Kiinan sisällissodan lopussa vuonna 1949 kenraali Tšiang Kai-šekin johtaman vanhan hallinnon armeija perääntyi Taiwaninsaarelle. Voittajan eli Mao Zedongin johtamat kommunistit eivät tulleet perässä, joten maailmaan syntyi uusi köyhä saarivaltio.
Taiwan oli aluksi yksiselitteisesti kehitysmaa, johon virtasi vielä 1960-luvulla paljon kehitysyhteistyörahaa. Toisaalta se edusti YK:ssa koko Kiinaa – ja kuului turvallisuusneuvostoon – aina vuoteen 1971 asti, jolloin taiwanilaiset erotettiin koko järjestöstä ja tilalle astui Maon kommunistihallinto.
Ajan myötä Taiwan siirtyi demokratiaan ja omaksui kapitalistisen talousmallin. Sen seurauksena maasta on tullut pieni talousjättiläinen, jolla on merkittävä asema elektroniikka- ja konepajateollisuudessa sekä petrokemian tuotteissa – puolijohdekomponenttien osalta sillä on jopa johtava asema koko maailmassa.
* * *
Samaan aikaan taiwanilaiset ovat USA:n tukemana varustutuneet hampaisiin asti. Syynä siihen on saarta edelleen himoitsevan Kiinan aiheuttama uhka, joka näyttäisi olevan USA:n presidentille Donald Trumpille merkittävämpi asia kuin Ukrainan sota.
Siksi oli merkittävää huomata, että europarlamentaarikko, kenraali, Pekka Toveri ennusti sosiaalisessa mediassa Kiinan hyökkäävän saarivaltioon lähiaikoina. Sen merkkinä hän pitää maan sotilasjohdossa tehtyjä laajoja puhdistuksia.
Mikäli Toveri on oikeassa, tulemme näkemään tämän ajan kahden suurimman sotilas- ja talousvallan yhteenoton, jossa Yhdysvallat asettuu Taiwanin rinnalle taistelussa Xi:n armeijaa vastaan. Toivoa tietenkin sopii, ettei näin kävisi.
Jos niin kuitenkin käy, on toivottavaa, että yhteenotossa vältyttäisiin ydinaseiden käytöltä ja tyydyttäisiin sotimaan pelkästään konventionaalisilla keinoilla. Toki näin varmasti tapahtuukin aluksi, mutta pidättäytyvätkö molemmat osapuolet ydinaseista myös siinä tapauksessa, että niistä toinen on jäämässä tappiolle?
Tästä syystä Taiwanin kysymys on äärimmäisen tärkeä. Tähän mennessähän ydinaseita on käytetty ihmisiä vastaan ainoastaan toisessa maailmansodan lopussa, mutta emme tiedä olisiko joko Xi Jinping tai Donald Trump valmis turvautumaan niihin – mahdollisen tappion häämöttäessä – kasvojensa menettämisen estämiseksi?
En sano ettei Kiina pysty valtaamaan Taiwania, mutta hinta tulee olemaan kova. USA näkee satelliiteillaan kuinka Kiina kerää kalustoa satamiinsa. Kaluston lähdettyä liikkeelle niskaan tulee meritorjuntaohjuksia ym. sotaroinaa.
VastaaPoistaUSA:n on tultava Taiwanin avuksi tai se menettää täysin uskottavuutensa. Xi:llä kello käy (vanhenee) jos hän haluaa vallata Taiwanin.
Elämme mielenkiintoisia aikoja.
Miksi Kiinalla olisi joku kiire Taiwanin suhteen? Se voi odotella rauhassa ja katsella kuinka Amerikka muuttuu kokoajan vähemmän valkoiseksi ja vajoaa "me vastaan he"-polarisaatioon ja kaupungit palavat taas.
PoistaParhaimmassa (pahimmassa) tapauksessa seuraava presidentti on taas joku uusi joe biden, joka avaa rajat kehitysmaalaisille. Trumpin kova äijä-politiikka on voimannäyttöä, mutta Kiinassa tiedetään ettei Trump ole ikuinen.
Autoritaarinen Kiina taas on melko varmasti samanlainen sadankin vuoden päästä, kunnes Yhdysvalloissa ollaan tilanteessa minkä Japani tajusi toisen maailmansodan loppuvaiheilla: Vastustajaa ei voi voittaa, koska se on sivilisaatiollisesti kehittyneemmällä tasolla. Kiina on kovaa vauhtia menossa sinne, koska sen poliittista johtoa ei hallitse siionistinen oligarkia, eikä se anna resurssejaan kehitysmaalaisille tai israelille.
