Tappaako talouskasvu populismin?

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen arveli populismin  kuihtuvan vähitellen nyt kun talous on jälleen piristynyt. Populismilla hän tarkoitti "yksinkertaistavaa ja tunneperäistä kansaan vetoamista".

Suomessa populismia näyttäisi Rahkosen mukaan edustavan Perussuomalaiset, jonka  kannatus supistui merkittävästi edellisistä vaaleista. Niillä tai muiden maiden kansallismielisillä populistipuolueilla "ei ole tarpeeksi kannatuspohjaa, jotta ne voisivat päästä hallitsevaan asemaan maidensa poliittisissa elimissä".

Nykytilannetta kuvatessaan Rahkonen on tietenkin oikeassa. Toisaalta ns. populistit ovat monissa muissa maissa onnistuneet vaikuttamaan tehokkaasti ainakin maahanmuuttokysymyksiin - Iso-Britanniassa myös EU-jäsenyyteen.

Rahkosen pääteesin, eli talouskasvun vaikutus populismiin jää nähtäväksi. Uskon kyllä, vakaan yhteiskunnan oloissa populismin kannatus ja taloustilanne ovat kääntäen verrannollisia. Mutta entä silloin kun yhteiskunnan perusrakenteet ovat muutoksessa.

Suomen kohdalla kyse on lähinnä väestörakenteesta. Maamme väestö on kyselytutkimuksissa hyvin kriittistä humanitaariselle maahanmuutolle, mutta on talouslamankin aikana äänestänyt löysän maahanmuuttopolitiikan puolesta. Siitä huolimatta Perussuomalaisten hallitusvastuu on johtanut jonkinasteisiin kiristyksiin.

Kiristyksistä huolimatta on humanitaarinen maahanmuutto jatkunut vuoden 2015 tulijapiikin jälkeenkin useiden tuhansien ihmisten vuosivauhdilla. Tänä keväänä maahanmuutto Välimeren yli on jälleen kiihtynyt ja edessä saattaa hyvinkin olla uusi tulijamäärien kasvu lieveilmiöineen.

Myöskään Etelä-Euroopan talouskriisi ei ota laantuakseen. Kreikka ei tule maksamaan velkojaan, vaikka talous onkin muuten tervehtynyt ja Italiasta kuuluu edelleen huolestuttavia uutisia. Kreikan rahavirrat on toistaiseksi kääritty kansalaisilta piiloon, mutta Italian talouden romahtaminen saattaisi nostaa EU-kriittisyyden määrää myös Suomessa.

Saatamme siis lähitulevaisuudessa saada eteemme mielenkiintoisen dilemman. Miten kansa reagoi tilanteessa, jossa Perussuomalaisten ja muun puoluekentän väliseen kannatukseen vaikuttavat ristiriitaiset tosiasiat? Yhtäällä humanitaarisen maahanmuuton lieveilmiöt ja ehkä myös uusi rahavirta suomalaisilta Etelä-Eurooppaan ja toisaalta talouden hyvä kehitys.

Tässä tilanteessa akateeminen minäni näkee upean tilaisuuden Rahkosen esittämän hypoteesin testaamiseen. Jään siis ns. kieli pitkällä seuraamaan kuinka Suomen ja muun Euroopan ns. populistien käy.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalaisten asenteet maahanmuuttoon ovat kohdallaan
Länsimaisen demokratian kiirastuli
Populismi ja demokratia - identtiset kaksoset?