keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Kehitysavun leikkaaminen ei ole Suomen (tai ainakaan Kepan) etu

Tämän päivän kannanotossaan Kepan Timo Lappalainen ja kumppanit ottavat kantaa päästökauppaan.

Kirjoitus alkaa ilmiselvällä uhkauksella: "jos köy­hät maat ei­vät saa var­muut­ta sii­tä, et­tä nii­tä tue­taan il­mas­ton­muu­tok­seen so­peu­tu­mi­ses­sa, niil­lä ei ole mo­ti­vaa­tio­ta osal­lis­tua yh­tei­siin toi­miin il­mas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­sek­si. Sil­loin pe­lis­sä hä­viä­vät kaik­ki, myös suo­ma­lai­set."

Sen jälkeen kirjoituksessa todetaan päästökaupan tuottavan Suomelle tuloja. Hiukan omituinen ilmaisu, kun kyseessä on tulonsiirto yksityiseltä julkiselle sektorille, joka on siirtänyt ne edelleen kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen. 

Koko kirjoituksen tarkoituksena lienee tämän varainsiirron jatkuminen myös tulevaisuudessa sillä verukkeella, että Suomen tulisi pitkää kiinni kansainvälisistä sitoumuksistaan. Eli maksaa kehitysapua 0,7% BKT:sta (noin 1,4 miljardia euroa) ja sen päälle vielä tilittää päästökauppatulot samaan Moolokin kitaan. 

Kirjoituksen loppupuolella väitetään vielä, että "teollisuuden int­res­sit aja­vat päät­tä­jät ah­taal­le eri puo­lil­la maail­maa, myös Suo­mes­sa. Teol­li­suu­den edus­ta­jat toi­vo­vat, et­tä pääs­tö­huu­to­kau­pas­ta val­tiol­le ker­ty­neet tu­lot oh­jat­tai­siin ta­kai­sin teol­li­suu­den käyttöön. Tämä ei ole Suomen etu."

Timo Lappalaisen ja kumppaneiden ajatus mennee jotenkin siihen suuntaan, ettei köyhillä mailla ole varaa ilmastotalkoisiin, joten vauraampien pitäisi auttaa niitä. Toisin sanoen hän todistaa väkevästi, ettei köyhällä ole varaa huolehtia taloutensa ilmastoystävällisyydestä.

Tätä taustaa vastaan onkin mielenkiintoista, että kirjoittajat vaativat Suomea lisäämään oman taloutensa rasitusta enstisestään tilanteessa, jossa se yskii muutenkin vakavasti. Juurihan saimme kuulla Suomen talouden supistuneen jo kolmatta vuotta peräkkäin. 

Eikä kai edes kirjoittajilta liene jäänyt huomiotta Suomen julkisen talouden nopea velkaantuminen. Ovatko he siis aivan tosissaan siinä, että tässä tilanteessa Suomen talouden toimintaedellytykset ovat kehitysapuun ja ilmastotalkoisiin verrattuna toissijaisia? 

Jos ovat, niin kerron heille salaisuuden: tuon tien päässä myös Suomen kyky maksaa kehitysapua ja hoitaa ilmastosopimuksia  - ja lopulta huolehtia edes oman maan päästöistä - muuttuu mahdottomaksi. Siis aivan samoin kuin nyt, ainakin heidän kirjoituksensa valossa, on käynyt kehitysmaissa. Tätäkö he toivovat?

Lappalaisen kirjoitus onkin nähtävä tyypillisenä vihervasemmistolaisena julistamisena, jossa on kiinnitetty valtava huomio menopuoleen ja hyvää tarkoittavaan hurskasteluun, mutta realistisista keinoista lisätä jaettavaa kakkua ei näy jälkeäkään. Ymmärrän tämän kuitenkin oikein hyvin, sillä omaa oksaansahan ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin toimivasta Kepasta palkkansa saava Lappalainen tässä vain yrittää pönkittää.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kasvipeite sitoo yhä enemmän ilmakehän hiiltä
Vuoristoniluri luo Suomelle kilpailuetua
Vihreiden vaaliohjelma on puhtaasti vasemmistolaista jakopolitiikkaa

8 kommenttia:

  1. Heh, kenelläkään kepalaisella ei ole mitään perusteita vaatia latin latia julkista rahaa. KEPA on yksi niistä järjestöistä, jotka olevinaan tekevät kehitysyhteistyötä mutta joiden budjetista leijonanosa (KEPAn tapauksessa noin 70%) menee seiniin ja henkilöstön palkkoihin ym.

