Sosiaalisessa mediassa on käyty kovasti keskustelua suomalaisen tieteen rahoituksesta, tarpeellisuudesta ja laadusta. Kommentoin sitä jo aiemmin, mutta en malta - tavallaan siihen liittyen - olla vielä kertomatta Saksassa tehdystä tutkimuksesta, jossa tutkittiin fossiloitunutta ulostetta. Siis todella vanhaa paskaa
Tarkemmin sanottuna tutkimuksessa analysoitiin sukupuuttoon kuolleiden hyeenojen jätöksiä, joista tutkimuksen tehneet paleontologit onnistuivat määrittämään jääkauden aikaisen karvaisen villasarvikuonon DNA-sekvenssejä. Sarvikuonojen DNA:ta löytyi luolahyeenojen ulosteista siksi, että ne saalistivat villasarvikuonoja. Ja työnsä tuloksena Peter Seeber Saksan Konstanzin yliopistossa onnistui kollegojensa kanssa selvittäämään ensimmäistä kertaa sen koko mitokondriaalisen genomin.
Villasarvikuonot olivat samankokoisia kuin nykyiset valkoiset sarvikuonot, ja vaelsivat Pohjois-Euraasiassa vielä 14 000 vuotta sitten. Ennen tätä tutkimusta lajin eurooppalaisesta populaatiosta tiedettiin kuitenkin vain vähän.
Tässä käsittelemässäni tutkimuksessa löydetyt erot eurooppalaisten ja siperialaisten villasarvikuonojen genomien välillä olivat varsin suuria ja viittasivat siihen, että niiden populaatiot erkanivat toisistaan jo noin 450 000 vuotta sitten. Toisin sanoen lajin levinneisyysalue ei ollut esihistoriallisella ajalla yhtenäinen koko Euraasian mantereella, vaan koostui ainakin kahdesta erillisestä populaatiosta.
Lopuksi totean, että edellä kuvaamani tutkimus on tieteellisesti äärimmäisen korkeatasoinen ja sen tulokset toivat kiistatta uutta tieteellistä tietoa, joka ainakin omasta mielestäni oli myös erittäin mielenkiintoisia. Ainakin luokassa, jota voisi kuvailla sanoilla "on kiva tietää".
En tässä yhteydessä ota kantaa siihen, oliko saavutettu tieto sen arvoista, että siihen investoitu rahoitus sai riittävästi katetta. Siitä lienee jokaisella lukijallani oma - ja sinänsä yhtä arvokas - mielipide kuin itsellänikin.
Sen sijaan totean, ettei tehdyn tutkimuksen hyötyä tai hyödyttömyyttä voi edes arvioida tässä vaiheessa, sillä tutkimuksen aikana siirtyi tietoa ja osaamista vanhemmilta tutkijoilta nuoremmille ja siinä kehitettiin mahdollisesti myös uusia tutkimusmenetelmiä tai ainakin paranneltiin vanhoja. Siten tehdyn tutkimuksen loppusaldo on - tosin vain teoriassa - mitattavissa vasta sitten, kun näiden sarvikuonotutkimuksen aikana oppia saaneiden nuorempien tutkijoiden ja mahdollisesti syntyneiden uusien menetelmien kautta saavutettavat tieteelliset edistysaskeleet ja niiden sovellukset ovat arvioitavissa.
Siksi päätän tämän kirjoitukseni toteamalla sen yksinkertaisen tosiasian, että ilman ihmisten inhimillistä kiinnostusta kaikenlaisiin asioihin meilläkin kuljettaisiin edelleen heinäkengissä ja rukoiltaisiin jumalaa siunaamaan kaskettuihin metsiin kylvettyjä nauriita. Ja katovuoden sattuessa ihmettelisimme lastemme ruumisarkkujen äärellä, että minkä syntiemme takia meitä näin rangaistaan.
Mutta kiitos tuon kiinnostuksen - joka nykyaikaisessa yhteiskunnassa on institutionalisoitu yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin - meillä on kansainväliset viljamarkkinat, supermarketit, sähköverkot, internetit, kulkuvälineet sun muut mukavuudet, jotka kummasti helpottavat elämää. Jopa siihen mittaan, että voimme rauhassa pohdiskella jopa sitä, minkälaisia sarvikuonoja Euraasian mantereella liikuskeli viimeisen jääkauden aikana - sekä riittävästi osaamista ja rahaa, jotta voimme sen selvittää.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen Akatemian roolista tieteen rahoittajana
Nuorten ahdistuneisuus ja USA:n metsäpalot
Uutta toivoa munuaispotilaille
Olen samaa mieltä Professorin kanssa tuosta tutkimuksen merkityksestä. Hyvin monet suuret asiat ovat saaneet alkunsa näennäisen hyödyttömän perustutkimuksen äärestä. Ja monet niistä löydöistä ovat löytyneet ihan vahingossa.
