Suomen talouden supistuminen on maailman kymmenenneksi nopeinta

Yle julkaisi eilen uutisen, jonka mukaan Suomen talouden kasvu on bruttokansantuotteella mitattuna koko maailman kymmenenneksi heikointa. Itse asiassa kasvua ei ole ollut lainkaan, vaan BKT on supistunut 0,3 prosentilla eli Suomen talouden supistuminen on maailman kymmenenneksi nopeinta.

Arvion tehneen Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan Suomi on kärsinyt erityisesti Venäjälle suuntautuvan kaupan hyytymisestä. Siitä huolimatta se suhtautuu positiivisesti maamme tulevaisuuteen, koska hallituksen - paljon sisäpoliittista porua herättäneet - budjettileikkaukset ovat tasapainottaneet tilannetta. 

Kaiken kaikkiaan IMF arvelee, että Suomen talous on kyllä jo nousemassa taantumasta, mutta lyhyen aikavälin kasvu jatkuu edelleen vaimeana. Erityisesti julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen ja siksi sitä pitää sopeuttaa edelleen julkisen velan vähentämiseksi. 

Myös työmarkkinoilla tarvitaan lisätoimia työllisyysasteen nostamiseksi ja koulutusta tulisi suunnata vastaamaan tarkemmin työelämän tarpeita. Lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia yritysten innovaatiokyvyn ja kasvun vahvistamiseksi sekä palvelusektorin tuottavuuden lisäämiseksi. 

IMF näki myös pankkisektorilla kehittämisen tarvetta, jotta esimerkiksi ihmisten ja yritysten korkea velkaantuneisuus, kyberhyökkäykset tai laitosten omat likviditeettikriisit eivät johtaisi vaikeuksiin. Toki pankkien varautuminen erilaisiin uhkiin sai myös kiitosta.  

* * *

Tässä yhteydessä oli jossain määrin outoa, ettei IMF tuonut esille yhtä keskeistä Suomen talouteen liittyvää ongelmaa. Eli maamme kuulumista eurojärjestelmään, vaikka monella talouden alalla kanssamme kilpaileva Ruotsi luottaa omaan valuuttaansa. 

Ero näkyy siinä, että naapurimaamme keskuspankki teki pari päivää sitten päätöksen jo neljännestä ohjauskoron laskemisesta tänä vuonna ja se oli suurin sellainen yli kymmeneen vuoteen. Samalla se ilmoitti laskevansa korkoa vielä tämän jälkeenkin, jos maan muutenkin positiivinen talouskasvu sitä vaatii. Suomen pankilla taas ei ole koronlaskuoikeutta, vaan se noudattaa tässä asiassa Euroopan keskuspankin päätöksiä, johon pienen pohjoisen valtion talousongelmat eivät vaikuta sitä eikä tätä.

Lisäksi on syytä huomata, että kruunun kurssi on kymmenessä vuodessa laskenut eli devalvoitunut siten, että yhdellä eurolla saa silloisen 9,2:n sijasta nykyisin 11,5 kruunua.  Tämä tarkoittaa kotimaan kulujen osalta ruotsalaisyrityksille noin 25 prosentin alennusta suhteessa euromaihin, mikä suomalaisten kilpailijoiden olisi pitänyt pystyä tuottamaan jollain muulla tavalla. 

Ei siis ihme, että esimerkiksi ruotsalais-suomalaisessa metsäyhtiössä Stora-Ensossa ruotsalaisille tehtailla menee mukavasti, mutta suomalaiset kyntävät syvällä. Tai että SSAB:n investoi fossiilivapaaseen teräksen tuotantolaitokseen Luulajassa eikä Raahessa. 

Tai että Suomen talouskasvu on negatiivista ja Ruotsin kasvaa - humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamista ongelmista huolimatta - lähes prosentin vuosivauhtia ilman, että maa olisi velkaantumassa Suomen tapaan. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kyselyn mukaan paikallinen sopiminen lisää työpaikkoja ja talouskasvua
Olli Rehn tarjoaa poliitikoille karvasta lääkettä
Ruotsin kruunu ajaa hallituksen ja ay-liikkeen vastakkain

Alexander Stubbilta unohtui 689 miljoonaa maahanmuuttoeuroa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtaja Sampo Terho esitti eilen, että maahanmuuton kustannukset olisi hoidettava budjetin ulkopuolisena eränä, johon otettaisiin erillinen laina. Perusteluna hän esitti, ettei turvapaikkahulabaloon hoitaminen saa tapahtua maassa jo ennestään asuvien kustannuksella.

Hallituskumppani ja valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) ehätti heti toteamaan, ettei hallituksella ole aikomusta toimia Terhon esittämällä tavalla. Kysyttäessä tarkoittaako se sitä, että hallitus tekee muihin kuluihin lisäleikkauksia hän vastasi seuraavaa.

"Haluan korostaa sitä, että meidän yhteiskunnassa kannattaa välttää sitä vastakkainasettelua, että ikään kuin turvapaikkakustannukset olisivat joltain toiselta pois. Katsomme aina taloutta ja budjettia kokonaisuudessa."

Stubbin mukaan maahanmuutosta tulee kyllä lisäkustannuksia lyhyellä aikavälillä, mutta turvapaikanhakijat ovat talouden näkökulmasta plussaa pitkällä aikavälillä. Kunhan Suomi vain onnistuu kuin ihmeen kautta siinä, missä muut Euroopan maat ovat epäonnistuneet. Eli tulijoiden kotouttamisessa.

