukaan lämmittämään, eniten juuri maapallon pohjoisia alueita. Suomessa lämpötila saattaa joidenkin tarkastelujen perusteella nousevan ehkä jopa 10 astetta.

Pohjoista Suomea lähin GISS:in pitkä tilasto löytyy Vuoreijasta koska oman maamme tilastot on jostain syystä katkaistu viime vuosisadan puolivälistä. Siksi valitsin tarkastelun kohteeksi juuri Vuoreijan. Ja tässä kuvakaappaus sen vuotuisten keskilämpöjen kehityksesta GISS:in mukaan.



Koska olen huvikseni kopioinut GISS:in sivuilta joidenkin paikkojen lämpötilastoja, ja Vuoreija on yksi niistä, tein myös toisen kuvan, jossa olen verrannut yllä olevan kuvan taustana olevia tilastotietoja niihin tietoihin, jotka tulin tallentaneeksi vuonna 2011. Kuvassa on siis vuoden 2015 tilaston lukemasta vähennetty vuonna 2011 tallentamani vastaavan tilaston lukemat ja käyrä muodostuu näistä erotuksista.


Mikäli lämpötilaestimaatteja ei olisi vuosien 2015 ja 2011 välillä korjailtu, olisi tässä esitetty kuvaaja nollassa kulkeva suora viiva. Nyt se ei ole sitä, mutta antanee arvoisalle lukijalleni käsityksen Pariisin kokouksessä käytettyjen ilmastotietojen luotettavuudesta.

Nykyisen tilaston (ylempi kuva) alhaisin lämpötila on -1,23 astetta vuodelta 1902 ja korkein 3,31 vuodelta 2013. Vuoreijan lämpötilan estimoitu vuosien välinen maksimivaihtelu tarkasteluajalla on siis yhteensä 4,54 astetta.

Tätä kannattaa verrata vuoden 2011 ja 2015 välisten korjausten erotukseen (alempi kuva), joka on maksimissaan vuoden 1881 2,35 asteen ja vuoden 1894 -2,57 asteen väli eli 4,92 astetta. Tehdyt korjaukset ovat siis hiukan suurempia kuin suurimmat erot Vuoreijan vuosittaisissa lämpötilaestimaateissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mikä on aiheuttanut viime aikojen poikkeukselliset säät Pohjoismaissa?
Ban Ki-moon ja Pariisin ilmastokokous
Etelämantereen jäähyllyt sulavat, mutta lämpeneekö manner?








5 kommenttia:

  1. Eiköhän Suomen rahoitusosuus ole tuossa:

    "TALOUDELLISET: Esitetään, että tarkoitukseen kohdennettaisiin päästöhuutokauppatuloja vuosien 2013-2014 talousarvion siirtomäärärahoista yhteensä 34,7 miljoonaa euroa momentilta 24.30.66 (Varsinainen kehitysyhteistyö) käyttösuunnitelmakohdalta 1 (Monenkeskinen kehitysyhteistyö). "

    http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f80471ead

    Mitä tulee rahoituksen sitovuuteen, se lukee Pariisin ilmastoyksimielisyyttä koskevassa paperissa.

    ""Money

    Finance to help developing countries adapt to climate change and transition to clean energy was an important sticking point in the negotiations. This part of the deal has been moved into the non-legally binding “decision text” – a sop to the US, which knows it would not be able to get such a pledge of cash past the Republican-controlled Senate.

    The draft text says that the countries “intend to continue their existing collective mobilisation goal through 2025”. That means the flow of $100bn (£66bn) a year will continue beyond 2020. By 2025 the draft agreement undertakes to improve on that “from a floor of $100bn”."

    Ilkka

    VastaaPoista
  2. Olen lueskellut uutisia ilmastosovusta mutta tarkkoja mekanismeja sopimuksen taustalla en ole löytänyt. Eli miten nyt sitten vähennetään mitäkin. Eikö kaikkein tasapuolisinta olisi, että globaalisti määriteltäisiin hinta ilmaan päästettävälle hiilidioksiditonnille (ja kaikille muillekin aineille)? Näin teollisuus voisi sitten ostaa suodattimia jolla vähentää päästöjä tai sitten maksaa koko ajan enemmän.

    Tämä tapa ei myöskään rankaisisi niitä maita, jotka ovat ennen sopimuksessa olevia päivämääriä vähentäneet merkittävästi päästöjään.

    Hiilidioksiditonnin rankaisuveron suuruutta voitaisiin sitten nostaa vaikka vuosittain jolloin kannattaisi koko ajan kehittää parempia menetelmiä.

    Sama saastevero sopisi myös liikenteeseen.

    Yksinkertainen, mitattavissa, globaalisti läpinäkyvä, kaikille samanlainen.

    VastaaPoista
  3. Laitan tämän kommentin vanhaan tekstiin, jotta se tulisi valvonnan kautta huomatuksi.

    Ensinnäkin, voin kertoa seuraavasta vähän laajemminkin, mutta henkilökohtaisista syistä en julkisessa kommentissa. Profiilissasi ei ole sähköpostiosoitetta, jos haluat lisäinfoa (ei kriittistä, mutta syventää jossain määrin tätä kommenttia), laita minulle postia. brownjaska@gmail.com

    En ole koskaan ilmastotutkimuksissa nähnyt erästä huomiota, joka hiipi sattuneista syistä mieleeni tässä päivänä muutamana. Kirjoitin taannoin mikroilmastosta eli siitä, kuinka lämpötilat saattavat vaihdella lyhyelläkin matkalla asteen-pari ilman näkyvää syytä. Kirjoituksessa kerroin, kuinka ennustin vaimolleni pitkällä ajomatkalla, miten lämpömittarin lukema tulee kohta muuttumaan. Mutta tämä uusi ajatus oli se, että mistä nuo pitkäaikaiset lämpösarjat on mitattu.

