sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Tosiasioiden hyväksyminen on vaikeaa

Kolumnisti Juha-Pekka Raeste kirjoitti tänä aamuna gerbiilistä peräaukossa. Jutun oleellinen sisältö oli siinä, että ihmiset ovat valmiita ottamaan vahvasti kantaa asioihin, joiden todenperäisyydestä heillä ei ole aavistustakaan.

Raeste lopetti kirjoituksensa toteamalla että "emme osaa erottaa, missä oma tietämyksemme loppuu ja muiden tieto alkaa. Kun lisäksi valetieto muuttaa pysyvästi näkemyksiä, ei pidä ihmetellä, jos maailman meno tuntuu välillä nimenomaan järjettömältä."

Raeste lienee totuuden jäljillä. Itse hämmästelin maaliskuussa 2015 sitä, kuinka tosiasiat tuntuvat vain vahvistavan monien maahanmuuttouskovaisten asenteita. Näin siitä huolimatta, etteivät mitkään faktat puolla heidän uskomustaan humanitaaristen maahanmuuttajien hyödyllisyydestä suomalaiselle yhteiskunnalle.

* * *

Näin kellonsiirtelyn jälkeisenä aamuna on hyvä kirjata kaksi hyvää esimerkkiä Raesteen esille nostamasta paradoksista. Kellon siirtely on mainittava siksi, että sitä jatketaan vuosi toisensa jälkeen, vaikka sen on moneen kertaan todettu olevan haitallista.

Viimeksi eilen meille kerrottiin, että kesäaikaan siirtyminen lisää tutkimusten mukaan riskiä saada sydänkohtaus tai aivoinfarkti, siirron jälkeisinä päivinä koululaiset ja opiskelijat suoriutuvat koulutehtävistään ja kokeistaan keskimääräistä heikommin eikä kesäaikaan siirtymisellä juurikaan saavuteta kuviteltuja hyötyjä.

Itse olen tavannut kysyä kellon siirtelyä puolustelevilta niitä etuja, joita itse kellon siirtämisestä kahdesti vuodessa saavutetaan. Vastaukseksi olen saanut puhetta mahdollisista tuntia aikaisemmin alkavasta päivästä koituvia etuja, mutta en kertaakaan itse kellon siirtelyn hyötyjä.

Ikään kuin keskustelukumppanini ei edes ymmärtäisi mistä puhun. Siis kellon siirtelystä. Toistan: siirtelystä.

* * *

Toinen hyvä esimerkki löytyi aamun lehden mielipidesivulta, missä Euroopan kirkkojen konferenssin pääsihteeri kumppaneineen arveli, ettei paperittomien ja seurakuntien rankaiseminen ratkaise lainsäädännön luomaa ongelmaa. Heidän mukaansa "kirkot huolehtivat lähimmäisten hyvinvoinnista ja heidän ­oikeuksiensa edistämisestä silloinkin, kun valtio ei myönnä paperittomalle oleskeluoikeutta".

Mainittu lainsäädännön ongelma on pääsihteerin ja kumppaneiden mukaan se, että säädös humanitaarisesta suojelusta poistettiin laista toukokuussa 2016, minkä seurauksena Suomeen on syntynyt kasvava laittomien maassaolijoiden joukko.

Minun nähdäkseni he ovat sikäli oikeassa, ettei laittomien maassaolijoiden ongelmaa olisi, mikäli Suomeen voisivat asettua kaikki ne, jotka haluavat. Sen sijaan heiltä on jäänyt mitä ilmeisimmin ymmärtämättä, että sellaisen politiikan lopputuloksena suomalainen yhteiskunta muuttuisi peruuttamattomasti tavalla, jota suurin osa kantaväestöstä ei halua.

Näin siitä huolimatta, että esimerkiksi Ruotsista olisi nähtävissä laajamittaisen humanitaarisen maahanmuuton seurauksia ja Lontoossa koettiin juuri äsken vielä raflaavampi esimerkki. Lisäksi suomalaisilta on juuri äsken kysytty mielipidettä näiden laittomien maassaolijoiden kohtelusta: heidät halutaan poistaa Suomesta.

* * *

Listaa voisi toki jatkaa pidempään. Erityisen skeptisesti suhtaudutaan moniin tieteen ja tutkimuksen kautta saavutettuihin asioihin kuten geenitekniikan avulla tuotettuun ruokaan, rokotuksiin tai tehometsätalouteen.

Näin siitä huolimatta, että jopa miljardi ihmistä on jo vuosia syönyt geenitekniikalla tuotettua ruokaa ilman tavanomaisia elintarvikkeita suurempia haittavaikutuksia, rokotukset ovat hävittäneet maailmasta isorokon (ja melkein kokonaan muitakin tauteja kuten polion) ja 1950-luvulta alkanut metsätalouden tehostaminen on kaksinkertaistanut suomalaisten metsien puuntuotannon.

