torstai 13. lokakuuta 2016

HS salailee demari-insestiraiskaajaa

Jos yrityksen ainoana tehtävänä katsotaan olevan voiton tuottaminen omistajalleen, tulee kaupallisen median tavoitteena olla tuotteensa laajamittainen ja mahdollisimman kannattava myyminen kuluttajille. Jos taas kaupallisen median tehtävänä on tiedonvälitys, on sen tärkeimmäksi tehtäväksi katsottava mahdollisimman perusteellinen uutisointi erilaisista ihmisiä mahdollisesti kiinnostavista asioista.

Jos kaupallisen median tehtäväksi sen sijaan nähdään mielipidevaikuttaminen, on sen tehtäväksi katsottava uutisoinnin värittäminen tai ainakin ajetun mileipiteen vastaisten uutisten tai ainakin agendan kannalta ikävien yksityiskohtien salaaminen.

Otetaan esimerkiksi viime päivinä mieliä kohahduttanut uutinen Oulusta. Helsingin Sanomat uutisoi tänään tästä vastenmielisestä tapauksesta. Lehden mukaan "törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäilty ulkomaalainen mies on otettu kiinni Norjasta ja tuotu Ouluun". Juttunsa ainekset maan johtava kaupallinen media oli lainannut verorahoitteiselta Yleisradiolta.

Jos HS:n toimitus olisi vaivautunut lukemaan Yleisradion uutisen lisäksi edes Iltalehteä, olisi se saanut asiasta kaikkia suomalaisia kiinnostavaa tietoa. Rikoksen epäilty tekijä oli nimittäin kotoisin Norsunluurannikolta, hankkinut elantonsa yrittäjänä ja toiminut aktiivisesti politiikassa SDP:n riveissä. Hän oli saman lehden mukaan myös toiminut lautamiehenä oikeudessa. Kyseessä oli siis ilmeisen hyvin integroitunut maahanmuuttaja

Lisätietona olisi sosiaalisesta mediasta voinut löytää miehen nimen. Lisäksi sieltä olisi löytynyt valokuva, jossa epäilty poseeraa hymyssä suin samassa valokuvassa entisen demaripääministerin ja rovastin kanssa.

Edellä kuvaamani esimerkki oman agendan kannalta epämiellyttävien tietojen salaamisesta ei ole Helsingin Sanomien (eikä Yleisradion) toiminnassa mitenkään poikkeuksellista. Toki salailua voi perustella rikoksen uhrin suojelemisella, mutta se koskee lähinnä yksityistietoja. Ainakin epäillyn kotimaan ja yhteyden SDP:hen olisi voinut uutisoida kuten Iltalehti tekikin.

Näillä molemmilla tiedoilla on yleistä merkitystä: SDP:n osalta mies jatkaa puolueen omituisten otusten oululaista kerhoa, johon on aiemmin ilmoittautunut ainakin imaami, jonka mukaan Koraani on tiedettä, käden katkaiseminen varkaalta on oikea rangaistus ja 9/11 terrori-isku oli hyvä asia islamille.

Minä en kuitenkaan vaadi entistä pääministeriä, kirkkoa tai edes SDP:tä irtisanoutumaan insestiraiskauksista. Näin siksi, etten usko puolueen vakaalla tarkoituksella haalineen joukkoonsa näitä omituisia otuksia, vaan se on ottanut heidän joukkoonsa hyvässä uskossa ja sinisin silmin. Jokainen voi toki omalla kohdallaan harkita lisäävätkö hyvä usko ja siniset silmät puolueen uskottavuutta poliittisen vastuun kantajana.

Kirjoitin tämän jutun siksi, että olisi hyvä jos ihmisten poliittisiin näkemyksiin ja siten vaalikäyttäytymiseen vaikuttavia seikkoja tuotaisiin nykyistä avoimemmin esiin suomalaisessa mediassa. Tässä tapauksessa nyt pidätetyllä miehellä on merkitystä arvioitaessa sekä suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa, lastensuojelumme tasoa sekä sosiaalidemokraattista puoluetta kokonaisuudessaan.

Siksi HS on syyllistynyt oman mielipideagendansa ajamiseen tiedonvälityksen kustannuksella. Yksityisenä yrityksenä Helsingin Sanomilla on tähän oikeus, mutta jos olisin lehden omistaja, miettisin tarkasti onko tällaisella politiikalla vaikutusta liiketulokseen ja viime kädessä sijoitukseni tuottoon.

