Niin kauan kuin yhteiskunnassa on todellinen sananvapaus, se ei voi olla läpeensä mätä. Sen sijaan jokaisesta läpeensä mädästä yhteiskunnasta puuttuu todellinen sananvapaus
torstai 30. marraskuuta 2023
Punavihreää wokellusta
keskiviikko 29. marraskuuta 2023
Itäraja on suljettu, mutta mitä seuraavaksi?
- Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja kansainvälisen suojelun lupien pituus lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin eli myönnettyyn turvapaikkaan perustuvan luvan kohdalla kolmeen vuoteen ja toissijaiseen suojeluun perustuvan luvan kohdalla yhteen vuoteen. Lupien jatkaminen edellyttää arviota kansainvälisen suojelun jatkamisen tarpeesta.
- Kansainvälisen suojelun asema lakkautetaan, siihen perustuva oleskelulupa poistetaan ja asetetaan maahantulokielto, jos henkilö syyllistyy Suomessa vakavaan rikokseen, joka vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai jos henkilö vaarantaa kansallista turvallisuutta. Palautuskieltoa ei loukata. Mahdollistetaan oleskeluluvan peruuttaminen Suomen ulkopuolella olevalta ulkomaalaiselta ja maahantulokiellon määrääminen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tai kansallisen turvallisuuden vaarantamisen vuoksi kuulematta henkilöä Suomessa.
- Maahantulosäännösten kiertämistä koskeva sääntely uudistetaan. Tavoitteena on entistä tehokkaammin estää maahantulosäännösten kiertäminen.
- Ulkomaalaislain henkilöllisyyden todentamista koskevat säännökset selkeytetään. Tavoitteena on henkilöllisyyden todentamisen velvoittavuuden ja luotettavuuden vahvistaminen.
- Otetaan käyttöön kansallinen rajamenettely mallilla, joka hyödyntää täysimääräisesti ja tilanteen edellyttämällä tavalla määritelmädirektiivin liikkumavaran. Otetaan käyttöön nopeutettu turvapaikkamenettely menettelydirektiivin sallimissa tilanteissa.
Lisäksi kansainvälisen suojelun osalta osauudistuksessa toteutetaan ainakin seuraavat muutokset:
- Suojeluasema lakkautetaan suojelun tarpeen lakattua olemasta tai jos henkilö matkustamalla lomalle lähtömaahansa turvautuu sen suojeluun. Poistetaan esteet viranomaisten tietojenvaihdolta ja luodaan tehokas valvontamalli.
- Kiristetään uusintahakemusten tekemisen edellytyksiä ja estetään perusteettomat uusintahakemukset.
- Tehostetaan turvapaikkahakemusten käsittelyä, mikä säästää resursseja vastaanottotoiminnassa sekä muutoksenhaussa. Poistetaan turvapaikkapuhuttelupöytäkirjan läpikäynti hakijan kanssa huolehtien oikeusturvasta ja kiinnittäen erityistä huomiota erityisryhmiin, mikä säästää resursseja turvapaikkapuhutteluun.
Hakemusten tavoitekäsittelyaika lyhennetään korkeintaan kuuteen kuukauteen. Menettelyn laatu ja oikeusturva varmistetaan. Siirretään turvapaikkaprosessin painopiste turvapaikkapuhutteluun. Vahvistetaan turvapaikkapuhuttelussa esitettyjen perusteiden merkitystä menettelyssä. Tehostetaan ja tarkennetaan hakemusten tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevaa harkintaa.
Samassa yhteydessä ulkomaalaislain osauudistuksessa uudistetaan maahantulokieltosäännökset.
Hallitus uudistaa vastaanottolain. Vastaanottopalveluita tehostetaan hyödyntämällä vastaanottodirektiivin liikkumavara ja muiden EU-maiden parhaat käytännöt.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kaistanvaihto työperäisen maahanmuuton puolelle estetään. Turvapaikkaprosessin aikana saatu työpaikka ei toimi maasta poistamisen esteenä kielteisen päätöksen saaneilla.
