tiistai 21. maaliskuuta 2017

Vaalikoneet äänestyspäätösten manipuloinnin työkaluina

Kuntavaalit lähetyvät ja meidän äänestysikäisten on aika valita puolueemme ja ehdokkaamme. Siinä ovat yhä useammin apuna vaalikoneet.

Niitä käytettäessä on hyvä ymmärtää, että vaalikoneen tekijä voi ohjailla lopputulosta kysymyksenasettelulla. Tein itse Helsingin Sanomien ja Yleisradion vaalikoneet. Niiden kysymyksiin vastaaminen tuotti kärkisijoille eri puolueisiin kuuluvat ehdokkaat.

Tämän aamun Helsingin Sanomat julkaisi puoluevalintakoneen. Siinä oman ehdokkaansa sai selville muutamalla kysymyksellä. Itse päädyin puolueeseen, jota en missään tapauksessa äänestäisi. Syynä lienee ollut ensimmäinen kysymys, johon minulla ei ole vahvaa kantaa.

Jos ensimmäisenä kysymyksenä olisi ollut kodin, uskonnon ja isänmaan sijasta suhtautuminen esimerkiksi turvapaikanhakijoiden sijoittamiseen olisi puoluevalintakoneen lopputulos hyvin monilla ihmisillä todennäköisesti jotain aivan muuta.  Se kun jakaisi ihmiset melko tasaisesti perussuomalaisiin ja muihin koska kansasta huomattavasti suurempi osa on maahanmuuttokriittisiä kuin perussuomalaisia ehdokkaita äänestäviä.

Tämän kirjoituksen opetus on siis se, että älkää uskoko vaalikoneiden ehdotuksiin sokeasti, vaan käyttäkää niiden lisäksi tervettä järkeä. Tosiasiahan on, että meillä jokaisella on tärkeitä ja vähemmän tärkeitä perusteluita äänestyspäätöksillemme - mutta vaalikoneessa kaikki vastatut kysymykset vaikuttavat lopputulokseen yhtä suurella painoarvolla.

Ja tätä tosiasiaa vaalikoneiden laatijat voivat halutessaan käyttää äänestyspäätösten manipuloimiseen. Tai vaikka eivät haluaisikaan, vaikuttaa se silti.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Julkaisiko HS laadukasta journalismia vai vihapuhetta?
Vaalikone
Kunnallisvaalit 2012

10 kommenttia:

  1. Vaalikoneiden kysymysten taso on monissa tutkimuksissa todettu niin infantiiliksi ettei niistä vaalit vakavasti ottavalle ole kuin haittaa.

    Vaalikoneet nimittäin tekevät näin nettipelien aikakaudella vaaleista jonkin sortin leikin missä pääsee valitsemaan Aku Ankan sijaan Hessu Hopon siinä toivossa, että tämä valittu sitten ajallansa pääsee Valkoiseen taloon aamiaiselle ja maan kunnia on pelastettu!
    Ehkä tämä nykymaailmassa jo onkin riittävä osoitus kansalaisen velvollisuuksien täyttämisestä? hh

    VastaaPoista
  2. Tärkeä viesti,joka pitäisi välittää jokaiselle äänestysikäiselle.
    Vaalikone suositti mulle kokoomusta,luultavasti taloudellisten kysymysten takia,mutta en kyseistä puoluetta aio äänestää koska se nykyisen johtajansa johdolla on kallellaan vasemmalle,ei ole konservatiivinen ja kannattaa avoimia rajoja. En äänestä edes maahanmuuttokriittistä kokoomuslaista,koska ääni ehdokkaalle on ääni puolueelle ja luottamuslause sen johdolle.
    Useimmat ihmiset ovat nykyään vain niin laiskoja etteivät viitsi ottaa selvää ehdokkaista ja puolueista,jos ylipäätänsä vaivautuvat äänestämään,mikä taas takaa sen että vaalikoneilla ja gallupeilla suoritettava mielipiteen manipulointi toimii menestyksekkäästi. (Puhumattakaan valtamedian läpinäkyvästä vihervasemmiston suosimisesta,joka on jokaiselle politiikkaa seuraavalle tuttu ilmiö,mutta huomaako tavallinen politiikasta kiinnostumaton kansalainen sitä?Tai valtamediaan sokeasti luottava demarieläkeläinen?)
    Eräitä muita aikamme demokratian syöpäpesäkkeitä ovat puolue uskollisuus,vaikka puolue tunaroisi ja kääntäisi takkia kuinka.
    Toinen virhe on oikean henkilön äänestäminen väärään puolueeseen. Puolueella ja sen johdolla on merkitystä,mutta usein kuulee ihmisten sanovat että "he äänestävät ehdokasta,eivät puoluetta" todellisuudessahan me äänestämme molempia kun kirjoitamme numeron vaalilipukkeeseen (poikkeuksena ehkä presidentin vaalit).Liekö tässä yksi syy miksi puolueet haalivat julkimoita ehdokkaiksi?
    Ja vielä omana henkilökohtaisena mielipiteenäni sanon etten äänestä myöskään sellaista henkilöä kunnanvaltuustoon,joka istuu eduskunnassa tai europarlamentissa,kahdesta syystä,ensinnäkin mielestäni on parempi että valta jakautuu useamman ihmisen kesken,vaikka he olisivatkin samaa puoluetta ja toisekseen en usko että kyseinen ehdokas pystyy kunnolla keskittymään molempiin töihin.

