maanantai 20. maaliskuuta 2017

Tuotekehityksen kautta markkinoille

Tunnustan etten ole aiemmin kiinnittänyt lainkaan huomiota Kotkamillsin tuotekehitykseen. Totta puhuen en ole edes tiennyt sellaisen yhtiön olemassaolosta ennen tätä aamua.

Tänään kuitenkin opin, että Kotkamills on vuonna 2015 suomalaiseen omistukseen palannut metsäteollisuusyritys. Kiinnostavaksi sen teki uutinen, jonka mukaan firman uusi 200 metrin pituinen kone pystyy ainoana maailmassa tuottamaan vedenpitävää muovitonta kartonkia, joka soveltuu niin kahvikuppien, pesuainepakkausten kuin roskaruuan kääreidenkin valmistukseen. Ja epäilemättä moneen muuhunkin.

Tuotekehityksen ja avautuvien markkinoiden taustalla on ihmisten kasvanut ympäristötietoisuus, joka tuottaa aiempaa vihreämmille tuotteille markkinarakoja. Kotkalaisten vastaus kysyntään oli tuotekehitys ja 170 miljoonan euron investointi. Ei siis mikään viherpiiperrys.

Seuraava haaste on löytää riittävä määrä asiakkaita, jotka ottavat kasvaneen ympäristötietoisuuden niin tosissaan, että tarttuvat kotkalaisten tuotteeseen. Vasta sitten näemme, muuttuuko kasvanut ympäristötietoisuus Kotkassa tuottavaksi liiketoiminnaksi.

Olettaen että muoviton kartonki on hinnaltaan kilpailukykyinen ja laadultaan luvatun kaltainen ei minulla ole epäilyksiä Kotkan tehtaan tulevaisuuden suhteen. Nähdäkseni siellä tehty avaus on juuri sellainen, jonka kaltaisia Suomi tarvitsee vauhdittaakseen oman taloutensa orastavaa nousua.

Ainakin viimekesäisen investoinnin ajankohta on loistava. Vientimahdollisuuksia ovat parantaneet suomalaisten työnantajien ja -tekijöiden väliset sopimukset, euron arvon lasku ja muun maailman talouden eli ostovoiman nousu. Kotkalaisten menestyksen markkinoilla ei siis pitäisi olla kiinni ulkoisista olosuhteista, vaan ainoastaan yhtiön omasta onnistumisesta.

On siis syytä onnitella kotkalaisia heidän investoinnistaan, mutta samalla muistuttaa, ettei hieno insinöörityö ole yrityksen menestyksen tae, vaan ainoastaan ensimmäinen askel sitä kohti. Maaliin päästään vasta markkinoinnin ja hyvistä käytännön kokemuksista kertovan asiakkaiden välisen puskaradion kautta. Siksi Kotkassa on tullut aika panostaa niihin.

Lopuksi toivotan myös muille suomalaisyrityksille aloitteellisuutta tuotekehityksen saralla sekä rohkeutta investointeihin. Vain siten voidaan Suomessa säilyttää korkea elintaso ja kyky huolehtia lastemme ja vanhustemme tulevaisuudesta sekä ympäristömme tilasta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hyvien talousuutisten aamu
Avain menestykseen
Avaimia tulevaisuuteen

4 kommenttia:

  1. Toivotan onnea kotkalaisille, markkinointi on paljon haastavampaa kuin tuotekehitys. Markkinoinnissa kun ei riitä pelkästään tieto ja taito.

    VastaaPoista
  2. Tulevaisuus on suomalaisessa sellussa ja siitä kehitetyissä tuotteissa. On aivan selvää, että puuvillan tuotanto ei maailmassa voi enää paljon laajentua, koska kasteluvettä ei ole tarpeeksi. Muovituotteet taas ovat ympäristölle pahaksi, mm. merien mikromuovit ja maatumaton muovijäte, jota ei kierrätetä. Sellusta valmistetut muuntokuidut valtaavat maailman, kunhan märkäkestävyysongelma on ratkaistu.

    En ollenkaan ymmärrä suomalaisten sellutehtaiden alasajoa. Kemijärven tehtaan lopettaminen oli katastrofaalinen virhe ja lehtipuusellu eucalyptuksesta ei vai sovi vakavaan tuotekehitykseen.

    VastaaPoista
  3. Miellyttäviä uutisia vaihteeksi. Tuttu paikka minullekin, kun nuorna miehenä työskentelin naapurihallissa parinakin kesänä pakaten paperirullia, vanha Kutsetin tehdas kyseessä, siksi arvokas kotkalaisille.

    Nuo investoinnit on tehty varmaan 25 vuoden tähtäimellä, toivottavasti kannatuslaskelmat pitävät paikkansa. On silti selvää, ettei Suomessa tavallista peruspaperia enää kannata tehdä, koska sitä osataan kehitysmaissakin valmistaa. Suomalaisilla on monia hyviä innovaatioita erikoispaperien ja -kartonkien alalla, joten tuohon kannattaa satsata. Paperiteollisuus ei ole mikään auringonlaskun ala, mutta sen täytyy kehittyä.

    Kotkalaiset näyttävät nyt hyvää esimerkkiä. Noilla tehtailla on valtava tunnearvo kaupungille, vaikkeivät enää työllistäkään kuin pienen osan 30 vuoden takaisesta.

    VastaaPoista
  4. Suomen tulevaisuus ei ole tietokoneissa, elektroniikassa eikä nörttijutuissa.

    Suomen tulevaisuus on metsässä ja kemiallisessa puunjalostusteollisuudessa. Ei volyymeissä, vaan jalostusasteessa. Ei raaka-ainevaltaisessa vaan pääomavaltaisessa teollisuudessa.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!