Toteutetaan vapaaehtoisen paluun ja maasta poistumisen paketti, joka sisältää ainakin seuraavat toimet:
- Otetaan käyttöön tehokas paluuneuvonta turvapaikkapuhuttelusta alkaen. Nostetaan kotiinpaluurahan määrä verrokkimaiden tasolle ja porrastetaan kotiinpaluuraha siten, että se kannustaa mahdollisimman nopeaan maasta poistumiseen ja muutoksenhausta turvapaikkapäätökseen pidättäytymiseen.
- Tehostetaan poliisin, Maahanmuuttoviraston ja muiden viranomaisten yhteystyötä palautusten täytäntöönpanemiseksi ja poistetaan tiedonvaihdon esteitä.
- Laajennetaan ilmoittautumisvelvollisuuden ja asumisvelvollisuuden käyttöä maasta poistamista koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi.
- Selvitetään ja otetaan käyttöön tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset turvaamistoimenpiteet turvapaikkadirektiivien sallimissa rajoissa.
- Varmistetaan, että henkilö, jolla ei enää ole oleskelulupaa tai oleskeluoikeutta, menettää kotikuntastatuksensa Suomessa palautuskieltoa kunnioittaen.
- Selvitetään mahdollisuus säätää laiton maassaolo vankeusrangaistukseksi huomioiden vaikutukset julkiseen talouteen.
- Selvitetään tehokkaimmat keinot laittoman maassaoleskelun ja paperittomuuden ennaltaehkäisyyn.
- Selvitetään käännyttämis- ja karkottamispäätösten muutoksenhaun rajaaminen yhteen valitusasteeseen.
- Otetaan käyttöön lain sallimat käännyttämiset ja karkotukset tehokkaasti muutoksenhakuvaiheessa niissä tilanteissa, joissa toimeenpanoa ei ole oikeuden päätöksellä kielletty.
- Vastaanottoraha pienennetään perustuslain ja vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin.
- Vastaanottopalvelut rajataan vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin uusintahakemuksen käsittelyajan osalta.
- Mahdollistetaan henkilön säilöönotto yleisen järjestyksen ja turvallisuuden perusteella ja säilöönoton jatkaminen 12 kuukauden ajan nykyisen kuuden kuukauden sijaan. Lisätään säilöönoton mahdollisuuksia vakaviin rikoksiin syyllistyneille.
- Poistetaan laittomasti maassa olevilta oikeus muihin kuin kiireellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan eli palataan tältä osin viime vaalikautta edeltäneeseen oikeustilaan.
- Selvitetään mahdollisuudet antaa oppilaitoksille mahdollisuus erottaa opiskelija lainvoimaisen käännytys- tai karkotuspäätöksen nojalla.
- Selvitetään mahdollisuudet palauttaa laittomasti maassa olevia kolmansiin maihin tilanteissa, joissa heitä ei voida palauttaa kotimaihinsa.
Tehdään kolmansille maille annettava kahdenvälinen taloudellinen apu ehdolliseksi sille, että maa ottaa vastaan palautettavia kansalaisiaan.
Perheenyhdistämisen edellytyksiä muutetaan seuraavasti:
- Selvitetään mahdollisuudet rajata perheenyhdistämisessä sovellettavaa perheen määritelmää siten, että se kattaa kaikissa tilanteissa vain puolison ja lapset.
- Otetaan käyttöön perheenkokoajalta edellytettävä 21 vuoden ikäraja puolison perheenyhdistämisessä varmistaen mahdollisten alaikäisten lasten oikeudet.
- Palataan alaikäisen perheenkokoajan kohdalla viime vaalikautta edeltäneeseen oikeustilaan huomioiden Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut.
- Otetaan käyttöön kansainvälistä suojelua saavien perheenkokoajien perheenyhdistämisissä kahden vuoden asumisaikavaatimus kotoutumisen varmistamiseksi turvaten lasten oikeuksien tosiasiallinen toteutuminen.
- Selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön maahantuloa edeltävä kielitesti, jossa perhesiteen perusteella maahan pyrkivän kansainvälistä suojelua saavan perheenkokoajan puolison on osoitettava lähtömaassa tietyn tasoinen kielitaito.
- Selvitetään perheenyhdistämisen tulorajat ottaen huomioon vaikutukset työvoiman saatavuuteen ja julkiseen talouteen. Tulorajoja ei lasketa. Tulorajoista päätetään jatkossa valtioneuvoston asetuksella.
- Selvitetään keinot estää lume- ja pakkoavioliitot perheenyhdistämisjärjestelmää hyväksikäyttäen.
Kotoutumisen edistämiseksi eriytetään maahanmuuttajien ja Suomessa pysyvästi oleskelevien sosiaaliturvaa ja -etuuksia perustuslain reunaehdot huomioiden. Selvitetään asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain (16/2019) sääntelyn tiukentaminen siten, että vaadittu asumisaika ja tulotaso nousevat.
Hallitus edistää rakentavasti EU:n maahanmuuttopolitiikassa muun muassa:
- Vahvojen ulkorajojen merkitystä ja Schengen-säännöstön kehittämistä muuttoliikkeen hallitsemiseksi.
- EU:n ulkorajojen ja rajaturvallisuusvirasto Frontexin toimintaedellytyksien vahvistamista.
- Ulkoisten toimijoiden mahdollisuuksien vähentämistä käyttää muuttoliikettä unioniin kohdistuvan vaikuttamisen välineenä.
- EU:n kehitys- ja kauppapolitiikan sekä ulkosuhteiden hyödyntämistä kolmansien maiden kansalaisten palautussopimusten syntymisen edistämiseksi.
- EU:ssa sellaisen mekanismin käyttöönottoa, jolla laajamittaisen laittoman maahanmuuton tilanteessa yksilöllisten turvapaikkahakemusten käsittely voidaan väliaikaisesti keskeyttää tilanteessa, jossa valtion suvereniteetti vaarantuu esimerkiksi vieraan valtion vihamielisten toimenpiteiden johdosta.
- EU-tasolla taakanjaon vapaaehtoisuutta. Suomi suhtautuu pidättyväisesti myös väliaikaisiin taakanjako-operaatioihin.
Hallitus tiukentaa pysyvän oleskelun ehtoja. Tavoitteena on kannustaa kotoutumiseen ja antaa näkymä tulevaisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomen kansalaisuus ei ole automaatio, vaan sen edellytys on onnistunut kotoutuminen.
Pysyvän oleskeluluvan saamisen edellytyksiä muutetaan seuraavasti:
- Pysyvä oleskelulupa mahdollistetaan jatkossa kuuden vuoden asumisajan perusteella siten, että edellytyksinä ovat nykyisten edellytysten lisäksi kielitestillä todennettava riittävä kielitaito, kahden vuoden työhistoria ilman muuta kuin hyvin lyhytaikaista turvautumista työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen sekä tiukennettu nuhteettomuusedellytys.
- Neljän vuoden asumisajan perusteella pysyvä oleskelulupa kuitenkin myönnetään siten, että työikäiseltä edellytetään:
- 40 000 euron vuosituloja; tai
- Suomessa tunnustettua, suoritettua ylempää korkeakoulututkintoa sekä kahden vuoden työhistoriaa ilman muuta kuin hyvin lyhytaikaista turvautumista työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen Suomessa oleskelun ajalta; tai
- kielitestillä todennettavaa erityisen hyvää suomen tai ruotsin taitoa sekä kolmen vuoden työhistoriaa ilman muuta kuin hyvin lyhytaikaista turvautumista työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen Suomessa oleskelun ajalta.
- Pysyvää oleskelulupaa ei voi saada ilman aktiivisuutta oman henkilöllisyytensä selvittämisen edesauttamisessa. Nuhteettomuusedellytystä tiukennetaan.