Lukijana joudun puolestaan miettimään, kuinka kauan haluan maksaa siitä, että lehden toimituskunta altistaa oman ajatteluni salakavalalle propagandalle. Toistaiseksi olen pysynyt lukijana mm. siksi, että lehti tarjoaa päivästä toiseen herkullisia aiheita tämän blogin kirjoittamiselle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi suomalainen media vaikenee?
Media-analyysi Narinkkatorin eilisistä laittomuuksista
Sosiaalidemokraattisen imaamin ajatuksia



 

19 kommenttia:

  1. Demarit tuntuvat haalivan omituista porukkaa riveihinsä. Tässä Turun kunnallispolitiikan taannoinen helmi http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/857884/Sdpn+varavaltuutetun+Al+Chibibin+laittomuudet+saaneet+jatkua+vuosia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpäs muistanutkaan Al Chibibiä. Kiitos lisäyksestä.

      Poista
  2. Suomalaisilla on ylipäätään huoleton asenne jopa viime vuonna tulleisiin nuoriin miehiin, joiden taustoista ei tiedetä mitään. Silti heitä kuljetetaan päiväkodeissa lapsia tapaamassa ja tutustumassa nuoriin kokemattomiin ja siksi arvostelukyvyttömiin tyttöihin kouluissa ja kerhoissa. Näin sinisilmäisinä meitä hyvinkin odottaa Rotherham-epidemia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulella leikkimistähän tämä näiden kanssa on ollut.

      Poista
  3. Vietin lapsuuden kuunnellen pakosta YLE:n Näin naapurissa, Työläisen arkea ja Neuvostoihmisiä - ohjelmia.Kuulimme esimerkiksi, kuinka Neuvostoliiton ay-liikkeen roolina on kannustaa työntekijöitä parempiin suorituksiin. "Tärkein kysymys on sosialistisen kilpailun edistäminen", vahvisti Punainen Ruusu -tekstiilitehtaan ammattiyhdistyskomitean edustaja radioiden ääressä istuneelle Suomen kansalle.
    Tällä vuosituhannella on nyt sitten vuorossa YLE:n maahanmuuttaja -ohjelmat. Sama journalistinen imbesilliteetti tuntuu jatkuvan. Ainut muutos on se, että nyt jokainen pääse YLE-veron muodossa osallistumaan ja tukemaan toimittajien työtä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Verovaroilla Yle on aina elätetty. Nyt se on vain tehty läpinäkyväksi.

      Poista
    2. Ei ole. TV-lupamaksua ei tarvinnut maksaa, jos ei ollut TV:tä.

      Poista
    3. Olet oikeassa. Ihmisen muisti on näköjään kovin lyhyt.

      Poista
  4. Lopetin nettiversionkin tilauksen taannoin. Käytin Hesaria jonkinlaisena sosiaalisen median versiona, jossa saatoin vaihtaa mielipiteitä vastakkaisten kantojen edustajien kanssa, ja saada mielipiteilleni muutakin näkyvyyttä kuin tuttuni.

    Viime keväänä sensuuriruuvia kiristettiin huimasti. Siinä missä aiemmin sain noin 80% viesteistäni läpi, linjaani muuttamatta sensuuriin jääneiden osuus nousi noin 80%:iin. Tässä kuussa olen saanut ainoastaan yhden viestin läpi, vaikka olen kirjoittanut niitä noin kymmenen.

    Taannoin kommenttini väitteeseen siitä että Bill Clintonin ahdistelutapaukset olisivat kaikki todettu valheellisiksi, kommentoin jotain tyyliin:

    "Todistiko sekin että Bill Clinton maksoi sopi tapauksen hänen ahdistelusyytösten tekijänsä kanssa ja suostui maksamaan tälle 850 000 dollaria, hänen syyttömyytensä puolesta?"

    Se, että olen moderaattorin mielestä väärässä, ei ole hyvä peruste mielipiteeni sensuroimiselle.

    Koska he eivät anna minun kommentoida, en näe mitään järkeä maksaa. Päätöstä ei ainakaan vaikeuta se että olen täysin sattumalta törmännyt keinoon lukea kaikki Hesarin uutiset maksamatta niistä penniäkään. Kommentointia se ei mahdollista, muttei mahdollista lehden moderointilinjakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jatkan vielä. Yleensäkin Usan informaatiovaikuttaminen kantaa Suomessa hedelmää. Keskustelupalstat ovat täynnä ihmisiä (Epäilen näitä niiksi pariksi sadaksi Usassa informaatiovaikuttamista opettelemassa käyneeksi virkamieheksi, mutta todisteiden puutteessa jääkööt spekulaatioksi), jotka sotkevat kaikki poliittiset keskustelut nimittelemällä aggressiivisesti kaikkia eri mieltä olevia Putinin trolleiksi.

