lauantai 19. syyskuuta 2020

Valtapolitiikkaa

Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, mutta myös vallankäyttöä. Ja vallankäyttö taas on helposti häikäilemätöntä ja sovituista säännöistä piittaamatonta. Näin on Suomessa ja näin on myös Yhdysvalloissa. 

Tästä saimme esimerkin viime yön aikana, kun USA:n korkeimman oikeuden tuomari Ruth Bader Ginsburg kuoli. Uutisen jälkeen maan demokraattipuolueen presidenttiehdokas vaati välittömästi, että hänen seuraajansa nimittäminen tulisi siirtää presidentinvaalien jälkeiseen aikaan. Jopa Ginsbergin itsensä kerrottiin toivoneen tätä. Trump ja senaatin republikaaninen enemmistöjohtaja puolestaan ilmoittivat, että nimitys tapahtuu mahdollisimman nopeasti eli Trumpin kaudella.

Suomen lehdistö on uutisoinut kiitettävästi siitä, että Trumpin nimitys tulee todennäköisesti vaikuttamaan vuosikymmenien ajan maan korkeimman oikeuden toimintaan ja saattaa johtaa abortin saamisen vaikeutumiseen.  

Sen sijaan lehdistömme ei ole huomioinut lainkaan sitä, että tässä tilanteessa demokraattipuolue on nimenomaisesti vaatimassa nykyistä presidenttiä olemaan käyttämättä lain hänelle suomaa oikeutta ikään kuin sen käyttäminen olisi jotenkin epäilyttävää. Onhan selvää, että vastaavassa tilanteessa demokraatit itse käyttäisivät mitä suurimmalla todennäköisyydellä nimitysoikeuttaan.

Tosiasia kuitenkin on, että toimivassa yhteiskunnassa ja demokratiassa noudatetaan lakeja ja pelisääntöjä. Siksi vaatimukset poliittisten voimasuhteiden mukaisten oikeuksien käyttämättä jättämisestä ovat puhdasta mielikuvapolitiikkaa ja suorastaan demokraattisen päätöksentekojärjestelmän halveksimista. 

Mutta sellaistahan valtapolitiikka on - jos ei ole todellista valtaa, niin käytetään sitten edes tiedotus- ja propagandavaltaa. Jos taas on todellista valtaa, niin sitä käytetään vastapelurilta lupaa kysymättä. Ja juuri tästä on kyse Ginsbergin kuoleman jälkeisissä tapahtumissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

5 kommenttia:

  1. Rumaa politiikkaa demokraateilta. Eikö mahdollisimman nopea tuomarinimitys olisi se kansakunnan etu?

    VastaaPoista
  2. Demokraattien vaatimus perustuu tietenkin siihen, että republikaanit estivät Obaman ehdokkaan valinnan helmikuussa 2016 kuolleen tuomarin Antonin Scalian seuraajaksi.

    Koska Senaatti on edelleenkin republikaani-enemmistöinen, demokraateilta nimityksen estäminen ei ehkä onnistu. Mutta paljon muuta kuin valtapolitiikkaa taitaa Yhdysvaltain Kongressin tietämiltä olla vaikea löytää.

    VastaaPoista
  3. Ai - politiikka on yhteisten asioiden hoitamista??Mielenkiintoista koska punaisten fasistihuorien maanpetturihallinto on keskittynyt vain tuomaan itselleen ISIS-syöpäläisiä yms. äänestäjikseen ja ostamaan itselleen korruptiovirkoja EU:sta kansalta varastamillaan rahoilla.Miksi siis punaisten fasistihuorien ilveilyä kutsutaan politiikaksi koska selvästikään kyseessä EI ole yhteisten asioiden hoitaminen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista vaalipuheissa. Kun hyväpalkkainen edustuspaikka irtoaa, keskitytään suunpieksämiseen ja oman vaalikarjan sanalliseen silittelyyn sekä itseä hyödyttävien verkostojen luomiseen. Demokratia on suuri vitsi, koska tosiasiallinen valta on niillä, jotka päättävät salaisissa kokouksissaan, mihin suuntaan maailman taloutta ja mielipideilmastoa ohjataan.

      Olen aika varma, että Suomenkaan oppositio ei tule kaatamaan elvytyspakettia, jonka todelliset päättäjät ovat jossain sopineet. Kunhan nyt ennen kuntavaaleja esiintyvät kriittisinä. Demokratia on suurta sirkusta, jossa pellet istuvat tietämättään katsomossa.

      Poista
    2. Puolueiden johtoon valitaan nykyään kolmekymppisiä vihervasemmistolaisia sujuvapuheisia A-studionaisia. Heitä on sitten aatetoveritoimittajien mukava haastatella.
      Onkohan niin, että kauniin keulakuvan takana on joku varttunut ja rahakas taho kääntämässä peräsintä? Samaan tapaan kuin ennen vanhaan purjelaivojen kokassa oli naispatsas ja laivaa ohjasi partasuukapteeni, jonka sana oli laki.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!