Otetaan käyttöön pitkään oleskelleen oleskelulupaan EU-direktiivin sallimat lisäedellytykset kotoutumisen eli kielitaidon ja työnteon sekä toimeentulon osalta kansallista pysyvää oleskelulupaa vastaavasti.
Uudistetaan kansalaisuuslaki tiukentamalla kansalaistamisen edellytyksiä. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle vuoden 2023 loppuun mennessä. Toteutetaan seuraavat toimet:
- Asumisaikaa Suomessa pidennetään kahdeksaan vuoteen. Asumisajaksi hyväksytään vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu. Asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää vähennetään.
- Asetetaan kansalaistamisen edellytykseksi kansalaisuus- ja kielikokeen hyväksytty suorittaminen.
- Nuhteettomuusedellytystä tiukennetaan. Selvitetään mahdollisuudet liittää kansalaistamisprosessiin kansallisen turvallisuuden arviointia koskeva menettely.
- Varsinainen toimeentuloedellytys palautetaan kansalaistamisen edellytykseksi.
- Kansalaisuutta ei voi saada ilman aktiivisuutta oman henkilöllisyytensä selvittämisen edesauttamisessa.
- Mahdollistetaan kansalaisuuden peruuttaminen tilanteessa, jossa henkilö on saanut kansalaisuuden toimimalla petollisesti, antamalla vääriä tietoja tai salaamalla olennaisen seikan.
- Poistetaan kansainvälistä suojelua saavien asumisaikaa koskeva poikkeus. Selvitetään kansalaisuudettomia koskevien poikkeusten poistaminen.
- Lyhennetään vaatimusta terrorismi-, maanpetos- tai valtiopetosrikoksesta tuomitun kaksoiskansalaisen rangaistuksen pituudesta, jonka johdosta tämä menettää Suomen kansalaisuuden.
- Selvitetään Tanskan malli kansalaisuuden perumisesta ulkomailla aseelliseen terroristiryhmän tai vastaavan toimintaan osallistuvan kaksoiskansalaisen kohdalla.
- Selvitetään mahdollisuudet siirtyä kaksoiskansalaisuusjärjestelmän osalta vastavuoroisuusperiaatteeseen huomioiden lapsen oikeudet ja perheoikeudelliset kysymykset."
Itärajan sulkemisella on vahva kansalaisten tuki, mutta metsätieto on hakusessa
O tempora, o mores!
Miten apulaisoikeuskansleri suhtautuisi turvapaikkaa hakeviin kasakoihin?
tiistai 28. marraskuuta 2023
Orpon hallituksella on tuhannen taalan paikka
Demokratian vastainen korporaatio
Riikka Purra loi toivoa paremmasta tulevaisuudesta
Jarkko Eloranta alleviivasi hallitusohjelman toteuttamisen tärkeyttä
maanantai 27. marraskuuta 2023
"Maahanmuuttajanuoret" kiusaavat juutalaislapsia - Halla-aho Ukrainassa
sunnuntai 26. marraskuuta 2023
Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta
lauantai 25. marraskuuta 2023
Itärajan sulkemisella on vahva kansalaisten tuki, mutta metsätieto on hakusessa
O tempora, o mores!
Löytyykö vihreä tulevaisuus? Löytyy peräaukosta?
Ylen otsikko johti lukijoita harhaan
perjantai 24. marraskuuta 2023
O tempora, o mores!
Ikuinen stigma ja Tshekin tiedeakatemia
Positiivinen syrjintä tiedeakatemioissa
Wokeltamallako Suomen asiat kuntoon?
