torstai 11. elokuuta 2016

Koulujen sisäilmaongelmien ratkaisusta vientituotteeksi

Helsingin Sanomat kertoi, että Pudasjärven paljon huomiota saanut puukoulu otettiin käyttöön tällä viikolla. Tapahtuma on merkittävästi Pudasjäven koulutointa suurempi asia.

Jutussa nimittäin muistutettiin siitä, että koulun rakentamisen taustalla olivat vanhan koulurakennuksen sisäilmaongelmat, joiden toivotaan puuttuvan hirsirakennuksesta. Ihan omasta kokemuksestani voin kertoa, ettei sisäilmaongelmien puuttuminen hirsitalosta ole mikään automaatio, vaan rakennusta on käytettävä asiallisesti myös niissä.

Se tarkoittaa ainakin riittävää ilmanvaihtoa, oikeaa sisälämpötilaa, maaperästä nousevan kosteuden pysäyttämistä ennen puurakenteita ja vedenpitävää kattoa. Uskon kyllä, että nämä asiat ovat Pudasjärvellä kunnossa ja toivon rakennuksen täyttävän siihen asetetut toiveet.

Onhan koulujen sisäilmakysymys luultavasti merkittävämpi asia kuin minkään muun rakennuksen - niissä kasvavat tulevat sukupolvet, joiden terveyden pilaaminen jo lapsena olisi kutakuinkin tyhmintä mitä voimme kansakuntana tehdä.

Jutussa kerrottiin myös, että Pudasjärvellä rakennetaan jatkossa kaikki julkiset rakennukset puusta. Ja että puukouluja on tekeillä moniin muihinkin kuntiin. Tämä on lähtökohtaisesti oikein hyvä asia.

Onhan Suomi metsätalouden suurvalta, jolla on paljon voitettavissa nykyisessä biotaloushuumassa. Toimivat puiset julkiset rakennukset voisivat olla todellinen myyntivaltti maailmalla - etenkin kun niissä puun kilohinta on merkittävästi korkeampi kuin perinteisissä metsätaloustuotteissa paperissa ja sellussa.

Siksi Pudasjärven koulurakennuksen aloittamassa buumissa tulisi arkkitehtien, muiden suunnittelijoiden, rakentajien ja rakennusvalvojien olla erityisen tarkkana ja huolehtia tavallistakin paremmin siitä, ettei rakennusten valmistuksessa oteta riskejä. Sillä onhan niin, että "hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmaksi". Onnistuneet rakennukset tuovat markkinoita, mutta epäonnistuneet sulkevat puutalovienniltä viimeisetkin ovet maailmalle.

Toivotan siis hyvää menestystä ja oman työn arvostusta niin pudasjärveläisille kuin muillekin suomalaisille puurakentajille!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Puusta on moneksi
Konkurssiuutinen valaa uskoa tulevaisuuteen
Metsästä jalostuu rahaa

6 kommenttia:

  1. Ainakin täällä Pirkanmaalla tuo koulujen homehtuminen on aivan itseaiheutettu ongelma. Säästösyistä koulujen ilmastointi sammutetaan viikonlopuiksi ja koulujen loma-ajoiksi. Kuten kirjoitit, nykyaikaiset rakennukset on suunniteltu ja rakennettu siten että ilmanvaihto on koneellinen. Kun se sammutetaan, seurauksena on kosteuden kertyminen rakenteisiin ja homehtuminen. Jopa aivan uusimmalle (valmistui pari vuotta sitten, kustannus yli 10 miljoonaa) koululle Hervannassa tehdään näin loma-aikoina.

    VastaaPoista
  2. Jos haluttaisiin rakentaa elinkaari huomioiden ekologisesti ja todella kestävästi tulisi siirtyä, tai palata luonno kiveen. Suomalainen graniitti kestää tuhansia vuosia eikä huoltotoimepiteitä juuri tarvita. Nykyiset puutalovalmistajat antavat rakennuksilleen vain 30 vuoden kestoikätakuun. Eikä yli 100 vuotiaita rakennuksia juuri löydy muutenkaan. Puurakentamisen vientiä on toki yritetty, mutta kun muualla on perinteinen kiviraketaminen suosiossa, nii ei oikein tahdo kauppa käydä. Japanin maanjäristysalueita ja muutamaa muuta poikeusta lukuunottamatta. Homeongelmaan puu ei ole mitenkä parempi kuin muutkaan materiaalit. Kastuessaan homehtuu erittäin nopeasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutalo on ainoa ratkaisu, joka kestää maanjäristykset. Myös muualla kuin Japanissa.

      Suomessa on satavuotisia hirsirakenteisia taloja, joissa ei ole sisäilmaongelmia. Eli kyllä puurakentaminenkin mahdollistaa pitkäikäisen ja ongelmattoman rakentamisen. Kastella puuta ei toki kannata.

      Poista
    2. Onhan täällä pari-kolmekin sataa vuotta vanhoja puurakennuksia. Kyllä puurakennus kestää jos sitä huolletaan ja korjataan. Ilman sitä on kivirakennuskin pelkkä raunio samassa ajassa.

      Poista
    3. Asiasta on kyllä ihan tutkimuksia ja pelkistetysti voidaan sanoa, että kivirakennuksen käyttöikä on sadasta vuodesta ylöspäin, kun puurakeuksessa sadasta alaspäin. Puurakennus tarvitsee erittäin paljon kunnossapito ja huoltotoimia jos halutaan päästä pidempiin aikoihin. Se että puurakennus olisi jotenkin terveellisempi ratkaisu on pelkkä myytti. Puurakennusteollisuus lobbaa näillä väitteillä kuten myös pienellä hiilijalanjäljellä, joka on saatu valitsemalla lyhyt käyttöikä ja jättämällä huoltotoimet huomiotta.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!