lauantai 25. maaliskuuta 2017

Tutkijoiden biotalousjulkilausumasta

Kolumnisti Heli Saavalainen kirjoitti lähes 70 tutkijan peränneen julkilausumalla keskustelua siitä, miten puunkäytön avulla voitaisiin saavuttaa maailmanlaajuiset ilmastotavoitteet ja turvata monimuotoisuus. Itse julkilausuma löytyi Ylen nettisivuilta.

Sen teksti oli vähintäänkin mielenkiintoista luettavaa. Julkilausuman mukaan metsien lisääntyvä käyttö vähentää niihin sitoutuneen hiilen määrää enemmän kuin niiden avulla korvattavien uusiutumattomien materiaalien korvaaminen vähentää sitä. Siksi lisääntyvät hakkuut toimivat allekirjoittajien mielestä ilmastonmuutostavoitteita vastaan.

Lisäksi julkilausumassa ennustetaan, että Suomen metsälajeista tulee seuraavan 50 vuoden aikana katoamaan 74 - 243 lajia, mikäli metsiä käytettäisiin nykyisellä intensiteetillä. Näin siitä huolimatta, ettei lajien uhanalaisuus ole vähentynyt kahden viimeksi tehdyn uhanalaisarvion aikana.

Joka tapauksessa julkilausumassa todetaan, että hallitusohjelman mukaiset entistä intensiivisemmät hakkuut lisäisivät julkilausuman tehneiden mielestä monimuotoisuuden katoamista. He sanovat myös Suomen metsien nuorentuneen viime aikoina voimakkaasti: yli 100-vuotiaiden metsien määrä on vähentynyt rajusti viimeisen 15 vuoden aikana.

* * *

Heli Saavalainen kirjoitti omaan kolumniinsa seuraavasti: "aika ajoin tutkijoiden viesti unohtuu, ja tutkimuksista poimitaan omiin pyrkimyksiin sopivat kohdat. Jos tieto ei miellytä, se saatetaan sivuuttaa kokonaan."

Nähdäkseni Saavalaisen havainto on oikea. Toisaalta se näyttäisi ilmiselvästi koskevan myös edelle lyhyesti referoitua tutkijoiden kannanottoa. Ei nimittäin ole vaikea löytää toisten tutkijoiden näkemyksiä, joissa todetaan, että hakkuumääriä voidaan lisätä kestävästi - myös luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Tässä tutkijoiden tiedotteessa todetaan näin: "vuotuisten hakkuumäärien lisäys 40 % nykytasosta ei merkittävästi pienennä puuston tilavuutta, tai puustoon sitoutuneen hiilen määrää nykytasoon verrattuna. Intensiivisesti hoidettu metsä sitoo hiiltä tehokkaammin. Metsät ovat elinvoimaisempia ja nopeakasvuisempia tuottaen nopeammin hiiltä sitovaa biomassaa.

Metsien käsittelyn ilmastovaikutukset riippuvat pitkälti siitä mitä hakkuissa talteen otetulle hiilelle tapahtuu. Ratkaisevaa on se, mitä tuotteita puuraaka-aineesta tehdään, eli kuinka kauan hiili on sitoutuneena tuotteisiin ennen vapautumista takaisin ilmakehään."

On siis selvää, etteivät julkilausuman allekirjoittaneet melkein 70 tutkijaa edusta koko tutkijakuntamme näkemystä, vaan ainoastaan sen pientä osaa. Todellisuudessa onkin luultavasti niin, että tutkijoiden tulevaisuutta ennakoiviin malleihin ja/tai niiden tulkintoihin ovat (valitettavasti) vaikuttaneet puhtaiden faktojen lisäksi tekijöidensä talous- ja ympäristöpoliittiset näkemykset.

Tähän viittaa sekin, että Ylen uutisessa julkilausumasta haastateltu professori Timo Pukkala on yksi maamme tunnetuimmista jatkuvan kasvatuksen advokaateista. Näin siitä huolimatta, että siihen liittyy vakava riski metsien lahoamisesta pystyyn.

* * *

Tässä yhteydessä oli hämmentävää, että nyt julkilausumansa antaneet tutkijat jättivät kokonaan tarkastelematta taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmat. Metsäthän ovat Suomen merkittävin uusiutuva luonnonvara; sekä ylivoimaisesti tärkein ilman veronmaksajan tukiaisia pyörivä perinteinen maaseudun elinkeino ja sellaisena aluepolitiikan tärkeä kulmakivi. Metsillä on siis valtava taloudellinen ja sosiaalinen merkitys koko Suomelle.

Kokonaiskestävyyden kannalta olisikin tärkeintä hyödyntää metsien biomassaa mahdollisimman tehokkaasti - siis biotalousohjelman mukaisesti - samalla huolehtien siitä, että korjatusta biomassasta mahdollisimman suuri osa käytettäisiin pitkäaikaisiin tuotteisiin kuten puurakennuksiin.

Tämä tarkoittaisi esimerkiksi suomalaisen rakennuskulttuurin kääntämistä betoniteollisuuden rahasammosta puurakentamisen edelläkävijäksi. Onneksi kehitys onkin jo menossa tähän suuntaan vanhan teollisuuden raivoisasta vastustuksesta huolimatta - ja sivutuotteensa saadaan myös kasvihuonekaasuja sidotuksi tehokkaasti sekä suomalaisiin, että toivottavasti myös ulkomaille vietäviin puurakennuksiin.