Takaisku amerikkalaiselle woke-kulttuurille
torstai 23. marraskuuta 2023
Saksalaista paskatietoa
Sosiaalisessa mediassa on käyty kovasti keskustelua suomalaisen tieteen rahoituksesta, tarpeellisuudesta ja laadusta. Kommentoin sitä jo aiemmin, mutta en malta - tavallaan siihen liittyen - olla vielä kertomatta Saksassa tehdystä tutkimuksesta, jossa tutkittiin fossiloitunutta ulostetta. Siis todella vanhaa paskaa
Tarkemmin sanottuna tutkimuksessa analysoitiin sukupuuttoon kuolleiden hyeenojen jätöksiä, joista tutkimuksen tehneet paleontologit onnistuivat määrittämään jääkauden aikaisen karvaisen villasarvikuonon DNA-sekvenssejä. Sarvikuonojen DNA:ta löytyi luolahyeenojen ulosteista siksi, että ne saalistivat villasarvikuonoja. Ja työnsä tuloksena Peter Seeber Saksan Konstanzin yliopistossa onnistui kollegojensa kanssa selvittäämään ensimmäistä kertaa sen koko mitokondriaalisen genomin.
Villasarvikuonot olivat samankokoisia kuin nykyiset valkoiset sarvikuonot, ja vaelsivat Pohjois-Euraasiassa vielä 14 000 vuotta sitten. Ennen tätä tutkimusta lajin eurooppalaisesta populaatiosta tiedettiin kuitenkin vain vähän.
Tässä käsittelemässäni tutkimuksessa löydetyt erot eurooppalaisten ja siperialaisten villasarvikuonojen genomien välillä olivat varsin suuria ja viittasivat siihen, että niiden populaatiot erkanivat toisistaan jo noin 450 000 vuotta sitten. Toisin sanoen lajin levinneisyysalue ei ollut esihistoriallisella ajalla yhtenäinen koko Euraasian mantereella, vaan koostui ainakin kahdesta erillisestä populaatiosta.
Lopuksi totean, että edellä kuvaamani tutkimus on tieteellisesti äärimmäisen korkeatasoinen ja sen tulokset toivat kiistatta uutta tieteellistä tietoa, joka ainakin omasta mielestäni oli myös erittäin mielenkiintoisia. Ainakin luokassa, jota voisi kuvailla sanoilla "on kiva tietää".
En tässä yhteydessä ota kantaa siihen, oliko saavutettu tieto sen arvoista, että siihen investoitu rahoitus sai riittävästi katetta. Siitä lienee jokaisella lukijallani oma - ja sinänsä yhtä arvokas - mielipide kuin itsellänikin.
Sen sijaan totean, ettei tehdyn tutkimuksen hyötyä tai hyödyttömyyttä voi edes arvioida tässä vaiheessa, sillä tutkimuksen aikana siirtyi tietoa ja osaamista vanhemmilta tutkijoilta nuoremmille ja siinä kehitettiin mahdollisesti myös uusia tutkimusmenetelmiä tai ainakin paranneltiin vanhoja. Siten tehdyn tutkimuksen loppusaldo on - tosin vain teoriassa - mitattavissa vasta sitten, kun näiden sarvikuonotutkimuksen aikana oppia saaneiden nuorempien tutkijoiden ja mahdollisesti syntyneiden uusien menetelmien kautta saavutettavat tieteelliset edistysaskeleet ja niiden sovellukset ovat arvioitavissa.
Siksi päätän tämän kirjoitukseni toteamalla sen yksinkertaisen tosiasian, että ilman ihmisten inhimillistä kiinnostusta kaikenlaisiin asioihin meilläkin kuljettaisiin edelleen heinäkengissä ja rukoiltaisiin jumalaa siunaamaan kaskettuihin metsiin kylvettyjä nauriita. Ja katovuoden sattuessa ihmettelisimme lastemme ruumisarkkujen äärellä, että minkä syntiemme takia meitä näin rangaistaan.
Mutta kiitos tuon kiinnostuksen - joka nykyaikaisessa yhteiskunnassa on institutionalisoitu yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin - meillä on kansainväliset viljamarkkinat, supermarketit, sähköverkot, internetit, kulkuvälineet sun muut mukavuudet, jotka kummasti helpottavat elämää. Jopa siihen mittaan, että voimme rauhassa pohdiskella jopa sitä, minkälaisia sarvikuonoja Euraasian mantereella liikuskeli viimeisen jääkauden aikana - sekä riittävästi osaamista ja rahaa, jotta voimme sen selvittää.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen Akatemian roolista tieteen rahoittajana
Nuorten ahdistuneisuus ja USA:n metsäpalot
Uutta toivoa munuaispotilaille
keskiviikko 22. marraskuuta 2023
Miten apulaisoikeuskansleri suhtautuisi turvapaikkaa hakeviin kasakoihin?