VastaaPoistaMutta toimivassa yhteiskunnassa oikeat mittasuhteet pitää pyrkiä säilyttämään.
Kärjistetysti sanottuna, jos meillä miljoona ihmistä leipoo leipää, niin meillä on silloin varaa yhtä kvasaari tutkijaa elättää, mutta jos vain puoli miljoonaa ihmistä leipoo leipää ja toiset puoli miljoonaa tutkii kvasaareita, niin silloin mittasuhteet ovat pielessä!
Täällä Suomessa ne mittasuhteet ovat pahasti pielessä. Suomen yliopistoille pitäisi järjestää mahdollisuus SUUREEN PUHDISTUKSEEN!
Ja kun ottaa huomioon että se kvasaaritutkimus on sieltä tolkullisimmasta päästä tiedettä. Se järkevyydestä ei ole epäilystäkään kun miettii sen yleisen tietämyksen määrän kasvamisen lisäksi sitä, että tietyt avaruuden tapahtumat saattavat olla meille kohtalokkaita tällä pallolla. Jos emme tiedä, emme voi myöskään valmistautua jos sitä tarvittaisiin.
PoistaProfessori kirjoitti: ...riittävästi osaamista ja rahaa...
VastaaPoistaOsaamista saattaa olla, rahan suhteen muistuttaisin, että valtio on velkaantunut vuosikausia ja tänä vuonna ja ensi vuonna jne. jne. velkaa otetaan luokkaa 11,5 mrd € joka vuosi.
Ei ole näköpiirissä koska velkaantuminen loppuu.
Tästä syystä on tärkeää yhä enemmän tiedostaa mihin rahat laitetaan ja mitkä kulut karsitaan.
On siis ulosteita ja on ulosteita. Ihmiskunnan kannalta lienee mielekkäämpää selvittää edellä kuvatun paskan tutkimista kuin muum muassa tällä palstalla naureskeltuja Suomen Akatemian rahoittamia "julkituodun ulosteen" yms. muun höhhön tutkiskeluja.
VastaaPoistaValmistuin itse Helsingin Yliopistosta 90-luvun puolivälissä -jätän tieteenalan mainitsematta identifioitumisen pelossa. Ilman tutkintoa en olisi siinä missä olen nyt, mutta eipä niistä varsinaisista opinnoista ole tieteellisessä mielessä hyötyä enää kuin nimeksi. Kehitys on kehittynyt kuten sanotaan.
Kyllä humanistisellakin puolella, jopa sen kuuluisan naistutkimuksenkin osalta, voisi tulla ihan tiedettä ja perustutkimusta, jos he noudattaisivat tieteellisiä menetelmiä ja oikeasti yrittäisivät saada jotain selville. Mutta eiväthän he edes yritä, vaan joko terapoivat omaa egoaan tai tekevät ideologiansa propagandaa, ja kummallakaan noista ei mitään tiedettä saa aikaan. En tosin ole ihan varma että olisiko ihmisten käyttäytymisestä saatava oikea tieto hyvä vai huono asia, koska asehan siitä tehtäisiin heti.
VastaaPoistaSiitä mikä on tiedettä ja mikä valetiedettä kiistellään varmaan niin kauan kuin mistään kiistellään. Ja universtaathan ovat vahvoilla jo kehäpäätelmienkin ansiosta: se mitä tehdään yliopistoissa on tiedettä. Akatemian ulkopuolelta pitää ainakin todeta tämä: kaikkea mitä voidaan tutkia ei kannata tutkia.
Poista-jussi n
Siihen on kyllä olemassa muutama tutkimussuunnitelmaan, menetelmiin ja tuloksiin liittyvä happotesti olemassa, ei ole kovin vaikea asia. Jos on olemassa hypoteesi, tutkimusmenetelmä jolla hypoteesi voidaan todistaa oikeaksi tai vääräksi ja saadun tuloksen voi toinen tutkimusryhmä todentaa käyttämällä samoja menetelmiä saamalla samat tulokset, on ko. tutkimus tiedettä. Jos edes nämä eivät täyty, kyse ei taatusti ole tieteestä.
