Hallitus, Immonen, maahanmuuttobisnes ja kotouttaminen

Suomeen suuntautuva maahanmuutto aiheuttaa keskustelua.

Vajaat kolme viikkoa sitten kansanedustaja Olli Immonen nosti kissan pöydälle kysymällä mitä hallitus aikoo tehdä maahanmuuttajien yliedustukselle raiskauksista. Hallituksen vastausta voidaan odotella ensi viikolla, sillä aikaa tällaisiin kysymyksiin on kolme viikkoa.

Vastausta valmistellessaan hallitus ja sen maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Päivi Räsänen ovat puolestaan yrittäneet torjua kansalaisten enemmistön maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan tuntemasta tyytymättömyydestä nousevaa perussuomalaisten vaaraa kiristämällä oleskeluluvan saaneiden humanitaaristen maahanmuuttajien perheenyhdistämisen ehtoja. Tämä on herättänyt vastareaktion niin maahanmuuttoon kritiikittömästi suhtautuvien poliitikkojen kuin Helsingin Sanomien yleisönosastoon kirjoittavien maahanmuuttobisneksestä elävien naisten (viimeksi tänään Leena Kaisa Åberg) keskuudessa.

Merkillistä on HS:n yleisönosaston hiljaisuus maahanmuuttokriittisten kirjoitusten suhteen. Eikö tällaisia kirjoituksia ole tarjolla, vai kieltäytyykö lehti julkaisemasta niitä? Jos ei ole tarjottu, niin miksi? Tämä on outoa, sillä suomalaiset ovat tutkitusti maahanmuuttokriittisempiä kuin suomalainen maahanmuuttopolitiikka.

Maahanmuuttoasioissa jo aiemminkin profiloituneen, mutta ennen viime vaaleja melko tuntemattoman, Olli Immosen vaikeat kysymykset hallitukselle eivät kuitenkaan näytä loppuneen. Eilen hän asetti hallitukselle uuden kysymyksen: "mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta laittomien maahantulijoiden salakuljetuksia ei maksettaisi enää jatkossa Suomen sosiaalituella ja aikooko hallitus kiristää lainsäädäntöä siten, ettei ihmisten salakuljetus olisi enää houkuttelevaa."

Kysymys on hyvä ja aiheellinen. Suomen tarjoama sosiaaliturva on tarkoitettu elämisen välttämättömien edellytysten turvaamiseen, eikä turvapaikkabisneksellä elävien rikastuttamiseen. Yksi looginen, ja kysyjän itsekin esiin nostama, ratkaisu kysymyksessä esiin nostettuun ongelmaan on maahanmuuttajille myönnettävän rahallisen tuen, noin 300 euron, edelleen vähentäminen koska sen määrä näyttää ylittävän tarpeen; kuten Immosen kysymyksestä ilmenee.

Yksi pelottavimmista maahanmuuton lieveilmiöistä on terrorismi. Vaikka ilmiön ensiaskeleet on otettu Suomessakin, ei asia ole johtanut sen kummempiin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin. Nyt asian on kuitenkin nostanut esille perussuomalainen puolue haluamalla terrorismikoulutukseen osallistumisen rangaistavaksi teoksi. Tässä toiveessaan heillä on suojelupoliisin taustatuki. Ehdotus on mitä kannatettavin.

Oman taustansa maahanmuuttokeskusteluun antaa tilanne Suomea runsaammin maahanmuuttajia ottaneissa skandinaavisissa maissa. Niiden suhteen suomalainen valtamedia tosin jostain syystä vaikenee lähes täysin, mutta esimerkiksi täällä voi seurata vaivattomasti skandinaavisessa mediassa esille nousseita maahanmuuttoon liittyviä seikkoja. Olisi erinomaista, että jokainen suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan kantaa ottava henkilö tutustuisi tähän informaatioon sillä, kiitos aiemman tiukan maahanmuuttopolitiikkaamme, meillä on mahdollisuus ottaa oppia muiden virheistä. Ja niiden seurauksista, jotka ovat kotoutumassa tänne Suomeenkin.

Omasta mielestäni koko ongelma voidaan ratkaista säätämällä humanitaaristen maahanmuuttajien määrä sellaiseksi, että tarkoitukseen käytettävissä olevilla varoilla pystymme kunnolla kotouttamaan tänne otetut maahanmuuttajat niin hyvin, että konfliktit heidän ja valtaväestön välillä voidaan välttää. Ja että tulijoille löytyy paikka yhteiskunnassamme - sisältäen asunnon, koulutuksen ja työpaikan.

Tämä tarkoittaa selkokielellä humanitaarisen maahanmuuton oleellista vähentämistä tämänhetkisestä ilman että kotouttamisen reusrsseja pienennettään. Ja näiden resurssien käyttötapojen muuttamista nykyistä tehokkaammiksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihempiiristä:
Kissa pöydälle
Terrorismirikos-epäily Suomessa
Jari Tervon kunniamurhista