torstai 6. lokakuuta 2016

Itsestäänselvyyksiä

Helsingin Sanomat kertoi tänään, että suomalainen venevalmistaja Finn-Marin sijoitti rajusti tuotekehitykseensä ja nosti sen seurauksena tänä vuonna liikevaihtoansa 40 prosentilla. Sitä, kuinka kasvu on näkynyt tuloksessa lehti ei kuitenkaan kertonut, mutta vuonna 2015 yritys teki noin puolen miljoonan euron tuloksen.

Jutussa todettiin kasvun tulleen viennistä Ruotsiin ja Norjaan. Ja että sen taustalla ovat nimenomaisesti tuotekehityksen satsaus ja lisäksi työn korkea laatu.

Tämä osoittaa jälleen kerran sen, että jos yrityksellä on oikea näkemys siitä, miten tuotteesta tehdään kilpailijoita parempi ja sen tekemiseen löydetään tuotekehityksen kautta laadukas ratkaisu, ei tulos voi olla muuta kuin hyvä.

Jutussa vihjaistiin myös, että Finn-Marinin veneiden korkean laadun varmistaa suomalainen osaaminen ja työn jälki. Kilpailijoiden tuotantoa on nimittäin siirretty paljon Puolaan, koska palkat siellä ovat vain noin kolmanneksen suomalaisten palkoista. Hinnalla ei siis voi kilpailla, mikäli haluaa tuotannon säilyvän Suomessa.

Työn tuottavuuden pitäminen kolminkertaistamisena toiseen EU-maahan verrattuna lienee käytännössä mahdotonta ellei lähes kaikkea pystytä robotisoimaan. Siten korkean palkkatason maassa voi olla työvoimavaltaista tavaratuotantoa ainoastaan, mikäli tuotantoketjun jokaisen lenkin työn jälki on halpatyötä merkittävästi parempaa.

Näin ollen varsinainen suomalaisen hyvinvoinnin haaste löytyy työntekijöiden ammattitaidon ja motivoituneisuuden summasta, tai ehkäpä mieluummin tulosta. Siksi sen ylläpitäminen tulisi ymmärtää muuallakin kuin Finn-Marinissa yhdeksi yritysjohdon ja myös työntekijöiden tärkeimmistä tehtävistä.

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa taannoinen tutkimustulos, jonka mukaan työntekijöistä saa eniten irti kun pitää heidät tyytyväisinä ja ilmapiirin hyvänä. Tämänkin pitäisi sinänsä olla itsestäänselvyys, sillä etenkin laadukasta jälkeä syntyy ymmärrettävästi vain silloin kun tekijää itseään kiinnostaa oman työnsä jälki. Eikä se ikävässä ilmapiirissä kiinnosta ketään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hyvien talousuutisten aamu
Ponsse ja menestyksen salaisuus
Miten työntekijästä saadaan puristettua viimeinenkin pisara?


4 kommenttia:

  1. " ... työntekijöistä saa eniten irti kun pitää heidät tyytyväisinä ja ilmapiirin hyvänä. "

    Tästä hyvä esimerkki jo takavuosilta: Lokari.

    http://www.lokari.fi/?s=t_pienautot

    Kun viikkotuotanto oli tehty, sai halutessaan lähteä kotiin tai tehdä ylitöitä. Miksiköhän tätä esimerkkiä ei ole enää pidetty esillä?
    -Beowolf-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menetelmää sovellettin aikoinaan vankeinhoidossa: 1800-luvun lopulla naisten vapaus- ja pakkotyörangaistuksia täytäntöönpantiin kehruuhuoneissa, joissa vangille määrättiin päivänormi. Kehräämällä värttinöitä yli normin saattoi lyhentää rangaistustaan, kun taas normista jäämisestä rangaistiin.

      Tätä näkisin mielelläni sovellettavan nykypäivänkin vankeinhoidossa: vangille määrättävän työvelvollisuuden mahdollisesti aiheuttaman kapinamielen käsittelyssä olisi varmasti arvokas työkalu konkreettinen mahdollisuus lyhentää omaa tuomiotaan päättämällä toimia oikein.

      Poista
  2. Vaihteeksi blogikirjoitus joka rakentaa uskoa ja toivoa tulevaisuuteen. Kumpa Finn-Marinin esimerkki pistäisi ajatuksia ja tekoja liikkeelle...

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!