tiistai 9. elokuuta 2016

Ihmiskokeita

Helsingin Sanomat julkaisi tänään kolumnin, jonka mukaan tieteen vieroksumisesta uhkaa tulla hyve. Näin tutkijana pidin sanavalinnasta "uhkaa".

Onhan tiede ja siihen perustuva korkea teknologia yksi tärkeimmistä syistä sille, että meillä on kylmässä ja karussa Suomessa parempi elää kuin vaikkapa olosuhteiltaan ja luonnonvaroiltaan paljon rikkaammissa Brasiliassa tai Nigeriassa. Kyse ei siis ole pienestä asiasta.

Niinpä päätin levittää hyvää sanomaa ja kirjoittaa pari sanaa tieteen uusimmista tuloksista. Aihevalintaan vaikutti lehden tiedesivuilla ollut juttu, jossa islantilaisten hevosten töltti-ravin kerrottiin periytyvän viikinkiajalta.

Satuin nimittäin eilen lukemaan Science-lehdestä kokousesitelmien pohjalta kirjoitetun jutun, jossa kerrotaan ihmisten aivan viime aikojen evoluutiosta. Siis historiallisen ajan evoluutiosta.

Olen aiemmin todennut, että ihmisen evoluutio on nopeutunut ja tällä hetkellä todennäköisesti nopeampaa kuin koskaan aiemmin. Samoin olen esitellyt ihmisen evoluution "raaka-aineita". Siten tämä kirjoitus on tavallaan jatkoa ja esittelee todisteita aiemmille näkemyksilleni.

Science-lehden juttu löytyy täältä. Se käsittelee kahden tutkijaryhmän töitä. Niistä ensimmäisessä Jonathan Pitchard ja Yair Field Stanfordin yliopistosta kertovat, että eri geenimuotojen ympärillä olevan monimuotoisuuden avulla voi päätellä ajankohdat, jolloin ne ovat syntyneet ja runsastuneet väestössä.

Mainitut tutkijat olivat tarkastelleet 3000 britin genomeita ja todenneet, että noin tuhannen vuoden aikana laktoositoleranssin mahdollistaman geenimuodon sekä erään immuunisysteemireseptorin geenin yleisyys ovat kasvaneet Brittein saarilla. Näiden muutosten taustalla lienevät maidon käytön tarjoamat edut sekä väestölle tauteja aiheuttavat mikrobit.

Myös vaalean hius- ja ihonvärin aiheuttavat geenit ovat yleistyneet. Vaihtoehtoisia selityksiä niille ovat tutkijoiden mukaan D-vitamiinin tarve tai vaihtoehtoisesti seksuaalivalinta. Tumma ihohan heikentää auringonvalon avulla syntetisoituvan D-vitamiinin määrää, ja lisääntymään pääsevät lopulta vain ne, jotka miellyttävät vastakkaista sukupuolta.

Tutkimusryhmä huomasi myös, että useiden geenien säätelemissä ominaisuuksissa esiintyi muutoksia. Niinpä viimeisen vuosituhannen aikana brittien pituus ja pään ympärysmitta ovat kasvaneet.

Jälkimmäiseen sopii hyvin se, että myös naisten lantion kokoa kasvattavat geenit ovat yleistyneet. Muutenhan naiset, ja syntymässä olevat vauvat, olisivat kuolleet lapsivuoteeseen lasten jäädessä jumiin synnytyskanavaan. Kyseessä on siis kahden eri ominaisuuden ja niihin vaikuttavien geenien yhteisevoluutio.

Sciencen kertomassa toisessa, Josef Pickrellin New Yorkin genomikeskuksessa tekemässä, tutkimuksessa selviteltiin viimeisen sadan vuoden aikana väestön geeneissä tapahtuneita muutoksia. Esimerkiksi tupakalle addiktiota aiheuttava geenimuodon omaavat ihmiset ovat kuolleet nuorempina kuin muita geenimuotoja omaavat henkilöt. Taustalla lienee ollut brittien yli puoli vuosisataa sitten harrastama runsas tupakointi.

Tupakoinnin vähennyttyä viime vuosikymmeninä vastaavaa eroa ei ole enää nuoremmilla henkilöillä. Luonnonvalinta on siis muuttunut kulttuurin luomien paineiden poistuttua valistuksen myötä.

Naisilla puolestaan huomattiin myöhäisen menstruaation aiheuttavan geenimuodon olleen yleisempi pitkään eläneillä naisilla kuin nuorina kuolleilla. Näyttäisi siis siltä, että myöhäisen menstruaation aiheuttama geeni vaikuttaa tuntemattomalla tavalla myös pitkäikäisyyteen.

Sen sijaan Alzheimerin taudin kanssa korreloivan geenimuodon huomattiin olevan vanhoilla naisilla harvinaisempi kuin nuorilla. Alzheimerin tautihan tunnetusti vähentää elinikää, joten havainto on varsin looginen.

* * *

Kuten edelle kirjoittamani esimerkit osoittavat, pystyy länsimainen vapaa tutkimus tuottamaan yhä mielenkiintoisempaa uutta tietoa. Se auttaa meitä ymmärtämään oman lajimme kehitystä ja pidemmällä aikavälillä rakentamaan yhteiskunnan hyvinvointia.

