torstai 30. maaliskuuta 2017

Onko irakilaisilla mielessä hätä vai elintaso?

Suomi on asettanut Irakiin uuden suurlähettilään. Se on hyvä asia ja osoittaa maamme hallituksen katsovan, että Irakin tilanne on kehittymässä oikeaan suuntaan.

Suurlähettiläs Päivi Laine rohkaisee suomalaisyrityksiä aktivoitumaan Irakin suuntaan. Hän näkee, että maan alkaessa nousta sinne avautuvat merkittävät markkinat, joista leijonanosan vievät jo varhain mukana olevat.

Tämä pitänee paikkansa, mutta Irakiin meneminen edellyttää yritykseltä riittävää riskinottokykyä ja -halua? Vaakakupissa ovat siis isot potentiaaliset mahdollisuudet ja valtava riski epäonnistumisesta - uskon kuitenkin halukkaita löytyvän.

Uudella suurlähettiläällä on myös sellainen näkemys, että mikäli ihmiset tuntisivat paremmin Irakin oloja, he suhtautuisivat nykyistä positiivisemmin irakilaisten maahanmuuttoon. Sanatarkasti lainattuna: "keskustelussa tuntuu painottuvan, että tänne tultaisiin taloudellisten etujen vuoksi, vaikka monella on sotien runtelemassa Irakissa oikea hätä".

* * *

Suurlähettilään kannanotto vaatii kommentin, koska lienen niitä, jotka hänen näkemyksensä mukaan suhtautuvat kylmästi irakilaisiin. Selvyyden vuoksi joudun siis toteamaan, ettei minulla ole epäilystä siitä, että monilla irakilaisilla on hätä.

Hätä on varmasti esimerkiksi Mosulissa tappiolla olevien ISISin jäsenten parissa. He näkevät islamistihallinnon lopun olevan tulossa ja tietävät kiinni jäädessään saavansa ankaran rangaistuksen; ehkä jopa kuolemantuomion.

Siitä huolimatta en missään tapauksessa halua heitä Suomeen. Enkä epäile heidän mahdollisen Suomeen tulonsa liittyvän ensisijaisesti maamme elintasoon.

Hätä on myös edelleen ISISin hallitsemilla alueella elävillä siviileillä. He ovat joko ääri-islamistien uhkaamia tai näitä tukevia.

Kalifaatin tappion tullen näiden kahden ryhmän erottelu saattaa olla vaikeaa. Se ei silti ole hyvä peruste lähteä Suomeen, vaan kaikkien mosulilaisten tulisi sopia keskinäiset riitansa, tunnustaa mahdolliset virheensä ja ryhtyä yhdessä rakentamaan kotikaupunkiaan.

Eihän kyvyttömyys anteeksiantoon ja tosiasioiden tunnustamiseen voi olla peruste sille, että Suomi tarjoaisi ihmiselle loppuiäksi elämän. Sellaisella asenteella olisi Suomen verisen sisällissodan jälkeen syntynyt sekasortoinen äärioikeiston hallitsema Suomi, joka olisi viimeistään 1940-luvulla jäänyt osaksi sosialistista kansojen vankilaa.

Hätää kokevat varmasti myös sunni-alueilla asuvat shiiat tai shiia-alueilla asuvat sunnit. Heihin pätee sama kuin mosulilaisiin. Jos uskonkiihko on niin kova, ettei pysty elämään toisuskoisten kanssa, ei se tarkoita turvapaikkaoikeutta Suomessa. Ratkaisu heille löytyy lähempää, eli muutto samaa uskonlahkoa tunnustavien pariin.

Lisäksi olisi ymmärrettävä, ettei koko Irak - sen enempää kuin edellä mainittu Mosulkaan - koskaan nouse uuteen kukoistukseen, ellei riittävän suuri enemmistä irakilaisista tahdo sitä itse. Kaksoisvirtain maan kannalta olisi siis aivan keskeistä, että maltilliset ihmiset ryhtyisivät uskonnosta tai etnisestä jaottelusta riippumatta rakentamaan kotimaataan yhdessä. Tässä mielessä pahin karhunpalvelus koko Irakia kohtaan olisi tukea maltillisimpien ihmisten muuttoa länsimaihin.

Vielä pahempi karhunpalvelus Irakille olisi houkutella maasta koulutetuin väestönosa länsimaihin. Toki heillä saattaisi olla muita parempia edellytyksiä integroitua vaikkapa Suomeen, mutta kuka siinä tapauksessa rakentaisi uuden Irakin talouden ja infrastruktuurin?

Lopuksi vielä pari sanaa suurlähettilään mainitsemasta elintasopakolaisuudesta. En minä epäile kaikkien irakilaisten tulleen Suomeen lihapadat ja sosiaaliturva mielessä. En edes kuviteltujen työmarkkinoiden takia.

Mutta kyllä irakilaisten maahanmuutossa Suomeen on myös elintasopakolaisuuden juonne, sillä jokainen Suomeen saapunut on kulkenut meitä vähemmän pakolaisille etuja tarjoavien turvallisten maiden kautta. Siten on päivänselvää, että useimmat irakilaiset ovat ainakin osittain elintasopakolaisia. En ymmärrä miksi tämä tosiasia pitäisi kieltää.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
HS ja IL lobbaavat löysän turvapaikkapolitiikan puolesta
Monikulttuurisen sotajoukon syvin olemus
Irakissa pätevyys syrjäyttää sopivuuden


11 kommenttia:

  1. Uusimmassa Voimassa sanotaan ihan suoraan, että koska Eurooppaan ei muutenkaan pääse (ei tietysti pidä pätkääkään paikkaansa, Euroopassa on miljoonia ulkopuolelta ihan asiallisesti muuttaneita), niin siksi haetaan turvapaikkaa.