Valitettavasti ihmeen loihtimisen alku ei kuitenkaan ole ollut kovin lupaava. Esimerkiksi ensimmäisen maahamme saapuneen nykyistä turvapaikanhakijajoukkoa muistuttavan ryhmän työllisyys on pysynyt sitkeästi noin 20 prosentissa.

He tekevät myös rikoksia noin kolminkertaisesti väkimääräänsä nähden sekä elävät yhteiskunnan tukien määrän maksimoivissa moniavioisissa suhteissa. Ja saattavatpa he sopivan tilaisuuden tullen myös silpoa tyttäriltään sukuelimet. Stubbin kaipaama ihme ei siis ainakaan tämän vuodesta 1990 katukuvaamme värittäneen ryhmän kohdalla ole syntynyt.

Siitä kuitenkin ilahduin kovasti, että media onnistui tällä kertaa tekemään myös hyviä maahanmuuttokysymyksiä. Stubbilta nimittäin tiedusteltiin turvapaikkaruljanssin kustannuksista lyhyellä aikavälillä.

Valitettavasti valtiovarainministerimme heittäytyi kuitenkin täysin tietämättömäksi ja vastasi, että "tarkkaa euromäärää ei voida tässä vaiheessa antaa, koska emme tarkkaan tiedä, montako turvapaikanhakijaa tämän vuoden aikana maahan tulee."

Vaikka täsmällistä euromäärää ei kukaan voi tietenkään antaa, olisi kansalaisten kannalta ollut mukava kuulla edes yhteisen kirstunvartijamme likimainen arvio; vaikka pelkkä kulujen suuruusluokka. Etenkin kun sellainen olisi ollut Stubbin käytettävissä.

Tarkoitan Kansainvälisen valtuuttarahaston IMF:n tekemää selvitystä, joka paljastaa, että nykyinen pakolaiskriisi maksaa Suomelle kolmanneksi eniten maailmassa jos hinta suhteutetaan bruttokansantuotteeseen. Tarkalleen sanoen rahasto arvioi maahanmuuton kustannuksiksi suomalaisille veronmaksajille 689 miljoonaa euroa eli noin 1,3 prosenttia valtion budjetista.

Summa on niin suuri, että sen paljastaminen olisi varmasti herättänyt veronmaksajien huomion. Niinpä Stubb mieluummin "unohti" summan ja vaikeni kuin muuri.

Itse asiassa minä epäilen, että Sampo Terhon ja hänen puolueensa varsinainen tarkoitus olikin juuri tämä. Eli tehdä turvapaikkasirkuksen valtavat kustannukset näkyviksi myös kaikelle kansalle. Sillä sitähän turvapaikanhakijoille otettavan lainan erillisyys viime kädessä tarkoittaisi: kustannusten ilmaisemista yhdellä luvulla.

En siis usko Terhon ensisijaisena tarkoituksena olleen kustannusten siirtäminen budjetin ulkopuolelle - sillä maksettavahan ne on lainatkin. Ja toisaalta Terhon perustelu ontuu muutenkin, sillä hoidetaanhan turvapaikkasirkus nykyisessä taloustilanteessa muutenkin lainanotolla - tosin korvamerkitsemättömällä sellaisella, jolloin maahanmuuttopolitiikkamme epäonnistumisen todellinen kustannus pysyy piilossa.

Alexander Stubbin reaktion voi myös ymmärtää, joskaan ei hyväksyä, oikein hyvin. En usko, että hän haluaisi mennä TV-kameroiden eteen kertomaan, että on juuri neuvottelemassa vajaan 700 miljoonan euron lainasta elättääkseen maassamme ihmisiä, joita suurin osa kuulijoista ei kaipaa tänne lainkaan.

Sellainenhan olisi omiaan aiheuttamaan entistä suurempaa nuivistumista kuulijoiden joukossa. Ja mikä vielä pahempaa: alentamaan pepsodentmiehen henkilökohtaisen ja hänen puolueensa Kokoomuksen kannatuksen tasoa.

Ei siis ihme, että Stubb valitsi lukujen esittämisen sijaan tietämättömänä esiintymisen. Ja arveli tulossa olevista budjetin lisäleikkauksista ettei se"ole korvamerkitty sopeutus, vaan katsomme kokonaisuutta."

Näin tietenkin on, mutta siitä huolimatta maahanmuuton kustannukset ovat ennemmin tai myöhemmin pois jostain muusta - ellei Suomi sitten vastoin kaikkea todennäköisyyttä onnistu tekemään edellä mainittua ihmettä. Ja valjastamaan taloutemme rattaiden pyörittämiseen kaikki oleskeluluvan saavat kehitysmaalaiset.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuton kustannukset vuonna 2016
Valehteleva Stubb siirsi syyn alaisilleen
Rahaa riittää yhteen vaan ei toiseen

JK 17.2.2016: Myös Juha Sipilä liittyi Stubbin joukkoon ja ilmoitti, ettei halua keskustella maahanmuuton kustannuksista ja hallituksen säästöistä yhdessä. Kirjoitin siitä pienen analyysin otsikolla "Lipsahtiko Sipilältä? Yli kuudesosa budjettisäästöistä on tehty maahanmuuton takia".