Sairaanhoitajien lakon ratkaisu koskee myös Sanna Marinin hallitusta

Sairaan- ja perushoitajien työtaistelu sai eilen uuden käänteen, kun heitä edustavan ammattiliitot peruivat suunnittelemansa lakon toisen vaiheen ja lähtivät pohtimaan joukkoirtisanoutumista. Sen tarkoituksena näyttäisi olevan suojelutyöstä välttyminen. 

Sosiaalidemokraattinen ministeri Aki Lindén on pahassa välikädessä, koska hänen ministerivastuuseensa kuuluu huolehtiminen suomalaisten turvallisuudesta. Siksi hän joutui panemaan alulle hoitajien taktiikan muuttaneen potilasturvallisuuslain. Sen avulla hoitajat olisi pakotettu tekemään sellaisia töitä, joista heidän oli tarkoitus kieltäytyä työtaistelutoimena. 

Hoitajien lakon toisen osan vaihtuminen irtisanoutumisuhkaukseen tarkoittaa pikemminkin panosten korottamista kuin laskemista. Sellaisessa tilanteessa Lindén voisi edelleen määrätä laillistetut hoitajat välttämättömiin töihin, joten lakkolaisista ainakin osa olisi halukas luopumaan sairaanhoitajaoikeuksistaan, jotta se ei olisi mahdollista. Tämä kertoo, etteivät he ole valmiita luopumaan tavoitteistaan helpolla - jos mitenkään.

Nähtäväksi jää, kuinka moni hoitaja lopulta lähtisi tuollaiseen irtisanoutumiseen. Selvää kuitenkin on, että mikäli määrä olisi suuri, vaarantuisi pikaista hoitoa tarvitsevien suomalaisten turvallisuus. Samalla ministeri syyllistyisi ministerivastuunsa rikkomiseen. 

Ongelmana on tietenkin julkisten varojen riittävyys kattamaan hoitajien vaatimus noin 3 300 euron kuukausittaisten palkkojensa korottamisesta useita vuosia 3,6 prosenttia yli muiden alojen saaman tason. Tämä siis tilanteessa, jossa valtio velkaantuu muutenkin huippuvauhtia.  

Nähtäväksi siis jää, kuinka tämä työtaistelu päättyy. Lienee kuitenkin kaikille selvää, ettei hoitajien mahdollisia ylimääräisiä korotuksia voi vain lisätä valtion (hyvinvointialueiden) menoihin, vaan Sanna Marinin (sd) hallituksen tulee löytää budjetistaan vastaavan suuruiset säästöt, joita se ei ilman hoitajalakkoa olisi tehnyt - ja joiden seurauksena sen saamat tulot eivät vähene eivätkä menot lisäänny.

Siten tämä asia ei ole pelkästään työmarkkinajärjestöjen välinen, vaan sen syntyvään ratkaisuun tarvitaan tueksi valtakunnallista päätöksentekoa. Nähtäväksi kuitenkin jää, ymmärretäänkö tämä myös Suomen keskustavasemmistolaisen hallituksen piirissä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Paperiteollisuus katoaa Suomesta
HS väitti JHL:n aikovan jättää lapset ja vanhukset ilman ruokaa
Lakko ja poliittinen lakko