Monimuotoisuuden osalta on todettava, että Suomessa on viime vuosina tehty päätöksiä, joiden seurauksena suojeltujen metsäalueiden määrät ovat kasvaneet. Lisäksi talousmetsiin on ohjeistettu jättämään lahoavaksi tarkoitettuja puita. Ja jopa jatkuvan kasvatuksen lainsäädännölliset esteet on poistettu, joskin metsänomistajien into sen käyttämiseen on ollut laimeaa.

* * *

Kaiken edelle kirjoitetun yhteydessä on muistettava, että Suomen metsien kasvu on nopeutunut jatkuvasti. Näin se tulee tekemään jatkossakin, tosin luultavasti hidastuen koska nykyisen kasvun taustalla on sekä ilmaston lämpeneminen että siirtyminen tehometsätalouteen 1950 - 60 -luvuilla. Ensimmäisen kasvunlisäajurin pitäisi ilmastotutkimusten mukaan jopa kiihtyä, mutta jälkimmäisen suurin hyöty on pian saavutettu.

Lopuksi on kiitettävä tämän jutun taustana olevaa lähes 70 tutkijaa siitä, että he haluavat käydä metsäkeskustelua. Toki sitä on käyty jatkuvasti muutenkin, mutta eri näkökulmien esillä pitäminen on tärkeää.

Kolumnisti Heli Saavalaisen olisi puolestaan hyvä sisäistää itse kirjoittamansa teksti ja huomata, että se koskee myös tutkijoita. Myös meidän kohdallamme voidaan valitettavasti todeta, että joskus "tutkimuksista poimitaan omiin pyrkimyksiin sopivat kohdat. Jos tieto ei miellytä, se saatetaan sivuuttaa kokonaan."

Tämä ei tarkoita, ettei päätöksentekoa tulisi perustaa tutkittuun tietoon. Mutta se tulisi, kuten ymmärsin Saavalaisenkin tarkoittavan, ottaa päätöksenteossa huomioon kokonaisuutena ja suodattamattomana.

Lisäksi tulisi ymmärtää, että monimutkaisissa asioissa, kuten biotaloudessa, tutkimustieto ei anna valmiita vastauksia, vaan ne on punnittava yhteiskunnan moninaisten tarpeiden valossa. Biotalouden osalta siis sekä taloudellisen, ekologisen, että sosiaalisen kestävyyden näkökulmista pyrkien löytämään niiden välille tasapainoinen ratkaisu.


Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Leonardo DiCaprio metsässä
Satu Hassi avasi ajatteluaan
Metsänomistajat tukevat Suomen raskasta metsäteollisuutta

2 kommenttia:

  1. Lähetin alla olevan kirjoitukseni aamulla Hesariin, mutta tuskin julkaisevat sitä:

    Biotalouspolitiikka on johdonmukainen seuraus ilmastohysteriasta

    Joukko tutkijoita oli huolissaan hallituksen biotalouspolitiikan kielteisistä vaikutuksista metsäluonnolle (HS 25.3.2017). Huoli on aiheellinen, mutta hallitusta on turha syyttää metsätuhosta, koska se on noudattanut tutkijoiden ohjeita. Niin Suomessa kuin esimerkiksi tropiikissa metsätuhojen tärkeimpiä syitä on ilmastohysterian varjolla syntynyt massiivinen biopolttoaine- ym. biotalous. Suomessa metsät syötetään sellutehtaisiin ja voimalaitoksiin, jotka on viherpesty biotehtaiksi. Muun muassa meidän maailmalla paljon kiitosta saaneita huipputehokkaita ja -puhtaita kaukolämpövoimaloita on alettu muuttaa ”uusiutuvalla” energialla kuten puupelleteillä toimiviksi metsäsyöpöiksi. Seurauksena ovat massiiviset rekkarallit ja Etelä-Suomen metsien hävitys. Ilmaston kannalta toiminta on turhaa ja vahingollista, koska biopolttoainelitran tuottamiseen kuluu jopa enemmän energiaa kuin mitä siitä saadaan. Lisäksi toiminta on taloudellisesti kannattamatonta. Jos tutkijat olisivat aidosti huolissaan metsien kohtalosta, heidän pitäisi alkaa kampanjoida ilmastohysteriaa vastaan. Hysterian aiheuttamista metsätuhoista on tullut suuri hiilidioksidin tuottaja, mikä kiihdyttää ilmaston lämpenemistä, juuri sitä, mitä on muka oltu torjumassa.

    -----

    P.S. Minulla olisi Professorille lehtileike (pdf), mutta en tiedä kuinka saisin sen perille.

    VastaaPoista
  2. Katsoin juuri YouTube:ssa dokumentin "The Great Global Warming Swindle", koska Googlen tekoälyohjelma ehdotti sitä minulle, eikä erehtynyt :) . Britit ovat nähneet doumentin kaupallisella TV 4 kanavalla jo vuonna 2007, me Suomessa emme koskaan, paitsi tiedostava ihminen voi nyt katsoa tuon saman kiitos Googlen (1h 15 min).

    Dokumentti palautti minulle pari unohtumaan päässyttä asiaa, 1) valtamerien vaikutus hiilidioksiarvoihin, 2) auringon vaikutus epäsuorasti vesihöyryn muodostukseen kosmisten hiukkasten määrän säätelyllä merenpintaan.

    Dokumentin loppuosassa tuomitaan ympäristöjärjestöjen toiminta Afrikan kehityksen jarruna. Kas kun aurinkokennoilla ja tuulivoimaloilla ei pyöritetä terästehtaita ja sähköjunia. Afrikka haluaa kehittyä omilla raaka-aineillaan, öljy+ kivihiili. Leikitään me biotuotteilla ja annetaan afrikkalaisten polttaa öljyä, jotta afrikkalaisten ei tarvitse lähteä halpatyövoimaksi Eurooppaan.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!