Toki itse kukin vastaa omista käsityksistään ja näkemyksistään. Tosiasia kuitenkin on, että tieteen ja tutkimuksen tuloksia hyödyntämällä on länsimaissa saavutettu parempi elämänlaatu kuin koskaan ennen ihmiskunnan historiassa.

Näin tullaan toivottavasti tekemään jatkossakin, vaikka poliittiset realiteetit tulevat hidastamaan tätä kehitystä, kuten on tapahtunut aiemminkin. Kaikkihan muistanevat esimerkiksi sen, kuinka 1800-luvun Iso-Britanniassa rautatieliikenteen vaikuttajat onnistuivat vaikeuttamaan autoliikennettä erityisellä punaisen lipun lailla, jonka mukaan autojen edessä tuli aina liikkua jalankulkija heiluttamassa punaista lippua vaaran merkiksi.

Nähtäväksi jää, voittavatko tosiasiat myös teknisen kehityksen ulkopuolisissa asioissa. Siis sellaisissa kuin kellojen järjenvastainen siirtely tai koko yhteiskunnan toimivuuden vaarantava maahanmuuttopolitiikka. Tosin ainakin toistaiseksi maahanmuuttopolitiikassa on kyseessä poliitikkojen kansanvastainen toiminta - ei niinkään tavallisten ihmisten järjettömyys.

Sen sijaan kellojen siirtelyssä myös kansalaiset tahtovat jatkaa käytännön aiheuttamia haittoja. Ellei kysymys sitten ole siitä, etteivät he ole tulleet ajatelleeksi, että kellonsiirtelyn kaikki väitetyt hyödyt voitaisiin saavuttaa myös jättämällä siirtymättä talviajaksi normaaliaikaan. Ongelmathan eivät aiheudu aamun tai keskipäivän ajankohdasta vaan sen muuttamisesta kahdesti vuodessa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalaisten asenteet maahanmuuttoon ovat kohdallaan
Ikävät faktat vain vahvistavat maahanmuuttouskovaisten asenteita
Mitä hyötyä on kellon siirtämisestä normaali- eli talviaikaan?



19 kommenttia:

  1. Tunnin aikaerosta ei ole haittaa, muuta kuin sykolookista. Muutenhan ihmiset kuolisivat kuin kärpäset, jo viikon lomalla toiselle aikavyöhykkeelle.

    Aikavyöhykkeet ovat sosiaalinen konstruktio ja monessa paikassa kaukana aurinkoajasta, johon maat kuuluisivat.

    Tällä en erityisesti puolustele ajan siirtoa, mutta näin se vaan on. Kesäaika perustuu asetukseen, joten se on muutettavissa kansanvaltaisessa demokratiassa. Miten asiassa "kesäajan poistaminen" tulisi mielestäsi edetä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siirtelyn haitat ovat kiistattomat, mutta harvoin fataalit. Hyötyjä ei ole osoitettu. Muutos tulisi tehdä tosiasioiden pohjalta demokraattisesti.

      Poista
    2. Kansalaisaloite kesäajasta luopumiseksi kerää parhaillaan kannatusilmoituksia. 33 196 saatu 50 tuhannesta, kun aikaa on vain 10.4.2017 asti, joten heikolta näyttää.

      https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2188

      Poista
    3. Käyrä on tosin jyrkästi nouseva, joten mistä sen tietää... Eduskunta jos tälle olisi myötämielinen, niin olisi varmaan jo toteutunut.

      Poista
    4. Ei aina voi olla samaa mieltä, ei edes professorin kanssa. Kevään tullen parhaita hetkiä on juuri tämä valon määärästä nauttiminen, vaikka kello on jo 20.00. Ja sama päinvastoin syksyllä aamujen suhteen. Vaikea ymmärtää jonkun näkevän tässä asiassa ongelmanpoikastakaan;edes professorin perustelut eivät tällä kertaa vakuuta.

      Poista
    5. Tutkimukset ovat osoittaneet haitat, joten niitä on turha kiistää. Pisteet kuitenkin siitä, että pidät hyötynä syksyllä tulevaa äkillistä iltapimeyttä. Onkohan kanssasi samalla tavalla ajattelevia paljonkin? Itse koen sen negatiiviseksi.

      Poista
    6. Sanoinko niin? Eläs vääristele!

      Vetoat tutkimuksiin. Eikö siirtelyä puoltavia terveystutkimuksia ole myös? Lienee aihe josta on vaikea osoittaa mitään yksiselitteistä.
      Olen havaitsevinani tämän aihepiirin käsittelyssä poikkeaman ansiokkaasta lähestymistavastasi purkaa vallitsevia "totuuksia". Ymmärrettävää kyllä, jos henkilökohtaiset kokemukset siirtelystä ovat huonoja.