    Luin Matti Kääriäisen kirjan Kehitysavun kirous (Into, 2015). Siinä on paljon asiaa, lainaan pari pätkää.

    "Otan esimerkiksi vuonna 2012 valmistuneen niin sanotun metaevaluaation, jossa tarkasteltiin 41 muun, vuosina 2010 ja 2011 valmistuneen evaluaatioraportin antia. Metaevaluaation keskeinen johtopäätös oli:

    Kehitysyhteistyön laatu oli yleisesti ottaen heikkoa eikä osoittanut viitteitä kestävistä tuloksista. Projektien suunnittelu ja tulosjohtaminen olivat riittämättömiä. Niiden perusteella ei yleisesti ottaen pystynyt seuraamaan hankkeen edistymistä, mittaamaan tuloksia tai analysoimaan riskejä.

    Näin kertovat ulkopuoliset, riippumattomat evaluoinnit Suomen kehitysyhteistyön laadusta ja toteutuksesta." (Kääriäinen, s.42).

    "Kehitysyhteistyöstä on tullut osa pysyvää avustustoimintaa, joka on kehitysmaille itsestäänselvyys. Eivät ne edes pyri irti apuriippuvuudesta, vaan päinvastoin maat pyrkivät saamaan lisää apua - millä tahansa argumentilla.

    Toisaalta miksi ne eivät näin tekisi? Kehitysaputeollisuus on runsaan sadan miljardin euron ilmainen potti, joka on joka vuosi jaossa niille maille, jotka osaavat esittää asiansa oikein. Tässä taidossa monet kehitysmaat ovat vuosien saatossa tulleet mestareiksi. Kehitysmaiden ja avunantajien "dialogissa" vallitseva piirre onkin se, että vastaanottajamaista neuvotteluihin osallistuvat usein kokeneet henkilöt, jotka ovat saattaneet opiskella donorkäyttäytymistä kymmeniä vuosia, donoredustajat sen sijaan vaihtuvat muutaman vuoden välein." (s.74-75)

    Kannattaa muuten käydä katsomassa evaluointeja, ulkoministeriön sivuilla niitä on paljon. Vinkin sain Kääriäisen kirjasta.

    "Olen pitkään hämmästellyt, kuinka vähän kiinnostusta evaluointiraportteihin on osoitettu UM:n ulkopuolelta. Raportithan ovat julkisia ja tarjoavat ehkä helpoimmin saatavilla olevan ja parhaimman kuvan siitä mitä Suomen kehitysyhteistyöllä on kaikkina näinä vuosina saatu aikaan." (s.41)

    Ainakin Stubido on lukenut näitä evaluointiraportteja, hän tietää mitä tässä kontekstissa tarkoittaa RBM.

    VastaaPoista
  2. Meilläpäin noita Lappalaisen tarinan tapaisia on totuttu nimittämään markkinointikirjeiksi, ja niiden sisältöön suhtauduttu sen mukaisesti. En tiedä, maksaako Hesari moisista. Jos maksaa rahan kyllä pitäisi kulkea päinvastaiseen suuntaan ja jutun alle se pieni tuttu teksti "Maksettu ilmoitus".

    VastaaPoista
  3. Hyvä kirjoitus! Ajattelin ensin kirjoittaa Hesariin vastineen, mutta luovuin, koska sen julkaisemisen todennäköisyys olisi ollut lähes nolla. Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sitä koskaan tiedä. HS:llä on kuitenkin tavallaan velvollisuus julkaista julkaisemiinsa kirjoituksiin koskevaa kritiikkiä.

      Poista
  4. Oli pakko vähän kuitata.

    Minulla on työn alla "Pahin ongelma Suomen kehitysyhteistyössä", senpä takia nuo lainaukset Kääriäisen kirjasta olivat viimeistä lukuunottamatta valmiina.

    Kiitos Professori, "great minds think alike."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta on hienoa, että kehitysyhteistyön kupla on viimeinkin alkanut puhjeta, kuten yllä ruodittu kirjoituskin osoittaa. Asiaa on siis syytä pitää esillä myös jatkossa.

      Poista
  5. Kyllähän lahjoittajia varmasti löytyy kun lehdissä on väitetty että 80% suomalaisista kannattaa kehitysapua nyt saa tuo porukka antaa rahaa. Itse en anna rahaa kehitysapuun ja olen sitä mieltä että valtion ei kuulu sinne laittaa yhtään niin kauan kuin täällä ei saada kuntoon esim. vanhustenhoitoa, lastensairaaloita, kouluja. Kyllä suomen verovarat kuuluu suomeen !!!

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1432957683512.html

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!