sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Ratkaisujen etsimistä kuukkelin, maahanmuuton ja urheilun kysymyksissä

Yleisradio uutisoi eilen siitä, että jätkän onnenlintu eli kuukkeli on käymässä harvinaiseksi Keski-Suomessa. Syyksi linnun harvinaistumiseen kerrotaan metsänhakkuut. Samalla jutussa kauhistellaan sitä, kuinka rakenteilla oleva Äänekosken biotuotetehdas tulee tekemään kuukkelista suorastaan erittäin harvinaisen Keski-Suomessa.

En tiedä totuutta kuukkelin kannanvaihteluiden syistä, eikä Wikipediakaan niistä kerro. Sen sijaan on selvää, ettei Keski-Suomesta löydy oikeastaan mistään sellaista metsää, jota ei olisi koskaan hakattu.

Samoin on hyvin tiedossa se, että Suomen metsävarojen määrä kasvaa jatkuvasti. Se ei kuitenkaan tarkoita, että metsätaloudellisesti yli-ikäisten ja kuukkelin elinpiirinään suosimien metsien määrä kasvaisi.

Suomen lintuatlaksen mukaan "kuukkelin levinneisyysalue maassamme ei ole merkittävästi muuttunut viime vuosikymmeninä. Aivan eteläisimmät esiintymät ovat kuitenkin kadonneet ja ... laji [on] luokiteltu uusimmassa maamme eliölajien uhanalaisuusarvioinnissa v. 2010 silmälläpidettäväksi. Suuri uhka kuukkelille on tehometsätalous, joka nuorentaa metsiä ja pilkkoo metsämaisemaa pienentäen vanhojen metsien alueita."

Tämän kirjoituksen kannalta kuukkeli tarjoaa esimerkin siitä, kuinka erilaisten tavoitteiden kuten ihmisen ja luonnon hyvinvointi ovat usein vaikeasti yhteen sovitettavissa. Biotalouden ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta laajat metsänhakkuut ovat yhtä lailla välttämättömiä kuin talousmielessä yli-ikäiset metsät kuukkelille.

Valtakunnanpolitiikan kannalta keskeistä olisi yrittää löytää ratkaisu, joka olisi kelvollinen niin kuukkelin kuin suomalaisten hyvinvoinnin kannalta. Sen tulisi taata kuukkelille riittävät pesimäpaikat, mutta samalla varmistaa myös metsäteollisuudelle ongelmaton raaka-ainevirta.

* * *

Helsingin Sanomat puolestaan kirjoitteli tänään pitkästi siitä, kuinka Eurooppa on sulkemassa oviaan turvapaikkaa hakevilta naisilta ja lapsilta. Syynä siihen on lehden mukaan Euroopan maiden tempoileva rajapolitiikka. Lisäksi HS väittää, että Euroopan unioni on itse aiheuttanut ongelman kyvyttömyydellä tehdä yhteistyötä tai noudattaa jo sovittuja päätöksiä pakolaisten auttamiseksi.

Ei ole syytä epäillä, etteikö aiemmin saapuneita nuoria miehiä seuraavien naisten ja lasten kannalta olisi hyvä, jos he voisivat kävellä noin vain Eurooppaan. Sen sijaan Euroopan kantaväestö on saanut maistaa turvaa hakevien mukana tulleita lieveilmiöitä riittävästi eikä halua heitä enää lisää.

Helsingin Sanomien sinänsä kovasti turvapaikanhakijoita ymmärtävässä kirjoituksessa kerrotaan todennäköisesti myötätuntoa herättämään tarkoitettu anekdootti, joka vain vahvistaa tulijoihin varauksella suhtautuvien näkemystä. Siinä kerrotaan ruokajonosta, "jossa on juuri puhjennut tappelu. Nuori mies kuristaa toista ja heittää tämän viereisen teltan päälle. Teltasta pakenee pieni tyttö." Juuri näin käyttäytyviä ihmisiä en ainakaan minä kaipaa EU:n alueelle lainkaan.

Eurooppalaiset lienevät huomanneet myös sen, että leiriläiset yrittivät maanantaina murtaa raja-aitaa väkivalloin, jolloin poliisi joutui torjumaan yrityksen kyynelkaasulla. Enkä usko, että myöskään Ranskan Calaisista Yleisradion kautta kantautuneet uutiset useista teinipoikien raiskauksista saavat eurooppalaisia vaatimaan lisää samanlaista käytöstä omiin kotimaihinsa.

Niinpä Euroopasta välittyvä viesti tulijoille on muuttunut entistä selkeämmäksi. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin sanoin: "älkää tulko Eurooppaan. Älkää uskoko salakuljettajia. Älkää riskeeratko henkeänne ja rahojanne. Se ei ole sen arvoista."

Kaikkiaan on selvää, että se mikä on välttämätöntä eurooppalaisten yhteiskuntien kannalta on auttamatta ristiriidassa kriisimaista tai muuten vain kehittymättömistä oloista saapuvien turvapaikanhakijoiden toiveiden kanssa. Eurooppa on rauhallinen ja turvallinen maanosa, eikä kantaväestö halua sen muuttuvan samanlaiseksi kuin tulijoiden lähtömaat. Tulijat taas todistetusti vievät Eurooppaa sellaiseen suuntaan - ainakin mikäli heidän lukumääränsä kasvaa hallitsemattomasti ja he säilyttävät oman kulttuurinsa, omat tapansa ja omat ristiriitansa.