      Poista
  2. Geenimuuntelusta minulla oli tällainen ajatus: Hyvä että uskaliaat amerikkalaiset kokeilevat sen vaikutuksia suinpäin. Jos kaikki sujuu hyvin, silloin sitä kannattaa käyttää Euroopassakin.

    On siinä tietenkin se toinenkin puoli: yhden geeniteknologiajätin, Monsanton monopoli. Jos tästä päästään eroon, geeniteknologia kuullostaa ihan hyvältä ajatukselta. Kaikki monopolit ovat vahingollisia, kuten meidän suomalaisten pitäisi tietää hyvin omista kokemuksistamme. Mehän asumme maassa joka on täynnä monopoleja ja kartelleja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monopoli olisi rikottavissa tuotekehitystyön avulla. Valitettavasti EU ehkäisee tehokkaasti alan kehitystä piirissään.

      Poista
    2. Taitaa EU:n eliitti uskoa hyötyvänsä enemmän Monsanton osakkeita ostamalla.

      Poista
    3. Tämä uuden kokeileminen ja keksiminen on se iso asia, joka on keskeisiä syitä Euroopan jalkoihin jäämisessä.

      Meillä kaiken kattava kontrolli estää rohkeiden hankkeiden eteenpäin menon. On varovaisuusperiaatetta, lupamenettelyjä tms.

      Geenitekniikka tuottaa huimia edistysaskeleita. Varovaisuusperusteiset eurooppalaiset himmailevat ja kun tuotteet ja teknologia viimein hyväksytään, niin todetaan, että se arvokkain eli osaaminen ja patentit ovat amerikkalaisilla. Näin on käynyt mm. myös liuskekaasun tuotantoteknologiassa, droniteknologiassa, internet-liiketoiminnassa.

      Ja näin tulee käymään monessa muussakin asiassa.

      Poista
  3. Kesäajasta omia kokemuksiani: kesäaika on todella paskamainen kiusanteko. Juuri kun kevätaurinko olisi valaisemassa masentavia työpäivän aamuja, pitää kelloja siirtää niin että taas täytyy mennä töihin väsyneenä ja k**piintyneenä. Minä olen aina pitänyt kesäaikaa kiusantekona, meillehän luonto tarjoilee kesäajan joka vuosi ilman että kenenkään tarvitsee kelloa rukata.

    Mutta ymmärränhän minä toki tuota eliittiä, joka meitä hallitsee; kiusa se on pienikin kiusa. Ja kesäaika on taas yksi keino, jolla he osoittavat olevansa niskan päällä. Ei sillä muuta merkitystä ole. Eli kyykytellään tässä sitten, hiukan syvempään.

    Ellei jollakin ole parempia ehdotuksia kuin kyykyssä kärsiminen? En tässä tarkoita ainoastaan kesäaikaa, vaan erityisesti niitä kymmeniä muita tapoja millä meitä kyykytetään.

    VastaaPoista
  4. Wikipediakin sanoo, että "Kesäajan vaikutus on voimakkain keväällä ja syksyllä, jolloin päivän valoisan ajan pituus kasvaa yhdellä tunnilla."

    Hyvä tarkoitus kai kirjoittajalla oli kuitenkin? hh

    VastaaPoista
  5. Se on muuten jännä, että geenitekniikkaa pelätään, puhutaan frankenfoodista. Samaan aikaan ei ole mikään ongelma, että tuhansia kuolee vuosittain viinaan, tupakkaan ja tapaturmiin. Siis oikeasti kuolee. Onko kukaan todistettavasti kuollut syötyään geenitekniikalla kehitettyä ruokaa?

    Muutama vuosi sitten paljastui, että lääke Vioxx päästettiin markkinoille, vaikkei sitä ollut tutkittu kunnolla. Kuolleita on tuhansia. Eipä tunnu kiinnostavan ketään.

    VastaaPoista
  6. Ei kai ihmisten kuolemista pidetä geeniteknologian suurimpampana vaarana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä nyt itse kukin pitää minkäkin suurimpana vaarana.

      Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisten julkiseen tietoisuuteen tulivat suurvaltojen, joista lähimpänä Neuvostoliiton tekemät ydinasekokeet. Ne tuottivat pian suurta yleistä huolestuneisuutta: niissähän pääsee ilmaan atomeja! Atomeja ei voi nähdä, ne lentävät ilmassa ja ne tekevät vaikka mitä. Mitä jos minä vaikka vain syön leipää, ja siihen on tullut atomeja?!