PoistaSe että jokin on tiedettä ei ota mitään kantaa siihen kannattaako sitä ylipäätään tutkia. Se on aivan eri asia. Jos löytyy jokin taho joka sen rahoittaa, niin se on ihan ok. Se taas mitä yhteiskunnan tulee ja kannattaa tutkia on jo hieman kimurantimpi asia. Periaatteessa yhteiskunnan ei pitäisi rahoittaa mitään minkä hyödyt eivät ole selviä eli yhteistä rahaa ei tule laittaa sellaiseen mistä ei ole minkäänlaista yhteistä hyötyä missään vaiheessa odotettavissa. Suomen Akatemia joutuisi tuolla perusteella hylkäämään varmaan puolet nyt hyväksymistään rahoituksista. Se ei sinällään ole kyllä mikään ongelma, koska sitä asiallistakin rahoitettavaa tutkimusta löytyy pilvin pimein. Laitetaan aluksi vaikka ne rahat lääketieteelliseen tutkimukseen, fysiikan tutkimukseen/fuusiovoimaan/radiotekniikkaan, kosmologiaan/tähtitieteeseen jne.
Miten tärkeäksi noteeraisitte esim. tämän Suomen Akatemian, toisin sanoen suomalaisten veronmaksajien 594.794 eurolla rahoittaman tutkimuksen "Transitiopolkuja naisten osallisuuteen Nepalin muuttuvassa musiikkitapahtumassa"? Kyllä tuolla rahalla olisi voitu vaikka tukea suomalaista syöpätutkimusta, ettei rahaa tarvitsisi huippuverotetulta kansalta kerjätä tv:n tanssikilpailuohjelmassa. Huomautettakoon vielä, että nämä tutkimusapurahat ovat verovapaita ja varmaan maailmann köyhimmässä maassa eli Nepalissa elää niillä varsin ruhtinaallisesti. Ja lopuksi; mitä hyötyä tuostakin tutkimuksesta on kenellekään?
PoistaNiin, mikä olikaan tuon tutkimuksen hypoteesi? mitä metodologiaa aiotaan käyttää sen oikeaksi/vääräksi todentamiseen? Vasta kun tietää mitä tutkitaan/yritetään tutkia ja miten, voi sanoa jotain siitä että onko asiassa mitään järkeä ja onko tuo tiedettä vai onko tavoitteena kirjoittaa jälleen yksi poliittinen pamfletti.
PoistaSe, että kannattaako suomalaisten rahoilla tutkia nepalilaisten naisten musiikkipolkuja, on toinen juttu. Veikkaan että nepalilaisille naisille tai ylipäätään nepalilaisille olisi hyötyä jokin muun asian tutkimisesta, koska tuossa asiassa ei liene yhtään sellaista ongelmaa joka pääsisi nepalilaisten ongelmien sadan pahimman listalle. Jos nepalilaisia kiinnostaa moinen asia, niin ehkäpä he rahoittavat sen tutkimuksen ihan itse? veikkaan että ei kiinnosta eivätkä rahoita. Ei sitä sitten pidä rahoittaa meidänkään. Vaikka siis löytyisikin jokin hypoteesi ja oikea tutkimus tuon vasemmistoliturgian muotoisen otsikon alta.
En lahjoittanut tähän tanssikilpailuissa kerättyyn syöväntutkimus juttuun senttiäkään. En siksi, että asia ei olisi tärkeä, vaan siksi että minulta voi tulla pyytämään lisää sitten kun Suomen Akatemian rahat on käytetty asiallisiin tutkimuksiin, erityisesti tähän syöpäjuttuun ja vastaaviin, eikä niitä ole syydetty täysin älyttömyyksiin pseudotieteilijöille poliittisten pamflettien kirjoittamiseen ja punaviinin juontiin.
PoistaÄärivasemmistolainen Turun Sanomat nosti esille äärettömän tärkeän väitöskirjan, joka käsittelee Valpon suhtautumista naisepäiltyihin. Varmaankin aiheesta saa tosi objektiivista, ihmiskuntaa suuresti hyödyttävää tietoa. Jutun perusteella suhtautuminen oli ristiriitaista, eli savolaisittain argumentoiden: "Suattoopihan se olleen niinni tai ehkipä näennii."
VastaaPoistaNythän on taas julkaistu "tutkimus" naisten syrjinnästä. No, siinä nyt ei tosiasiassa ole tutkittu mitään naisten syrjintää, vaan heidän "kokemustaan" siitä syrjinnästä. Ja tutkimuksen otantakin on hieman kyseenalainen, se ei vaikuta edustavalta otokselta. Tulos siis kertoo siitä miten moni nainen kokee joutuneensa syrjityksi, ei sitä että onko oikeasti syrjitty.