    VastaaPoista
  2. Mikä lie kenelläkin mielessä, mutta kun katsoo missä päin maailmaa on rauhallisinta ja demokraattisinta, sinne on kovin hinku. Että viidakkorumpu on kyllä kumissut tuolla etu-Aasiassa. Kyllä kansa tietää.

    VastaaPoista
  3. Rauhanuskovaisilla ei voi olla mielessä korkeampi elntaso, koska he ovat rauhanuskovaisia, joille uskonto on ylitse kaiken, eli he ovat elämäänsä tyytyväisiä puhtaasti jo uskovaisina, eikä mikään määrä mammonaa voi heidän onneaan lisätä, koska jos raha voisi lisätä muslimin onnea, niin silloin uskonto ei voisi olla heille tärkeintä.

    Edellä artikuloitu logiikka seuraa pelkästään liberaalien ajatuksista rauhanuskontoa kohtaan, joten jos liberaalit katsovat, että muslimit ovat sekä köyhiä että onnettomia, niin silloin liberaaleilla ei ole logiikkaa, koska epäonnellisuus ja islam ovat toisensa poissulkevia.
    Eli jos muslimille annetaan sossurahaa, niin se on Allahin pilkkaamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muslimit sanovat tulevansa onnellisiksi vasta kun koko maailma kuuluu Islamille. Ongelmaksi tässä tulee se, että kuka heidät sitten elättää, jos kaikki ovat muslimeja? Keneltä voi sitten enää vaatia suojelurahaa (Jizya).

      Mutta minä en osaa tähän vastata, koska en ole muslimi.

      Poista
  4. "Jos uskonkiihko on niin kova, ettei pysty elämään toisuskoisten kanssa, ei se tarkoita turvapaikkaoikeutta Suomessa."

    Tässä tulee ongelmaksi tietenkin se, että seassa varmastikin on myös niitä, jotka eivät ole uskonkiihkoisia, mutta heidän naapurinsa ovat, mutta näiden erottaminen toisistaan voi olla jopa mahdotonta, koska... Uskonkiihkoiset muslimit mieltävät valehtelemisen hyväksytyksi, jos se tehdään Islamin maailmanvalloituksen hyödyksi (Taqiyya).

    VastaaPoista
  5. "Mutta kyllä irakilaisten maahanmuutossa Suomeen on myös elintasopakolaisuuden juonne, sillä jokainen Suomeen saapunut on kulkenut meitä vähemmän pakolaisille etuja tarjoavien turvallisten maiden kautta. Siten on päivänselvää, että useimmat irakilaiset ovat ainakin osittain elintasopakolaisia. En ymmärrä miksi tämä tosiasia pitäisi kieltää."

    Tämä on erittäin tärkeä huomio, ja jos itse kehitysmaalaisena pakenisin sotaa, vainoa tai köyhyyttä valitsisin toki sosiaaliturvaltaan itselleni ja perheelleni mahdollisimman anteliaan maan. Tämä on inhimillisesti täysin ymmärrettävää käytöstä, mutta sotaa tai köyhyyttä pakenevien asuttaminen länsimaihin on globaalin kärsimyksen lievittämisen kannalta erittäin tehotonta politiikkaa. Joka toisessa Lähi-idän ja Afrikan maassa on aseellinen konflikti meneillään (https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_ongoing_armed_conflicts) eikä kokonaisia maanosia voi yksinkertaisesti tyhjentää Eurooppaan. Parasta mitä Eurooppa voi tehdä on tukea pakolaisleirejä, rauhaa, tasa-arvoista koulutusta, perhesuunnittelua ja jälleenrakennusta. "Humanitääriseen" maahanmuuttoon upotetut tuhannet miljardit eurot auttaisivat tässä paljon.

    VastaaPoista
  6. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  7. Pidetään kielenkäyttö sivistyneenä.

    VastaaPoista
  8. Irak on valtio joka tulisi hajottaa kolmeen osaan, shia, sunni ja kurdiosiin.

    Tuo toisi parannusta turvallisuus ja luottamusongelmiin vaikka isoja ongelmia jäisi edelleen kuten korruptio ja heimojohtoisuus.

    Ari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ajatus on nostettu esiin lukuisia kertoja ymmärtääkseni ihan maailmanpoliittisilla foorumeilla, ja se on torpattu paljolti kurdikysymyksen johdosta. On nimittäin esitetty huoli, että Irakin kurdien saadessa oman valtionsa alkaisivat Turkin ja Iranin kurdit vaatia omaansa.

      Perustelu on nähdäkseni jokseenkin outo: Turkin ja Iranin olisi loogista nimenomaan kannattaa Pohjois-Irakiin muodostettavaa itsenäistä Kurdistanin tasavaltaa. Sen kansainvälisen tunnustamisen jälkeen he voisivat toivottaa omille kurdeilleen tervemenoa omaan maahansa!

      Arabien irakilaisalueiden sunnalaiseen ja shiialaiseen valtioon jakamisen lisäksi voisi olla syytä perustaa oma valtio myös Eufrat-Tigrisin suiston alueella asuville suoarabeille, joita ainakin Saddamin hallinnon aikana kohdeltiin melkoisen kovakouraisesti.

      Poista
    2. Irakin pilkkomisen suhteen suurin ongelma lienee öljyvarojen jakamisessa. Ne eivät jakaannu tasaisesti läpi maan, mutta asuinpaikasta riipumatta jokainen ryhmittymä haluaa ymmärrettävästi niistä osansa.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!