      Pohjimmiltaan jokainen, joka eroaa virallisesta poliittisesta näkökannasta, huudetaan hiljaiseksi Putleri-kommenteilla. Yhdellä keskustelupalstalla jopa nämä pellet alkoivat tekemään etsiväntyötä todistaakseen että *minä* olin Kremlin trolli Venäläisellä trollitehtaalla.

      Mielelläni ajattelisin että kyseessä olisi Usan kouluttamien virkamiesten tietoinen operaatio keskustelun tukahduttamiseksi. Ajatus siitä että noin typeriä ihmisiä olisi oikeasti olemassa, on yksinkertaisesti liian ahdistava hyväksyttäväksi.

      Poista
  5. Jos herra Kouanda sattuu olemaan muslimi, kaikkihan on aivan OK. Tyttö on Sharian lain mukaisesti naimaikäinen ja perheenjäsenenä hän on tietenkin isänsä tahdon alainen. Ei siis mitään nähtävää, hajaantukaa!

    VastaaPoista
  6. Olen ollut huomaavinani, että Hesari ja muu valhemedia kirjoittavat ko. aiheista vääristellen ja noin kolme viikkoa MV-lehden jälkeen. Valhemedialle MV on muutenkin akilleen kantapää.

    On mielenkiintoista nähdä, miten kauan näinkin fiksu kansa kuin suomalaiset, jatkaa Hesarin tilaamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äskettäisen tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista saa tietonsa valtamedian kautta. Ei sillä informaatiolla kukaan muutu epäluuloiseksi.

      Poista
  7. Juuh, polliisikin löysi Oulun insesti-isän, kun MV kertoi mistä sen häiskän löytää ja kävivät poimimassa kuin marjan mättäältä. Ns. valta(valhe)media ei vieläkään tiedä tapauksesta mitään. Kyllähän ne pätoimittelijat kovasti vakuuttelivat että joo, jatketaan pimitystä kuten ennekin.
    Arvelee Huru-ukko

    VastaaPoista
  8. Onko meillä kohta vain Brysselin Pravdan tarjoamaa "totuutta"?

    Näin sanoo Suomen kansallisen kivääriyhdistyksen puheenjohtaja Runo K. Kurko:

    "OIKEUSVALTION ROMAHDUS

    Seuratessani “sixpackin” tuskien taivalta edellisellä hallituskaudella, kuvittelin Suomen saavuttaneen tyhmyydessä aallonpohjan, mutta olin väärässä. Nykyinen Eduskunta on kansanedustuslaitoksen alennustilan huipentuma, sillä kuluneella viikolla esitetty näytelmä tv:ssä äärijärjestöjen kieltämisestä Eduskunnan istunnossa oli irvokasta katseltavaa. Huonosti sisälukutaitoiset edustajat puhuivat paperista valmiiksi suunniteltuja ja puoluekoneiston hyväksymiä jaarituksia, ilman todellista keskustelua. Virkistäviä poikkeuksia olivat perussuomalaisten Leena Meri, Juho Eerola ja Reijo Hongisto, myös Mikko Kärnä keskusta toi esille laillisiin elinkeinoihin kohdistuneet hyökkäykset. Kansanedustajien avuttomuus esittää todellista poliittista debattia on räikeä esimerkki siitä tasosta, mitä edustavat nykyiset kansanedustajat.

    Valmius kieltää asiallinen ja historiallisiin tosiasioihin perustava keskustelu, sekä tiedonvälitys, on merkkinä sanan vapauden rajuista rajoituksista. Enin osa kansanedustajista ei omaa minkäänlaista historiallisten tosiasioiden ymmärrystä, sillä kaikki peruskoulun kasvatit on koulutettu taistolaisten metodien mukaisesti. Oman maan ja kulttuurin kieltämien on räikeää, samoin suhtautumien niihin suomalaisiin, joiden ansiosta Suomi on voinut tulla itsenäiseksi valtioksi. Suomalainen oikeus on perustunut suurelta osin jo roomalaiseen oikeuteen ja Ruotsin vallan alaisuudessa kehittyneeseen oikeusjärjestelmään. Oikeudenkäyntien salaaminen Suomessa on aina ollut poikkeuksellista, sillä salaamisen perusteena on ollut joko maanpetokseen liittyvät asiat tai erityisen raaka seksuaalirikos.