      Kun yleinen ymmärrys pikkuhiljaa saavutti tason, jolla käsitettiin atomeja olevan koko ajan joka ikisessä asiassa hengitysilmaa myöten, alettiin rauhoittua kunnes tapahtui Tshernobyl!

      Ilmaan pääsi valtavat määrät pekkerelliä! Monikaan ei tiennyt pekkerellistä mitään muuta, kuin että se tappaa talossa ja puutarhasssa, mutta johan siinä on kylliksi.

      Kun jälleen suurella vaivalla oli kyetty rauhoittumaan sen hirveän pekkerellin tuottaman välittömän kuolemanvaaran mahdollisesta olemattomuudesta, jylisi syntisten niskaan taivaalta saman tien uusi jumalten rangaistus: geenimanipulaatio!!

      Suuri yleisö sai tietää geenejä manipuloitavan pahojen amerikkalaisten pahoissa geenimanipulointikeskuksisssa amerikkalaisten pahantahtoisessa tarkoituksessa valloittaa koko maailma! Taaskaan ei voinut tietää, missä niitä kamalia geenejä saattaa piillä. Voiko niitä taas kerran olla vaikka syödyssä leivässä...ei kai nyt sentään enää...?

      Ja uusi pommi putosi: ne pahat amerikkalaiset muuntelevat juuri niitä ruoan geenejä! Tätä jenkkien pahuutta!! Eikö niille riittänyt, että täyttivät 1950-luvulla ruoan ja ilman atomeillaan ja pakottivat kiltit, rauhantahtoiset neuvostoliittolaiset puolustautumaan rauhanvoimala Tshernobylistä vapauttamallaan pekkerellillä; pitääkö niiden taas alkaa syöttää itse keksimiään geenejä ruokaan ja kaikkialle muualle, missä ei koskaan ole mitään geenejä ollut ja silti ollaan aina ihan hyvin selvitty?!

      Tietämättömyys ei ole sinänsä mikään häpeä. Uuden tiedon omaksumisen vastustaminen on sekin osa ihmisen sisäänrakennettua eloonjäämisjärjestelmää, joka perustaa toiminnot käytännössä turvallisiksi koetuille menetelmille uusia ja potentiaalisesti vaarallisia vastaan.

      Sen sijaan sanoisin vähintään vastuuttomaksi toimintaa, jossa jokin taho pyrkii manipuloimaan suurta yleisöä kannattamaan sille vahingollista asiaa vedoten kohderyhmän kokemusperäiseen, mutta vallitsevaan tilanteeseen nähden tosiasiassa vanhentuneeseen näkemykseen sitä tarkoitushakuisesti vääristellen.

      Poista
  7. "Väittämästä samaa tai vahvasti samaa mieltä oli 63% vastaajista. Myös siitä, että vastaanottorahan sijasta voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön maksukortteja turvapaikanhakijoiden välttämättömiin ruoka- ja vaateostoksiin oli vastaajien enemmistö, 67 %, joko samaa tai vahvasti samaa mieltä.

    Enemmistö vastaajista, 63 %, oli samaa tai vahvasti samaa mieltä myös siitä, että turvapaikanhakijoiden järjestelykeskuksessa vietetystä ajasta ei maksettaisi vastaanottorahaa eikä sosiaalietuuksia."

    Mitäköhän ne muut vastaajat sitten oikein miettivät?

    VastaaPoista
  8. Tässä keskustelussa itse asiassa selviää se syykin miksi tosiasioita ei hyväksytä. Ihmisillä on objetiivisten toseikastojen lisäksi omakohtainen subjektiivinen kokemus asiasta, joka voi olla oikea tai väärä, mutta se ajaa tämän ihmisen kohdalla joka tapauksessa tosiseikkojen yli. Ihmisen oma subjektiivinen kokemus saattaa olla oikeakin sen ihmisen kohdalla, tai sitten se voi olla joku tavoitetila jossa ihminen haluaisi olla.

    Jos on tutkittu koululaisten suorituksia kellojen siirron jälkeen ja ne ovat heikompia, niin se on tosiseikka. Se, että Pertin mielestä kellon siirtely on kivaa, on taas oma käsitys asiasta, ei tosiseikka.

    Ihmiset sotkevat omakohtaisen kokemuksen tosiseikkoihin, ja pyrkivät myös laajentamaan omaa kokemustaan laajemmaksi paikkansa pitäväksi faktaksi.

    Joskus kun keskusteltiin tupakkalaista, niin argumentit olivat tasoa 'vaarikin poltti koko ikänsä ja eli 90-vuotiaaksi' -> tupakointi ei ole niin kovin vaarallista. Jopa siis niin selvää tosiseikkaa kuin tupakoinnin elämää lyhentävää vaikutusta vastaan saatetaan alkaa argumentoimaan oman elämän kokemuksilla.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!