Siksi panin merkille egyptiläisiin kouluihin vuonna 2018 tehdystä uudistuksesta kertoneen jutun. Sen mukaan maan opetusministerinä vuosina 2017–2022 toiminut Tarek Shawki kertoi Egyptin koulutusjärjestelmän olevan niin surkea, ettei sitä voi korjata vaan se pitää rakentaa uudelleen. Hänen mukaansa "noin puolet lapsista valtion kouluissa ei opi lukemaan".
Koptilaisen kirkon metropoliitta Thomas puolestaan kertoi, että "Egyptissä terrorijärjestöksi määritelty Muslimiveljeskunta tekee monimuotoista hyväntekeväisyyttä. Tässä on kuitenkin ongelma, koska kyse ei ole aidosta hyväntekeväisyydestä vaan mukana on aina taka-ajatuksia."
Myös me suomalaiset olemme mukana egytiläisessä koulutussysteemissä rahoittamalla julkisen koululaitoksen puutteita paikkaamaan pyrkivän säätiön hanketta, joka keskittyy erityisesti tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksiin. Toivon mukaan näillä rahoilla on saatu positiivisia tuloksia.
* * *
Nykyistä parempia oppimistuloksia kaivataan toki myös Suomessa. Tästä syystä opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi muutama kuukausi sitten suomalaiselle peruskoululle vision vuodelle 2045.
Sen tarkoituksena on toimia keskustelunavauksena yhteisen tulevaisuussuunnan hakemiseen, eikä se siten sisällä varsinaisia toimenpidesuosituksia. Sellaisten sijaan siinä painotetaan, että sosiaalisen polarisaation vastavoimaksi tarvitaan vahvaa yhteistä tietopohjaa, kriittistä monilukutaitoa sekä vahvoja sosioemotionaalisia taitoja. Ja todetaan, että sivistyksen ydin on tahto käyttää osaamistaan hyvään.
Nähtäväksi siis jää, miten egyptiläiset onnistuvat oman koulujärjestelmänsä kehittämisessä. Samoin kuin se, onnistuuko suomalainen kouluvisio parantamaan nykyisin heikosti pärjäävien koululaisten oppituloksia sekä nostamaan peruskoulumme takaisin maailman huipulle. Ja samalla jopa selättämään suomalaisen yhteiskunnan viime aikoina yhä jyrkemmäksi käyneen polarisoitumisen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lakiesitys armoviitosten lopettamiseksi
Lakiesitys armoviitosten lopettamiseksi
Tekstit
Jos maahamuuttajat perjäävät erittäin huonosti koulussa, ja suomalaiskoululaiset entiseen malliin, se laskee keskimääräisiä oppimistuloksia.
VastaaPoistaSama ilmiö kuin työttömyystilastoissa.
Suomessa oli enne suomen- ja ruotsinkieliset peruskoulut. Nyt meillä on ruotsinkielinen ja sitten 50-kielinen peruskoulu. Ruotsinkielisaessä tulokset ovat edelleen ihan hyvät, mutta 50-kielisessä tulokset ovat huonontuneet vs sen edeltäjä suomenkileinen peruskoulu. Kun suuri osa ihmisistä oppii vain yhden kielen hyvin elämänsä aikana, niin tämä 50 äidinkieltä on sulaa hulluutta. Tuloksena on koulu, josta valmistuu joka vuosi edellistä enemmän suomen kielen suhteen luku ja kirjoitustaidoiltaan niin huonoja oppilaita, ettei heistä ole jatko-opintoihin tai töihin.
VastaaPoistaSama ongelma on Norjassakin. Tuli aikoinaan sielläkin työskenneltyä ja pidän yhteyksiä sikäläisiin kavereihin. Tottakai puhumme tästä nyky-maailman oudosta menosta, myös koulumaailmasta. Norjassakaan opettajat eivät saa mitään kuria oppilaisiinsa, varsinkaan muslimilapsiin tai adhd-tapauksiin. On tilanteita, jossa oppilas juoksee tunnin ympäri luokkaa opettaja perässään. Kysyin sitten, että mitä te muut oppilaat sitten teette, niin vastaus oli: Me vain nauretaan!
VastaaPoista