Vaikka mainituille löydöksille ei ainakaan toistaiseksi ole olemassa suoria käytännön elinkeinoelämää hyödyttäviä sovelluksia, on ihmisen genomitutkimukselta lupa odottaa vuosien mittaan yhä suurempia lääketieteellisiä hyötyjä. Mitä tarkemmin tunnemme elimistömme toiminnan, sitä helpompi on kehittää myös käytännön sovelluksia.

Suurin hyöty edellä kuvatun kaltaisista tutkimuksista on kuitenkin yksittäisten sovellusten sijaan yleisellä maailmankatsomuksellisella tasolla. Tiedon lisääntyessä jää uskomuksille ja muulle huuhaalle yhä kapeampi sija ihmisyhteisöjen elämässä.

Toki hörhöt elävät omaa elämäänsä, mutta viime kädessä heidän merkityksensä on jäänyt jo vuosikymmenien ajan länsimaissa marginaaliin. Näin tulee olemaan jatkossakin, ellemme me sitten syystä tai toisesta tuhoa omaa kulttuuriamme ja siihen elimellisesti kuuluvaa tutkimus- ja koulutusjärjestelmää.

Sellaisen seurauksena vaipuisimme kehitysmaiden tasolle. Sitä tuskin toivoo kukaan suomalainen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uutta tietoa ihmisen evoluution raaka-aineista
Miksi naiset rakastuvat renttuihin?
Onko ihmisen evoluutio pysähtynyt?

9 kommenttia:

  1. Lienevätkö geenit tässäkin takana:
    "OPPILASAINES AFRIKKALAISTUU, OPPIMISTULOKSET LASKEVAT",
    http://ylewatch.blogspot.fi/2016/08/oppilasaines-afrikkalaistuu.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joko geenit tai meemit. Eli kyse voi olla myös afrikkalaisesta kulttuuriperinnöstä.

      Poista
    2. Minä veikkaan kulttuurivaikutuksen puolesta. Ihmislajin "perimästä" yllättävän suuri osuus on geenien ulkopuolella, kulttuurissa.

      Poista
    3. Geenit määrää melkopitkälle fyysisiä ominaisuuksia, joihin vaikuttaa myös biologinen ympäristö, ympäröivällä kulttuurilla on taas sitten suuri vaikuts korvein väliin että mien ihminen käyttäytyy ja ajattelee ..

      Poista
  2. "Onhan tiede ja siihen perustuva korkea teknologia yksi tärkeimmistä syistä sille, että meillä on kylmässä ja karussa Suomessa parempi elää kuin vaikkapa olosuhteiltaan ja luonnonvaroiltaan paljon rikkaammissa Brasiliassa tai Nigeriassa. Kyse ei siis ole pienestä asiasta."

    Mutta miksi meillä on tiede ja teknologia, mutta nigerialaisilla ei?

    Vanhanen ja Lynn osoittivat syyn tutkimuksissaan, vaikka se onkin vaiettu tabu: Kansakuntien älykkyys lisääntyy napoja kohti mentäessä ja pienenee päiväntasaajaa lähestyttäessä.

    Päiväntasaajan Afrikasta löytyy maita, joissa kansakunnan keskimääräinen älykkyysosamäärä alkaa kahdeksikolla tai jopa seiskalla. Tämmöinen kansakunta ei yksinkertaisesti kykene muodostamaan järjestäytynyttä yhteiskuntaa -puhumattakaan, että se kykenisi saavuttamaan tieteessä huippusaavutuksia tai kehittämään uutta teknologiaa.

    Tämä on myös syy sille, miksi nämä maat tulevat pysymään kehitysmaina.

    Tässäkin on kyse evoluutiosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älykkyysosamäärään vaikuttavat geenien lisäksi myös koulutus ja kulttuuri. Siksi siitä ei voi vetää aivan noin jyrkkää johtopäätöstä.

      Toisaalta USA:n mustilla on kaikki muut tekijät normeerattunakin merkittävästi alempi keskimääräinen älykkyysosamäärä kuin muilla väestöryhmillä. Geeneilläkin lienee siis suuri osuus.

      Poista
    2. Älykkyystestit on laaditttu siten, että ne ovat koulutus- ja kulttuuririippumattomia, joten erot tuskin selittyvät näillä tekijöillä.

      Sen sijaan esimerkiksi lapsuuiän ravinnolla on jossain määrin merkitystä älykkyysosamäärän kehittymiseen. Onko huono ravitsemus seurausta kansakunnan alhaisesta älykyydestä vai päinvastoin? Veikkaan, että päinvastoin, koska ravinnon hankkiminen onnistuu lumen ja jään maissakin jos vain "älli riittää".

      Poista
    3. Nämä koulutus- ja kulttuuririippumattomiksi sanotut älykkyystestit mitannevat hyvin suppeaa älykkyyden osa-aluetta ja tuloksiin vaikuttavina tekijöinä saattaa olla toistaiseksi tuntemattomia psyykkisiä ominaisuuksia tai kykyjä.

      Poista
    4. Ainakin vanhemmissa älykkyystesteissä koulutus on vaikuttanut testituloksiin. Nykyisistä en ole varma.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!