keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Suvaitsevaisuuspopulismin moraali

Helsingin Sanomat otti tämän aamun pääkirjoituksessaan kantaa eläkepopulismiin, eli joidenkin poliitikkojen (erityisesti Kimmo Kiljusen, sd) ajamaan eläkkeiden taitetun indeksin muuttamiseen. Se johtaisi ainakin historiallisen kehityksen eli palkkatason hintojen nousua nopeamman kehityksen valossa eläkkeiden kasvuun ja sitä kautta eläkerahastojen hupenemiseen ja edelleen eläkemaksujen korotuksiin ja lopulta mahdollisesti koko eläkejärjestelmän romahdukseen.

Päätoimittaja päätti kirjoituksensa moraaliseen loppuhuipennukseen. Hänen mukaansa "mitä moraalia edustaisi sellainen ajattelu, että lapsille ja lapsenlapsille voi siirtää julkisen talouden kasvavat velat ja huoltosuhteen lisääntyvän painon? Kaupan päälle lasten ja lastenlasten eläkkeiden rahoitusta heikennettäisiin niin, että heidän ihmisarvoinen vanhuutensa olisi epävarmalla pohjalla. Sellaista tuskin kutsuttaisiin sukupolvien väliseksi solidaarisuudeksi."

Tämä moraalinen loppuhuipennus oli erityisen mielenkiintoinen kirjoituksessa otetun vertailukohtansa takia. Tekstin alkupuolelta nimittäin löytyy seuraava tekstinpätkä: "Suomessa on viime vuosina hankittu vaalikannatusta maahanmuuttopopulismilla".

Helsingin Sanomien linjan perusteella maahanmuuttopopulismilla tarkoitettiin tässä yhteydessä pyrkimyksiä rajoittaa kehitysmaista Suomeen tulevaa maahanmuuttoa. Sitä perustellaan yleisesti ainakin seuraavilla kahdella syyllä: 1) se maksaa erittäin paljon ja 2) lähes kaikista Lähi-idän ja Afrikan kulttuureista tulevilla ihmisillä on ollut suuria vaikutuksia integroitua länsimaiseen yhteiskuntaan, joten heidän osakseen on esimerkiksi Ruotsissa tai Ranskassa ollut eristäytyminen omaan alakulttuuriinsa.

Maahanmuuton kustannukset ovat johtaneet verovarojen uusallokaatioon ja ainakin Ruotsissa myös korkeampaan veroasteeseen. Toisin sanoen länsimaiden humanitaarinen politiikka on realisoitunut valtaväestön tulojen allokointina maahanmuuttajien hyväksi sekä Suomessa muutenkin yli varojensa elävän julkisen talouden lisävelkaantumisena. Heikko integroituminen puolestaan on johtanut kaikkialla etnis-uskonnolliseen polarisaatioon, jonka seurauksena maahanmuuttajiin liittyvä rikollisuus ja suoranainen terrorismi ovat yleistyneet.

Maahanmuuttopopulismin vastakohtana suomalaisen politiikan ja erityisesti median on laajalti lävistänyt suvaitsevaisuuspopulismi. Sen seurauksena maahamme on viime vuosina virrannut kymmeniä tuhansia kehitysmaalaisia, joista iso osa on jäänyt työmarkkinoiden ulkopuolella - tai sijoittunut maahanmuuttobisnekseen tehtäviin, joita ei olisi edes olemassa ilman suvaitsevaisuuspopulismia. Siten heistä on muodostumassa Ranskan tai Ruotsin esimerkin mukaisesti yhteiskunnallinen ja taloudellinen taakka valtaväestölle.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksen hengessä onkin siis kysyttävä mitä moraalia edustaa sellainen suvaitsevaisuusajattelu, että lapsille ja lapsenlapsille voi siirtää julkisen talouden kasvavat velat ja etnis-uskonnollisesti värittyneen seksuaali- ja väkivaltarikollisuuden sekä huoltosuhteen lisääntyvän painon? Kaupan päälle lasten ja lastenlasten eläkkeiden rahoitusta on tulevaisuudessa käytettävä heikosti integroituneen maahanmuuttajaväestön elättämiseen, jolloin kaikkien Suomessa elävien eläkkeiden tasoa olisi heikennettävä niin, että heidän ihmisarvoinen vanhuutensa olisi epävarmalla pohjalla. Sellaista tuskin kutsuttaisiin sukupolvien väliseksi solidaarisuudeksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Eläkeiän nostostako ratkaisu nuorisotyöttömyyteen?
Portugalin ja Suomen eläkeläiset
Työajan pidennyksellä, eläkeiän nostolla, vastikkeellisella työttömyysturvalla ja perustulollako Suomen ongelmat kuriin?