Suomenvenäläisten protesteista
Pitäisikö Jussi Halla-ahon varoitus ottaa vakavasti?
Professori Jussi P. Laine vaati laaja-alaisempaa turvallisuuskäsitystä
tiistai 21. marraskuuta 2023
Suomenvenäläisten protesteista
maanantai 20. marraskuuta 2023
Pitäisikö Jussi Halla-ahon varoitus ottaa vakavasti?
sunnuntai 19. marraskuuta 2023
Professori Jussi P. Laine vaati laaja-alaisempaa turvallisuuskäsitystä
Itäsuomalainen professori Jussi P. Laine otti kantaa Venäjänvastaisten raja-asemien sulkemiseen. Hänen mukaansa se oli ylimitoitettu toimi parinsadan turvapaikanhakijan takia, eikä edes ratkaise ongelmaa. Lisäksi kollega arveli, että Venäjä sai nyt vain syyn jatkaa ilkeilyä rajan sulkemisen vuoksi.
Laineen mukaan rajojen sulkemisessa onkin kyse lähinnä kansalaisten harhauttamisesta turvallisuudentunteeseen sekä arveli kyseessä olevan suomalaispoliitikkojen patenttiratkaisun, jota hyödynnetään kaikenlaisissa ongelmissa. Tässä hän viittasi COVID-pandemian hoitoon ja vuoden 2015-16 pakolaiskriisiin.
Haastateltu professori lisäsi vielä, että häntä "huolestuttaa tällainen kapea-alainen turvallisuuskäsitys. Yritetään ratkaista hyvin monimutkaisia ongelmia hyvin yksinkertaisilla, jopa vanhanaikaisilla keinoilla."
Professori on sikäli oikeassa, ettei raja-asemien sulkeminen yksistään ratkaise nyt käsillä olevaa Venäjä-ongelmaa tai kehitysmaalaisten kansainvaelluksen suuntautumista tänne Pohjantähden alle. Ja siksi Suomen hallituksen yhdessä eduskunnan kanssa tulisi tehdä tarvittavat johtopäätökset mieluummin heti kuin kohta.
Ensimmäinen asia olisi siitä huolehtiminen, että Suomen kehitysmaissa vaikuttavia vetovoimatekijöitä alennettaisiin radikaalisti. Siihen sopivia keinoja olisivat esimerkiksi sosiaaliturvan sitominen kansalaisuuteen, turvapaikanhakijoiden säilyttäminen muusta yhteiskunnasta erillisissä tiloissa heidän hakemustensa käsittelyn ajaksi sekä myös sen jälkeen, mikäli päätös olisi negatiivinen.
Hyödyksi voisi olla myös perheenyhdistämisen edellytysten muuttaminen siten, että humanitaarisilta pakolaisilta edellytettäisiin kyky elättää puoliso ja lapset ennen kuin nämä pääsevät maahan. Ja toisaalta vähänkin vakavampiin rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden automaattinen karkottaminen maasta.
Elleivät edelle kirjoittamani pehmeät keinot riitä, olisi tietenkin pohdittava radikaalimpia ratkaisuja. Yksi sellainen olisi luopuminen Geneven pakolaissopimuksesta, joka on ollut koko kehitysmaalaisten kansainvaelluksen mahdollistaja. Sen tehtyään Suomi voisi yksinkertaisesti jättää ottamatta vastaan ihmisiä, jotka haluavat maahan ilman muita perusteita kuin rajalla ilmaistu halu saada turvapaikka.
