Iltalehden mukaan Vasemmistoliiton Anna Mäkipää (vas) on tehnyt Turun valtuustossa aloitteen, jonka mukaan kaupungissa pitäisi siirtyä feministiseen lumenauraukseen. Toisin sanoen hän on vaatinut, että ensin aurataan jalkakäytävät ja sitten vasta kadut, koska miehet ajavat kaupungeissa autolla useammin kuin naiset, jotka puolestaan kulkevat miehiä useammin jalkaisin.
Mäkipää vetosi aloitteessaan monenmoisiin tilastoihin, jotka IL uutisoi asiallisesti. Eikä lehti itse jutussaan ottanut minkäänlaista kantaa Mäkipään ehdotukseen.
IL kuitenkin lopetti juttunsa toteamalla, että "feminististä lumenaurausta on tehty ainakin Ruotsissa, siitä on raportoitu muun muassa Ylellä" (tämän linkin osoite on sama kuin IL:llä). Siellä avautui kirjoitus, jossa Tukholman lumenaurauksesta vastaava ympäristöpuolueen Daniel Heldén myönsi feministisen lumenaurauksen johtaneen liikennekaaokseen, jossa mm. bussin jumiutuivat lumisille kaduille.
Tämä oli IL:n toimittajalta nokkela oivallus, joskin vasemmistoliittolaisen valtuutetun asiaosaamisen ja tiedon puutteen - ellei suoranaisen hölmöyden - olisi toki voinut sanoa muutenkin. Hyvä kuitenkin, että tämä asia on kokeiltu ja todettu huonoksi jo Tukholmassa, jotta sitä ei enää tarvitse kokeilla Suomessa.
* * *
Toimittaja Sanna Ukkola kirjoitti eilen naisvihakeskustelusta. Hänen mukaansa Amnestyn sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija oli sanonut, että "kaikki feminiinit pelkäävät väkivallan kulttuuria" ja siksi kaikki miehet voivat luoda turvallisemman tilan naisille ja vähemmistöille yksinkertaisesti väistämällä heitä.
Jäin pohtimaan lukemaani järkyttyneenä. Onhan selvää, ettei Amnestyn asiantuntijan kuvaama kaikkiin miehiin kohdistuva pelko ole missään tapauksessa tervettä. Ei myöskään kaikkiin vastakkaisen sukupuolen edustajiin kohdistuva kollektiivinen syyllistäminen ja siitä seuraava vaatimus väistämisestä.
Kyseinen henkilö ja hänen kaltaisensa ovatkin mitä ilmeisimmin vakavasti harhaisia. Ja siksi media ja yhteiskunta yleisemminkin tekisivät näille naisille palveluksen antamalla heille ystävällisen ohjeen hakeutua mielenterveyspalveluiden piiriin sen sijaan, että heidän tolkuttomiin vaatimuksiinsa suhtaudutaan myötäsukaisesti ikään kuin ne olisivat terveitä.
Näin siksi, että tosiasioiden tunnustaminen on myös mielenterveysongelmien suhteen ainoa tapa päästä kohti parempaa - myös siinä tapauksessa, että ne ovat kasvaneet joukkohysterian mittoihin kuten juuri nyt näyttäisi käyneen ympäri maailmaa. Tästä esimerkkinä Ukkola kertoi 12-vuotiaista pojista, jotka pakotettiin australialaisessa koulussa pyytämään tytöiltä anteeksi omaa sukupuoltaan.
Toki nykyisessä feministisen vihervasemmiston hallitsemassa mielipideilmastossa äärimmäiseen feminismiin liittyvien tosiasioiden ääneen sanominen saattaa vaatia henkilökohtaista rohkeutta - sekä naisilta että etenkin miehiltä - samaan tapaan kuin sadussa keisarin uusista vaatteista. Siinähän kukaan aikuinen ei uskaltanut sanoa totuutta ennen kuin viaton lapsi tuli sen sanoneeksi.
Mutta mistä nykyaikana löytyisi se lapsi tai mieluummin aikuinen, joka uskaltaisi puhkaista feministisen mielenvikaisuuden kuplan?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
64-vuotias professori sai tuomion graffitien piirtelemisestä
Turussa 1,8 miljoonaa euroa kantaväestön syrjintään
Anna Kontula ja Ruotsin uusi normaali