EU-politiikan kannalta keskeistä olisi löytää ratkaisu, joka takaisi Euroopan hyvinvoinnin ja olisi hyväksyttävissä myös tulijajoukon kannalta. On tämä ratkaisu muuten mikä tahansa, se ei voi tarkoittaa viime vuosien kaltaista hallitsematonta tulijavirtaa eurooppalaisten elätettäväksi vaan avaimet tulevaisuuteen olisi löydettävä lähtömaiden elinolosuhteiden kehittämisestä. Siltä osin ainakin väestönkasvun hillinnän ja paikallisten ihmisten keskinäisen suvaitsevaisuuden tulisi olla osa tulevaisuutta, jotta liikaväestö tai uskonnollis-etniset ristiriidat eivät aiheuttaisi jatkuvaa epävakautta.

* * *

Lopuksi urheiluristiriita. Koska urheilutoimittajat eivät ole asiaa huomioineet ainakaan Yleisradiossa, kerrottakoon Professorin ajatusten lukijoille, että eilisessä Ski Tour Canadan osakilpailussa Quebec cityssä Matti Heikkinen tuli toiseksi. Siis jos menestystä mitataan hiihtoon käytetyllä ajalla. Sen sijaan tuloslistoilla hän oli vasta 23., koska joutui lähtemään minuuttikaupalla kärjen perään.

Heikkisen hiihto alleviivaa sitä ristiriitaa, joka sisältyy eilisen kaltaiseen takaaajotyyppiseen kilpailuun. Niissä yhteistulos ratkaissee, eikä päivän huikeimpien urheilusuoritusten tekijöille tule samaa näkyvyyttä kuin kilpailijoiden sännätessä ladulle samalta viivalta ilman etukäteistasoitusta. Toisaalta itse kiertueen kannalta takaa-ajo on kilpailumuotona katsojalle helppo, koska sen maaliintulojärjestys osoittaa samalla myös tilanteen kokonaiskilpailussa.

Kansainvälisen hiihtoliiton kannalta keskeistä on se, kuinka hiihdon kiinnostavuus maksavien katsojien parissa saadaan säilymään. Siinä missä yhdet saadaan kiinnostumaan erilaisista Toureista, jotka usein kääntyvät yhden urheilijan katsojan kannalta tylsäksi ylivoimaksi, kaipaavat toiset jokaiselta kilpailulta tasa-arvoista lähtökohtaa, jolloin voittajaksi valikoituu se, jonka päivän kunto on kovin.

Eilen se olisi ollut viidentenä maaliin tullut Martin Sundby ja hopeapallille hänen viereensä olisi noussut pari sekuntia hänestä jäänyt Suomen Matti Heikkinen. Eilisen ykkönen eli Sergei Ustjugov olisi sijoittunut helppoheikkien tusinan viimeiseksi eli sijalle 13. Eroa Sundbyhyn ja Heikkiseen olisi tullut noin 20 sekuntia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
96% suomalaisista haluaa rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa
Abebe Aregawi loi doping-varjon etiopialaisen juoksukulttuurin ylle
Perheenyhdistämistä on rajoitettava, vaikka se haittaisi tulijoiden integroitumista

JK kello 9.44: Iltalehti ja MTV3 ovat näköjään huomioineet Heikkisen sijoituksen toiseksi. Hyvää urheilujournalismia siis niiltä.

4 kommenttia:

  1. Olisi tosiaan hienoa nähdä välillä suomalaisurheilijoiden nimiä tulosluetteloiden kärkipaikalla ja ainakin tätä kirjoittaessa sitä hunajata on tulossa Meksikosta. Jari-Matti Latvala suihkii selvässä johdossa MM-rallin kärkipaikalla ja nuori lupaus Teemu Suninenkin on kympin sakissa. "Ralli se on rattomme" näinä ankeina aikoina.

    VastaaPoista
  2. Professori kirjoitti:
    "Valtakunnanpolitiikan kannalta keskeistä olisi yrittää löytää ratkaisu, joka
    olisi kelvollinen niin kuukkelin kuin suomalaisten hyvinvoinnin kannalta.
    Sen tulisi taata kuukkelille riittävät pesimäpaikat, mutta samalla varmistaa myös
    metsäteollisuudelle ongelmaton raaka-ainevirta."

    Valtakunnanpolitiikan kannalta keskeisissä asioissa oli liikkeellä myös kirjailija, joka
    kirjoitti kuuluisuutta saaneen, asiallisen kolumnin Tolkun ihmisistä.

    Tänään saamme lukea Yleltä, että valtakunnan politiikkaa murehtii myös suomalainen mies Yle:n artikkelissa
    "Kulttuurivieras Paleface: Turhautuminen pitää muuttaa toiminnaksi"

    Pelkkää asiaa viimeiseen vinkkiin asti!

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!