Edellä linkitetystä jutusta ei selviä, ajatteliko Itä-Suomen professori edellä kuvaamani kaltaista muutosta Suomen turvallisuuspolitiikkaan, mutta nähdäkseni on selvää, että ehdotusteni toteuttaminen tekisi kehitysmaalaisista nykyistä oleellisesti haluttomampia osallistumaan Venäjän hybridisotaan. Ja ylipäänsä hakemutumaan Suomeen ilman, että taustalla olisi todellinen humanitaarinen uhka eikä pikemminkin Pohjoismaisesta sosiaaliturvasta ja korkeasta elintasosta nauttimaan pääseminen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Eiliset turvapaikanhakijat syövät reilusti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tulevan vuoden säästöt
Kielteisen päätöksen saaneille on rakennettava turvapaikka
Ehdotan, että luovumme Geneven pakolaissopimuksesta
lauantai 18. marraskuuta 2023
Eiliset turvapaikanhakijat syövät reilusti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tulevan vuoden säästöt
Suomi sulki eilen neljä raja-asemaa ehkäistäkseen Venäjän hybridivaikuttamista. Tämä tapahtui hyvästä syystä, vaikka joku itäsuomalainen tutkijatohtori ja Venäjän sotatoimia polttoaineita ostamalla tukeva rajanylittäjä protestoivatkin asiaa. Niin, ja tietenkin vanha kommunisti ja ihmisoikeusaktivisti Martin Scheinin.
Tosiasia kuitenkin on, että pelkästään eilisen päivän aikana Suomeen saapui venäläisten masinoimana yhteensä 163 kehitysmaalaista. Kun muistetaan, että maahan tulleet ihmiset kuuluvat sellaisin väestöryhmiin, joiden nettovaikutus on henkeä kohden ainakin 10 000 euroa vuodessa, voimme laskea tämän joukon - olettaen, että he kaikki ovat oikeutettuja turvapaikkaan - aiheuttamien kustannusten olevan jatkossa minimissäänkin 1,63 miljoonaa euroa vuodessa. Jos nämä ihmiset olisivat keskimäärin 30-vuotiaita ja eläisivät 80 vuoden ikään, syntyisi heistä suomalaisen veronmaksajan maksettavaksi kustannusta yhteensä 81,5 miljoonaa euroa.
Summaa voi verrata vaikkapa siihen, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aikoo karsia menojaan ensi vuoden aikana noin 55 miljoonalla eurolla, joka tarkoittaa noin 80 henkilötyövuotta. Käytännössä se tarkoittaa luopumista joistakin palveluista, mikä luonnollisesti on hankalaa niille, jotka kyseisiä palveluja käyttävät.
Kuten arvoisa lukijani huomaa, olisi pelkästään eilisen päivän aikana tulleiden hybridivaikutusvälineiden aiheuttamilla kustannuksilla voitu turvata reilusti Länsi-Uudenmaan laajuisen alueen hyvinvointipalveluiden säilyminen nykytasolla ensi vuoden ajan. Tai kuten todennäköisemmin käy, heidän maahantulonsa takia joudutaan suomalaisille tarjolla olevista julkisista palveluista tinkimään noin puolitoistakertainen määrä verrattuna siihen, mitä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on suunniteltu tehtävän tulevana vuonna.
Siksi on selvää, ettei itärajan yli autojaan tankkaamassa käyneiden ihmisten ruikutus saa minulta tippaakaan sympatiaa. Ei etenkään se imatralainen Putinin Venäjää polttoainekaupallaan tukeva älykääpiö, joka esitti näkemyksenään, että "viattomat kärsivät muutaman hassun rajanylittäjän takia".
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Talvisodan henki
Vaihtoehtoisia tulkintoja
Maahanmuuton raskas taakka
perjantai 17. marraskuuta 2023
Talvisodan henki
Sairaalassa komentokeskus ja hybridisotaa itärajalla
Venäjä järjesti perussuomalaisille näytön paikan
Ilta-Sanomia lukiessani juolahti mieleen, että...