maanantai 24. lokakuuta 2011

Libyan hallitsijat valitsivat tien kohti parempaa tulevaisuutta

Arabikevät nostatti myös Libyassa toivon maan kehityksen muuttamisesta paremmaksi. Benghazista liikkeelle lähtenyt kapina näytti alkumenestyksen jälkeen joutuvan vaikeuksiin, mutta sitten länsimaat riensivät kaatamaan pitkään inhoamaansa diktaattoria. Apu tuotti tulosta, ja välillä vaikeuksissa ollut vallankumous johti kuin johtikin lopulta Gaddafin kukistumiseen ja kuolemaan.

Lännessä oltiin tyytyväisiä. Gaddafin kuolema sopi oikein hyvin läntisen maailman johtajille ja Libyan voittajat saattoivat keskittyä muodostamaan uutta hallitusta ohjaamaan Libyaa menneestä diktatuurista kohti parempaa tulevaisuutta. Meillä lännessä tämän toivottiin epäilemättä tarkoittavan länsimaistyyppistä demokratiaa, kuten koko hässäkän aloittaneessa Tunisiassa saattaa hyvinkin käydä.

Myös Libyan uusilla hallitsijoilla on omat ajatuksensa paremmasta tulevaisuudesta. Ensimmäisen toiminpiteenä sillä tiellä he ilmoittivat uuden uljaan yhteiskunnan perustaksi Sharia-lain.

Aika yksin näyttää mihin Libyan uusi valta maansa vie. Ainakin varhaiskeskiajalta kotoisin oleva lakikokoelma tarjoaa luovia käyttömahdollisuuksia, joiden avulla uuden vallan ote saattaa hyvinkin nopeasti vahvistua. Tästähän on aiemmin antanut esimerkkiä Ajatollah Khomeinin valta Iranissa ja Taleban-liike Afganistanissa. Samaa oikeusjärjestystä yrittävät puolestaan Somaliaan viedä Al-Shabaab-liikkeen taistelijat.

Tämän hetken kuuma kysymys kuuluukin, että ovatko Libyan uudet hallitsijat nyt valinneet tiensä ja esikuvansa? Ja mikäli ovat, tyydyttääkö valinta heidän läntisiä liittolaisiaan?

Aikaisempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Gaddafi ja ihmisoikeudet
Gaddafin poika ja lapsenlapset kuolivat - entä sitten?
Vainoajat vainotuiksi - entä sitten?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!