    Suomalainen valtamedia on ryhtynyt uskomattomaan operaatioon tukiessaan sananvapauden rajoittamista Suomessa. Avoin hyökkäys vaihtoehtomedioita vastaan on Suomen oloissa harvinainen, sillä ainoastaan historiaa tuntevat kansalaiset tietävät Ernesti Hentusen julkaisusta “Totuuden Torvi”. Totuuden Torvi oli aikansa MV-lehti ja sai politiikot pelkäämään seuraavia paljastuksia, valitettavasti paperilehden levikki ei ollut riittävä toiminnan jatkamiseksi, mutta lehti oli aikansa sensaatio. Totuuden Torvi aiheutti myös keskustelua Eduskunnassa, mutta sivistynyttä, mitä ei voi sanoa nykyisen Eduskunnan keskustelukulttuurista! Papukaijalle voi opettaa sanoja ja jopa lauseita, samoin on ilmeisesti useimpien kansanedustajien osalta nykyisin.

    Suomen kohtalo on 99 vuotta täyttävänä “itsenäisenä” valtiona ohi, sillä sananvapauden soihdun sammuttaminen on sellainen teko, minkä seuraukset tulevat vaikuttamaan Suomen asemaan tulevaisuudessa sukupolvien ajan. Lönnrotin, Aleksis Kiven ja Snellmannin perintö on unohdettu, Suomi-neito on raiskattu, puolustaa ei saa sanoin, teoin, sillä se on “vihapuhetta”! Lain säätäjäksi valitut ovat unohtaneet sen tosiasian, että heillä ei ole kansalta manadaattia neljäksi vuodeksi, vaan heidän on joka päivä osoitettava olevansa sanansa mittaisia. Vapaan miehen tehtävä muinaisessa Kreikassa oli valvoa päättäjiä, olemalla jatkuvasti mukana päätöksenteossa, sitä on demokratia, ei enemmistön mielivaltaa."

    http://nra.fi/puheenjohtajan-kolumni-x-5/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy myöntää, että tuota eduskunnan keskustelua en pystynyt katsomaan kuin kahden puheenvuoron verran. Tuli mieleen, että tuo eduskuntatalo ei ole muuta kuin yksi Tekopyhyyden Temppeli jossa papit ja papittaret kilvan ylistävät omaa hyvyyttään.

      Poista
  9. Hesarin nykyisellä toimituksella ei kyetä kunniallisesti hoitamaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden vaatimaa kirjoittamista v. 2017.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikovatko vallanpitäjämme hoitaa nämä juhlallisuudet kunniallisesti?
      Sitä voi kukin arvioida seuraavan artikkelin perusteella:

      "Valtioneuvosto tahtoo raiskata Suomen 100-vuotisjuhlat",
      http://magneettimedia.com/valtioneuvosto-tahtoo-raiskata-suomen-100-vuotisjuhlat/

      (Itse asiassahan on kysymys EU-diktatuurin Suomi-provinssissa järjestettävistä itsenäisyyden MUISTO-juhlista)

      Poista
  10. Teksisipä melkein mieli ehdottaa sille MV-lehdelle tutkivan journalismin Pulitzer –palkintoa. Ehdotus ei ehkä ole aivan niin kerettiläinen, miltä se pinnallisesti katsoen näyttää. Pulitzer-palkintohan on nimetty yhdysvaltalaisen lehtimiehen Joseph Pulitzerin mukaan.
    Hän julkaisi suosittua New York World -lehteä ja oli yksi keltaisen lehdistön isistä. Pulitzerin lehtimiesura alkoi kun hänet palkattiin johtamaan Westliche Post lehteä. energinen Pulitzer työskenteli 16 tuntia vuorokaudessa ja teki lehdessä kaikkea: hän kirjoitti pääkirjoitukset ja uutiset, latoi sekä käytti painokonetta. Hän hyökkäili kaupunkinsa korruptiota vastaan, mikä toi hänelle paljon vihamiehiä. Eräs hänen riitansa korruptoituneena pitämänsä virkamiehen kanssa kärjistyi siihen, kun Pulitzer ampui tätä pistoolilla. Pulitzer selvisi teostaan 100 dollarin sakolla.
    Pulitzer halusi omistaa lehden New Yorkissa, joten hän osti pankkilainan avulla New York World -lehden. Hän alkoi kasvattaa levikkiään ryhtymällä myymään lehteään halvemmalla kuin muut. Lehti alkoi keskittyä human interest -juttuihin, skandaaleihin ja sensaatioihin. New York Worldia syytettiin tuolloin sensaatiohakuisuudesta, ja sen myöhemmistä levikkitaisteluista Hearstin Journal Americanin kanssa sai alkunsa käsite keltainen lehdistö.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!