    Kuvitellaan vaikka, että joskus 50 v sitten on ollut mittauspiste paikassa X ja se on siellä edelleen. Eli mittaustulosten pitäisi olla vertailukelpoisia, eikö? Vaan entäpä jos 50 v sitten mittauspiste oli pellon reunassa kilometrin päässä lähimmästä asutusalueesta ja nyt se on lähiön ympäröimä? Kuten tunnettua, kaupungeissa vallitsee mikroilmasto joka on lämpimpämpi kuin ympäristössä ja käsittääkseni yleensä myös kosteampi. Kaiken järjen mukaan mikäli tällaisia muutoksia on tapahtunut, ne ovat tapahtuneet juuri mainittuun suuntaan. Kuinka paljon ilmaston lämpenemistä osoittavista tutkimuksista on selitettävissä sillä, että mittauspisteen ilmasto on kyllä lämmennyt - mutta ei sen ympäristö esimerkiksi kymmenen kilometrin päässä mihinkään suuntaan?

    Tai jos mittauspistettä on muutettu, eivät mittaustulokset välttämättä ole vertailukelpoisia. Kuten tuossa blogikirjoituksessa totesin, tiedän tästä kunnasta hyvän esimerkin eli kaksi asuinaluetta, jotka sijaitsevat vain kilometrin päässä toisistaan mutta toisessa on järjestään aste-pari lämpimämpää. Tosin mittauspisteiden paikan vaihtaminen muuttaisi varmaan tuloksia satunnaisesti, jolloin positiiviset muutokset kumoaisivat negatiiviset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mielenkiintoisesta kommentistasi.

      Muistan lukeneeni aikanaan tuon blogitekstisikin (kuten melkein kaikki muutkin blogisi tekstit viime vuosilta).

      Ilmaston mittaajat ovat kyllä tietoisia ihmisen aiheuttaman ympäristön muuttumisen aiheuttamasta harhasta mittauksissa. Sitä ei kuitenkaan ole (tietääkseni) yritetty korjata mittauspistekohtaisesti vaan ainoastaan maapallon keskilämpöestimaattihin tehtävällä jonkinlaisella yleiskorjauksella. Yleisin perustelu tähän on maailman ja myös mittauspisteiden "kaupungistuminen".

      Koska tuo yleiskorjaus ei tietääkseni varsinaisesti perustu mihinkään, voidaan aina epäillä sen paikkansapitävyyttä. En osaa itse kuitenkaan sanoa sen oikeellisuudesta juuta enkä jaata. Enkä ole ihan varma, onko edellä antamani kuva yleiskorjauksesta edes oikea vai ei.

      Toinen kohtasi, eli mittauspisteen muuttuminen paikasta toiseen on kuitenkin varmuudella yritetty viime vuosina ottaa huomioon. Tilanne on silloin varsin hyvin hanskassa, kun molemmat mittausasemat ovat käytössä esimerkiksi parin vuoden ajan samanaikaisesti. Näin saadaan varsin täsmällisesti oikea korjaus tilastotietoihin.

      Valitettavasti molemmat mittarit eivät ole läheskään aina käytössä ja silloin korjausten tekeminen on enemmän tai vähemmän mielivaltaista. Erityisesti olen ihmetellyt korjauksia vuosikymmenten takaa - miten ihmeessä ne voidaan perustella, koska varsinkaan niissä sarjoissa ei ole päällekkäisyyksiä. Yksi tapa on maalintaa tulosia ja sitä kautta estimoida vanhasta sarjasta "oletettavasti oikeat" lämpötilat.

      Nämäkään korjaukset eivät kuitenkaan voi selittää esimerkiksi Australian Alice Springsin mittausdatasta vuosien mittaan dokumentoimiani muutoksia. Siellä ei voi olla kyse viattomasta korjailusta vaan ainoastaan tahallisesta mittausdatan väärentämisestä. Sitä en osaa sanoa, kuinka monessa paikassa tällaista on tehty. Alice Springsin huomasin vahingossa tämän blogin ansiosta, kuten edellä olevasta linkistä aiempiin kirjoituksiin etenemällä voi todeta.

      Toteamieni ilmiselvien huojausten ja epäselvyyksien takia en ole enää viime aikoina perustanut omia näkemyksiäni maan päällä tehtyihin mittauksiin, vaan satelliittidataan, jossa en ole havainnut tapahtuneen suuria jälkikäteisiä muutoksia (ja kyllä, olen seurannut myös niiden kehitystä ja nostan ne tarvittaessa esiin tässä blogissa).

      Poista
  4. Kiitoksia. Arvelinkin että jokin kontrolli tuossa mittauspisteen ympäristön muuttumisessa täytyy olla ja sehän on samantapainen kuin ilmaston määritys puiden vuosilustojen avulla. (Tuon menetelmän keksimiseen liittyy muuten erikoinen tarina, jonka kuulin paikalla olleelta henkilöltä siinä paikassa, jossa se oli vuosia aiemmin keksitty.) Mutta kuten totesit, niin voi olla ja varmasti onkin, että täydellisen varma systeemi ei ole.

    Mikroilmastosta kerron vielä sen verran, että a) asun paikalla jossa on selkeä mikroilmastollinen ero jopa vain parinsadan metrin päähän ja b) koska työpaikalleni on täältä yli 10 km matkaa, on kotipaikan ja työpaikan välillä usein eroa säätilassa ja se on enimmäkseen aina tiettyyn suuntaan. Sitten ulos ihastelemaan 30 asteen pakkasta!

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!