maanantai 17. lokakuuta 2011

Himalajan jäätiköt sulavat monimutkaisesti

Muistamme kaikki, kuinka kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n puheenjohtaja Rajendra Pachauri ennusti Himalajan jäätiköiden sulavan muutamassa vuosikymmenessä. Väite osoittautui muutaman vuoden kuluessa ellei suoranaiseksi valheeksi, niin ainakin muunnelluksi totuudeksi. Se ehti myös aiheuttaa pelonsekaisia reaktioita ympäristöstä kiinnostuneiden ihmisten joukossa.

Nyt on Himalayan jäätiköiden tilanne oikeasti kartoitettu hyödyntäen satelliittitekniikoita. Lyhyesti ilmaistuna Himalajalla seurattiin viiden vuoden aikana 2767 jäätikköä, joista 2184 pieneni, 435 kasvoi ja 148 ei tehnyt kumpaakaan.

Jäätiköiden tila on siis kokonaisuutena heikentymässä, mutta tilanne on varsin monimutkainen. Mitään äkillistä katastrofia ei ole odotettavissa muutamaan kymmeneen vuoteen, mutta ilmaston edelleen lämmetessä ennustetulla tavalla on ongelmia odotettavissa ennemmin tai myöhemmin.

Esimerkkinä pelätyistä uhkista mainittakoon jäätiköiden muuttuminen sinänsä upeiksi järviksi. Vaarana kuitenkin on, että mikäli niiden penkat murtuvat, voivat alarinteillä olevat kylät vaarantua. Aika yksin näyttää toteutuuko tämä pelko.

* * *

Ilmastonmuutoksen ennustettua etenemistä odotellessaan voi jokainen huvittaa itseään vaikkapa seuraamalla ilmaston kehitystä Himalajan lähistöllä. NASA:n GISS-instituutin nettisivuilta Himalajan vierestä löytyy esimerkiksi Mukteshwarin mittausasema, josta löytyy säätietoja vuodesta 1897 alkaen. Sen mukaan ilmasto on kehittynyt seuraavasti:


Näemme, että lämpötila on vaihdellut tasaisesti tilaston alusta vuoteen 1993, jolloin se oli alimmillaan. Sen jälkeen tilastosta puuttuu jostain syystä neljän vuoden jakso, kunnes se taas jatkuu vuodesta 1998 eteenpäin muuten samankaltaisena kuin ensimmäiset 97 vuotta, mutta selvästi lämpimämpänä. Tuota puuttuvaa välijaksoa lukuun ottamatta Mukteshwarin mittaustulokset näyttävät suhteellisen luotettavilta, sillä puuttuvia mittaustuloksia on varsin vähän.

Kuvio oli sen verran ajatuksia herättävä, että päätin katsoa miltä tilastot tuolta puuttuvalta ajanjaksolta näyttävät jossain lähiseudulla. Tämä olikin vaikeaa, sillä vaikka mittausasemia löytyy useammastakin paikasta, ovat niiden tilastot siksi vaillinnaisia, etten usko niiden olevan kuin korkeintaan suuntaa-antavia. Paras vertailukohta, jonka onnistuin löytämään oli Sagar, jonka data vaikuttaa luotettavalta, mutta joka sijaitsee selvästi Himalajan eteläpuolella. Sen lämpötilamittaukset osoittavat seuraavaa:



Ensimmäinen silmiinpistävä piirre Sagarin mittausdatassa on se, että lämpötila on noussut jyrkästi noin 10 vuotta sitten. Lähemmässä tarkastelussa havaitaan kuitenkin, ettei se ajoitu vuosien 1993 ja 1998 välille kuten Mukteshwarissa, vaan vuosien 1998 ja 2002 välille. Näyttää siis siltä, että muutaman sadan kilometrin välimatkalla näyttää olevan suuri merkitys lämpötilojen kehitysrytmiin Pohjois-Intian alueella. Ehkä myös itse Himalajan alueella?

Jäämme siis seurailemaan Himalajan sään monimutkaista kehitystä - toivoen parasta ja peläten pahinta!


Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pingviinit, ilmastonmuutos ja tieteellinen tutkimus
Ilmastotutkijoiden ennuste puolitiessä
Ilmastonmuutosennusteista, auringonpilkuista ja lämpökausista


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!