perjantai 10. huhtikuuta 2015

Sisäsiittoisuudesta on etua monikulttuurisessa yhteiskunnassa

Suomessa on viime aikoina kiistelty maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista maallemme. Olenpa ottanut siihen itsekin osaa väittämällä, etteivät asiasta tehdyt laskelmat sisällä kaikkia maahanmuuton hyötyjä ja haittoja.  

Tänään satuin huomaamaan pienen jutun, joka toi esiin yhden sellaisen maahanmuuton ja monikulttuurin hyödyn, jota varmasti kukaan ei ole osannut huomioida. Lukemani jutun mukaan brittitutkijat yrittävät nimittäin rekrytoida 100 000 pakistanilaista ja bangladeshilaista tutkimukseen, jossa yritetään löytää ihmisiä, jotka ovat terveitä, vaikka heiltä puuttuu jokin geeni.

Tutkimuksen kohderyhmiin kuuluvien joukossa on paljon erilaisia sairauksia, mutta myös terveitä ihmisä. Koska pakistanilaiset ja bangladeshilaiset naivat pääsääntöisesti sukulaisiaan, on heidän heterotsygotia-asteensa huomattavasti alhaisempi kuin muilla ihmisillä. 

Tämä tarkoittaa sitä, että heillä on geeneissään muita ihmisiä useammin samanlainen geenin muoto sekä isältä että äidiltä. Näin siksi, että sekä äiti että isä ovat perineet sen joltain yhteiseltä esivanhemmaltaan.

Alhaisen heterotsygotia-asteen seurauksena sisäsiittoisten ihmisten joukosta pitäisi löytyä normaaliväestössä äärimmäisen harvinaisia henkilöitä, joilta puuttuu kokonaan jokin geeni. Eli ihmisiä jotka ovat perineet sekä isältään että äidiltään viallisen geenin. 

Tällaisten "knock-out"-ihmisten löytyminen saattaa olla hyvinkin hyödyllistä, sillä heitä tutkimalla voisi löytyä kokonaan uusia hoitomuotoja ja lääkkeitä, mikäli he ovat terveitä siksi, että puuttuvan geenin takia he eivät sairastu johonkin tautiin. Esimerkiksi erään teksasilaisen naisen puuttuvan geenin avulla on kehitetty uudenlaisia kolesterolia alentavia lääkkeitä.

Tällä kirjoituksella ilmoitan koko maailmalle tehneeni löydön, joka osoittaa monikulttuurisen yhteiskunnan hyödyt. Näin siksi, että vain korkean teknologian länsimaisessa yhteiskunnassa on mahdollista ymmärtää ja hyödyntää rikkaampien mutta teknologisesti kehittymättömämpien kulttuurien sisäsiittoisuuden aiheuttamat geneettiset erikoisuudet. 

Niinpä sisäsiittoisuuden voi tämän esimerkin tapauksessa nähdä olevan monikultturisessa yhteiskunnassa valtava voima ja  rikkaus. Tosin samat edut olisi voinut saada ottamalla näytteet ihmisiltä, jotka elävät missä tahansa sisäsiittoisuutta harrastavassa yhteiskunnassa. Monikulttuuri liittyneekin tapaukseen vain siksi, että sisäsiittoisuuden mahdollisuudet tulivat tutkijoiden mieleen vasta kun kulttuurisesti erilaiset elelivät suoraan näiden silmien alla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
 

3 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Riippuu löydöksestä. Jota tosin ei vielä ole.

      Poista
  2. Eittämättä aivan tajunnan räjäyttävä tieto, jonka perusteella viimeistään nyt monikulttuurisen yhteiskunnan vastustamiselta putoaa pohja. Aavistelen silti, että vihertävät vasemmisto"ajattelijat" eivät hanakasti tule tarttumaan tähän vedenpitävään argumenttiin...

    vtt

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!