VastaaPoistaMinusta alkaa tuntua että nämä naisten syrjintäjutut ja heidän kokemuksensa syrjinnästä kertoo enempi siitä että nykypäivän naisilla ei tuo oma käsitys kysyistään ja heidän todelliset kykynsä oikein kohtaa. Vain näiden kahden ollessa todella kovasti erilaiset selittyy nuo tulokset. He luulevat olevansa pätevämpiä ja parempia kuin mitä ulkopuolinen arvioitsija heidät näkee. Monestihan tulee ihan mediassa esille että he käsittävät opintosuorituksensa pätevyydeksi. Eivät käsitä että niillä opintosuorituksilla ei tee mitään, jos ei osaa sitä työtä mistä on kyse, ei ole henkisesti siihen sopiva, ei tule työkavereiden kanssa toimeen, ei tule asiakkaiden ja yhteiskumppaneiden kanssa toimeen tai ei osaa toimia ristiriitatilanteissa, ei osaa pitää oman ryhmänsä puolia liian konformistisuuden vuoksi ja niin edelleen ja niin edelleen. Näitä kaikkia olen nähnyt, ja yleensä kyseessä on nimenomaan korkealle koulutettu nainen. Ei vain tule mitään siitä hommasta mitä pitäisi saada aikaan. Sitten tarvitaan se vittumainen mies korjailemaan peruuttamattomia taloudellisia vahinkoja joita on saatu aikaan ennen kuin on tullut selvää ettei homma luonnistu.
Tämä luulo koulutuksen päteväksi tekemisestä on syvimpään junttautunut julkiselle sektorille, jossa jopa yksityiselle puolelle tehtyihin tarjouspyyntöihin laitetaan vaatimus toimittajan henkilöstölle ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisesta. Sellaisiin yksinkertaisiin ko toimituksen hommiin, joista selviää harrastus tai vähintään AMK pohjalta ihan hyvin.... niitä nimitetään komeasti "laatuvaatimuksiksi". Ja sitten ihmetellään miksi tarjoukset ovat kalliita tai niitä tulee vähän.
Niin ja kun nämä "korkeasti koulutetut" ovat väitelleet jostain naistutkimuksen hölynpölystä, niin ei niillä papereilla tee yhtään mitään kuin ehkä tutkiskelijan kammiossa katkeroitumassa ja lukemassa toisten samanmoisten mutututkiskelijoiden kyhäämiä raportteja.
PoistaNo, miten kävi kolmanneksi suurimman ammattiliiton JHLn pj? Joutui eroamaan kun ajautui tyhmyyttään umpikujaan. Ei oppinut 7 vuodessa, että julkinen sektori voi vain satunnaisesti ylittää palkankorotuksissa vientiliittojen sopiman ” yleisen linjan”.
PoistaJulkisella sektorilla ei ymmärretä, mistä virkamiesten ja työntekijöiden palkat, sivukulut, lomaraha, työterveys ja eläkkeet maksetaan.
PoistaTaas yksi naula arkkuun:
VastaaPoistaKesäaika lopetettava!
Yle tänään
Väitös: Suomessa vuodenajat voivat vaikuttaa vauvojen uneen
Pikkuvauvat ovat taaperoita herkempiä valon muutoksille. Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että kesäaikaan siirtyminen keväisin heikentää vauvojen unta.
https://yle.fi/a/74-20061721
Johan oli väitös tämä on sitä miksi perustutkimusta tarvitaan koska muuten yliopistolla ei ymmärretä, että valoisuus vaikuttaa ihmisten uneen ja ei voida kirjoittaa toiseen väitökseen viitettä, että kyllä se vaikuttaa kun on tutkittu juttu, suomessa ei ole siksi luultavasti korruptiota, että siitä ei ole tehty perustutkimusta kunnollista joka olisi valtapuolueiden hyväksymältä tutkijalta. Kyllä esi-isät olivat tyhmiä varmasti kukkuivat öisin kun eivät vielä tienneet vuodenaikojen vaikuttavan mihinkään (ja lentelivät vain ympäriinsä koska newtonkaan ei ollut vielä keksinyt painovoimaa...)
PoistaOlisin taputtanut, mutta nyt nostan tietysti peukkua. Harmi vaan, että suurin osa niistä, jotka olisivat itsekin tuollaisen päättelyyn päässeet, ovat siinä luulossa, että opillisuus ja uskonto tarjoaa heille elämän lopullisuudessa hyvän loppusijoituspaikan...
VastaaPoistaMitäs se Himanen muuten tutkikaan silloin, kun sen kaveri pääministeri Jyrki Katainen tilasi isolla rahalla, muistaakseni 800 000 eurolla sen tutkimuksen? En muista yhtään tutkimuksen aiheesta, mutta kai se oli sitten tarpeellinen, koska se maksoi aika paljon. Himasesta ei ole nykyään paljon kuultu, mutta muistaakseni hän oli silloin nuorempia jonkinlaisen tohtorin väitöskirja tehneitä.
VastaaPoista