    VastaaPoista
  3. Juuri tuosta syystä vaalikoneissa on yleensä jokaisen kysymyksen kohdalla sanallisen perustelun kenttä. Ei äänestyspäätöstä kannata pelkän yhteensopivuusprosentin perusteella tehdä, mutta vastauksia tarkemmin tutkimalla saa kyllä jonkin verran selville, millainen ajatusmaailma ja älykkyystaso ehdokkaalla on.

    Paras puoli vaalikoneissa mielestäni on se, että kaikki ehdokkaat ovat samalla viivalla. No, ne saattavat olla heikoilla, joiden suurimmista mielenkiinnon kohteista ei ole kysytty, mutta tarkoitan sitä, että kaikkien näkyvyys on sama. Ne, joilla ei ole varaa kampanjointiin, saavat itsensä esille vaalikoneessa tasan yhtä hyvin kuin ne, joilla on varaa mainostaa itseään TV:ssä, minkä ansiosta voittoa ei voi suoraan ostaa, ja kansa pääsee harkitsemaan sellaisiakin ehdokkaita, joista ei muuten olisi koskaan kuullutkaan.

    En väitä, että vaalikone olisi täydellinen tapa valita ehdokasta, mutta mikä sitten muka olisi parempi? Voisihan sitä tietysti käydä läpi ehdokaslistat ja lukea läpi jokaisen ehdokkaan kotisivu, blogi ja twitteri, mutta eihän 99,9 % kansasta sellaiseen jaksaisi vaivautua. Vaalikoneen realistisin vaihtoehto on pahvinen kadunvarsimainos, ja kyllä se siihen verrattuna on huomattavasti parempi.

    VastaaPoista
  4. Hyviä lukijakommentteja. Toivoisin niitä myös Oikean Median sivuille, jonne Professorin kirjoitukset myös tulevat. Kommentointi maksaa vain 19,90/6kk, joka on mitätön hinta hyvistä sivuista.

    VastaaPoista
  5. Juurikin kysymysten yhtä suuri painoarvo on huonoin puoli vaalikoneissa, joka sitten antaa tilaa punavihreälle manipuloinnille, äänestäjä on kysymysten laatijan vietävissä. Muotoilukin vaikuttaa, esim. kysytäänkö maahanmuuttajaoppilaiden ylärajan tarpeellisuudesta vai heidän sijoittamisestaan niihin kouluihin joissa heitä on vähemmän. Tietysti voisi äänestäjän antaa kertoa painoarvon kysymyksille, vaikka joka asiassa erikseen jos on tärkeämpi tai vähäarvoisempi, mutta tahtoa tähän ei välttämättä löydy. Voisiko ehkä Oikea Media tarjota paremman vaalikoneen tulevaisuudessa?

    VastaaPoista
  6. Muistanko väärin vai eikö joissain vaaleissa ollut vaalikone (YLEn, jos muistini ei petä), jossa saattoi asettaa vastausten lisäksi asian merkittävyyskertoimen? Tällä tavoin kone huomioi suosituksissaan sen, kuinka tärkeänä vastaaja kunkin asian koki. Näistä vaalikoneista en tiedä, en ole vielä niitä kokeillut.

    VastaaPoista
  7. Vaalikoneista on minulle vain rajoitetusti huvia. Missään tapauksessa en ota niitten antamia ehdotuksia mitenkään vakavasti. Päätökseni teen kun käväisen shoppailemassa ehdokasta ensi lauantaina Kauppatorilla. Jos sopivaa ehdokasta ei löydy, äänestän jotakin vain, mahdollisimman äkkiväärää tietenkin.

    VastaaPoista
  8. Vaalikoneista puuttuu priorisointi. Pitäisi kysyä, "mikä seuraavista on tärkein seuraavan vaalikauden teema", tai "mikä seuraavista kuntatalouden sektoreista tarvitsee lisää budjettikehystä". Tai mistä leikataan.

    VastaaPoista
  9. Vaalikoneita voi käyttää niinkin, että vastaa niihin päivastoin kuin mitä mieltä asioista on.
    Sitten voi katsoa ketä ei ainakaan äänestäisi. Ehkä silloin selviää myös toisia asiota ehdokkaista.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!