Palikat on jaettu, Kiina saa Taiwanin, ja Trump Venezuelan.
VastaaPoistaKorjaan, ei Trump, vaan USA.
PoistaEhkä USA ottaakin Kuuban.
PoistaTaiwanista tulee kommunistinen, ja Kuubasta kapitalistinen.
Luin analyysin, jonka mukaan Venezuelan keikassa oli kyse siitä, että yksi kinuskien öljyn lähteistä siirtyy usalaasten hallintaan. Tavalla tai toisella.
VastaaPoistaTACO.
VastaaPoistaPekka Toveri on väärässä, ei Kiina lähde tuolla täysin arvaamattomalle linjalle ja tuntemattomille vesille. Ei siinä ole mitään järkeä Kiinan kannalta? Arveleeko Toveri, että jos Iranissa ajatollahien valta kaadetaan, se olisi casus belli Kiinalle Taiwania vastaan? No, odotellaanpa rauhassa, se mikä tulee niin se tulee, ja kaikki on tähtiin kirjoitettu ja ennalta määrätty.
VastaaPoistaKommunisti-Kiinan syntymästä tulee 100 vuotta 2049. Sen tavoitteisiin kuuluu Taiwanin liittäminen sitä ennen Kiinaan. Se ei onnistu ilman sotaa, joka alkanee siten, että saaren jälleenrakentamiseen jää ainakin 10 vuotta.
PoistaTein muutaman keian taannoisessa kuvaputkitehtaassa Valcossa ja hämmästyin sitä tuotanto- ja työkulttuuria jolla esiin tulleita ongelmia japanilaisten rutiineissa käsiteltiin. Siltä pohjalta ehkä voisi ymmärtää myös syitä, joiden vuoksi mikroelekktroniikan tuotanto ei maailmassa ole oikein onnistunut muualla kuin Taiwanissa ja, ilmeisesti, Etelä-Koreassa.
VastaaPoistaNiin hienona ja edistyksellisenä paikkana kuin amerikkalaiset itse ja paljolti muukin maailma pitää piilaaksoa, sen väki on aasialaisiin verrattuna poropeukaloita. Jos Kiina valtaa Taiwanin, sillä saattaa olla paljon mittavammat seuraukset kuin yksikään militantti poliitikko osaa pienissä aivoissaan ajatella.
Kiinalaiset taas on hyviä kopioimaan, ilman lisenssejä.
PoistaTaiwanilainen yritys TMSC valmistaa noin 90 prosenttia maailman kehittyneimmistä prosessoreista. Ei USA halua sen joutuvan suurimman kilpailijansa haltuun.
PoistaMr. Trumpin kannalta Taiwan on suunnattomasti tärkeämpää pelastaa kuin Ukraina, sillä ilman Taiwanin tuottamia elektroniikka- ja etenkin puolijohdekomponentteja koko länsimainen teollisuus pysähtyy, mukaanlukien asetuotanto, mutta Ukrainassa prässättiin pellistä lokasuojia Volkswageneihin yms. Muiden kiireiden alettua Ukrainassa joutui esimerkiksijuuri Volkswagen keskeyttämään tiettyjen mallien tuotannon.
VastaaPoistaKiinan kannalta ydinaseet ovat Taiwanin tapauksessa poissuljettu vaihtoehto, sillä nehän tuhoaisivat halutun ryöstösaaliin, nimittäin Taiwanin elektroniikkatehtaat samoin kuin vieläkin tärkeämmän taiwanilaisen, eritystä tietoa ja taitoa omaavan työvoiman.
Ukrainassa on rakennettu mm Antonov- lentokoneita, jokin aika sitten esim maailman suurin rahtikone, tyyppiä en nyt jaksa googlata. Ydinvoimaloiden paineastioita he myös tekivät, mikä ei aivan kaikilta onnistu sekään. Nyt heillä on todennäköisesti Euroopan edistyneintä sotatekniikkaa drooneineen.
PoistaEli heiltä onnistuu muukin kuin lokasuojien ptässääminen.
Se oli An-225. Tyyppiä on rakennettu tasan yksi kappale, tarkoituksena kuljettaa selässään Buran-avaruussukkulaa. "Jokin aika sitten" on noin 40 v sitten, ensilento vuonna 1988, Neuvostoliitossa. En paljonkaan laskisi sen varaan, että USA olisi kiinnostunut Ukrainan lentokoneosaamisesta, valitettavasti.
PoistaNo onhan niitä konetyyppejä muitakin, mutta siis muutakin osataan tehdä kuin lokasuojia ja sinkkiämpäreitä.
Poista