8 kommenttia:

  1. Hyvä bloggaus, tästä juuri on kysymys! Hesarille asia ei mene perille eli linjan täytyy olla tarkoituksellinen.

    Kimmo Kiljunen oli haastateltavan "Aristoteleen kantapää" -ohjelmassa muutamia vuosia sitten. Kiljunen kysyttäessä tunnusti käyttävänsä "kaikkia mahdollisia keinoja" vaalityönsä edistämiseksi eikä olevansa siinä "turhan tarkka". Sääli etten muista tarkkoja sanamuotoja, oli se hauska haastattelu ja, heh, harvinaisen avomielinen. Ehkei itsekään tajunnut? hh

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiljunen on erikoinen poliitikko. Mukavan oloinen jamppa luonnossa (olen tavannut) mutta kirjoituksensa ovat täynnä epäloogisuuksia ja puolitotuuksia ellei suorastaan valheita. Putosi eduskunnasta jytkyvaaleissa, eli niiden äänestämä, jotka vaihtoivat demareista persuihin.

      Poista
  2. Oikolukijalta terveisiä:
    "suuria vaikutuksia integroitua länsimaiseen yhteiskuntaan"

    oletan, että tarkoitus oli:
    "suuria vaikeuksia integroitua länsimaiseen yhteiskuntaan"

    VastaaPoista
  3. Populismi on populismia, aatesuunnasta riippumatta populistit ohittavat yliäänennopeudella kaikki sellaiset tosiseikat, jotka eivät heidän ideoitaan tue. Näistä ei pitäisi olla sanottavampaa haittaa todelliselle demokraattiselle yhteiskunnalle, kyllä sinne Hyde Parkin kulmille vielä mahtuu saarnaajia.

    Ongelmaksi populismi tulee vasta sitten, kun valtakoneisto ottaa jonkin sortin populistien viestit tosissaan, lyhentämättöminä. Silloin ollaan menossa hyvää vauhtia kohti totalitarismia.

    Totalitarismin ensiaskeleet on jo otettu Ruotsissa, missä suhteellisen suositun, mutta väärän aatteen populistipuolueen poliittiset vaikutusmahdollisuudet on suljettu pois muiden puolueiden yhteistuumin. Mielenkiintoista nähdä, mihin tämä epädemokraattinen kehitys siellä johtaa.

    Vaaran merkit totalitarismista Suomessakin on jo nähtävillä, joskaan meillä ei olla vielä niin pitkällä tässä suunnassa kuin Ruotsissa. Toivottavasti emme koskaan sinne pääse, suvaitsevaisten populistien ahkerista ponnisteluista huolimatta.

    VastaaPoista
  4. En sanoisi holtittoman maahanmuuttopolitiikan ja monikulttuurisuusfanatismin kannattamista suvaitsevaisuuspopulismiksi: populismi kun ymmärtääkseni on poliittisten päättäjien ja sellaisiksi pyrkivien kansaan vetoamista teemoilla, joiden toteutumista yhteiskunnassa tietää suurimman osan kansasta haluavan.

    Populismin vastakohdaksi katson elitismin, josta nähdäkseni nykymuotoisessa maahanmuuttopolitiikassa on kyse: pieni eliitti sanelee kansalle mitä se itse haluaa, ja kansalaisten asia on toteuttaa se. Kansan toiveet ja tarpeet ovat elitistille jostain mitättömän ja olemattoman välistä, ja parhaimmillaankin vain osoitus rahvaan edustajien kaikinpuolisesta alemmuudesta eliitin edustajaan ja hänen pyrkimyksiinsä ja tavoitteisiinsa nähden.

    VastaaPoista
  5. Mistähän tuulee, kun Hesari harjoittaa tutkivaa journalismia penkoessaan Rami Adhanin (Sdp) tekemisiä? Montakohan adhania viime syksynä maahamme saapuikaan?

    Hesari kannattaa maahanmuuttoa ja itkee nyt krokotiilinkyyneliä, kun suomalainen poliitikko haluaa puolustaa suomalaisten etua. On tietenkin totta, että eläkejärjestelmä olisi vaikeuksissa, jos taitettu indeksi muutetaan. Toisaalta, kun on siirrytty oma etu ensin - yhteiskuntaan, niin sen ikävä puoli on se, että jokaisen on ajettava omaa etuaan, muuten jää tappioll, kun kukaan ei välitä yhteisestä edusta. Tämä on sitä oikeaa monikulttuuria.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohon alkuosaan sen verran, että olen ihmetellyt samaa. Kuin myös sitä, että HS on useamman kerran maininnut rikostapausten yhteydessä tekijän maahanmuuttajataustaisuuden etniseen tunnistettavuuteen saakka.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!