tiistai 2. elokuuta 2016

Kauppojen aukiolosta

Helsingin Sanomat kertoi tänä aamuna, että aukioloaikojen muutokset ovat lisänneet kaupan alan myyntiä. Saman jutun mukaan alan yritysten määrä on pienentynyt.

Aukioloaikojen seurauksissa ei siis ollut mitään yllättävää. Onhan selvä, että yhden tai kahden hengen yritysten on vaikea sopeutua pitkiin aukioloaikoihin. Sen sijaan suurille yrityksille asia ei tuota ongelmia.

Meille kuluttajille kauppojen pitkä aukiolo on tavallaan mukava asia: jos viikonloppuostoksista unohtuu jotain, voi asian käydä korjaamassa vielä sunnuntainakin. Tai arkipäivinä myös iltamyöhällä.

Pidemmällä aikavälillä kaupat saattavat kuitenkin vähentyä entisestään etenkin maaseudulla, jossa kyläkaupat ovat jo muutenkin käyneet vähiin. Tämä lisää kauppamatkojen pituutta ja pakottaa ihmiset suunnittelemaan kaupassa käyntiään entistä tarkemmin. Ja sivumennen sanoen ajaa heidät entistä tiukemmin autojen omistajiksi.

Jutussa jäi kokonaan käsittelemättä se yleinen ongelma, joka meillä on uusien yritysten perustamisaktiivisuudessa. Viime vuonna MTV3 uutisoi, että Suomessa perustetaan eurooppalaisittain harvinaisen vähän uusia yrityksiä.

Kauppojen osalta uuden, etenkin ns. villin, yrityksen perustaminen lienee tällä hetkellä lähes mahdotonta. Näin aukioloaikojen pidentäminen tuli samalla vaikuttaneeksi negatiivisesti myös uusien suomalaisten yritysten perustamisaktiviteettiin. Tämä tuskin oli uudistuksen tarkoituksena.

Palaan tämän kirjoituksen aloittaneeseen kirjoitukseen. Sen lopussa kerrotaan, että "aukioloaikojen vapautumisen yhteenlaskettu vaikutus onkin ensi vuonna Kaupan liiton mukaan nolla. Alan työllisten määrän kasvu jää lyhytaikaiseksi. Yrittäjien määrän vähentyminen johtaa siihen, että Kurjenojan ennusteen mukaan ensi vuonna työllisyys supistuu puoli prosenttia."

Toivottavasti Kaupan liiton pääekonomisti Kurjenoja on synkässä ennusteessaan väärässä. Sinänsähän laajassa mittakaavassa on selvää, että talousasioiden säänteleminen poliittisin päätöksin heikentää lopputulosta. Siksi olisi mukava huomata, että myös kaupan osalta rajoitusten vähentäminen johtaisi sittenkin pääosin positiiviseen lopputulokseen.

Ellei näin käy, olisi ehkä syytä tarkastella mistä kenkä puristaa. Onko kaupan rakenteissa muita asioita, jotka ehkäisevät säännöstelyn purkamisen positiivisia vaikutuksia.

Yksi hyvä ehdokas lienee päivittäistavarakaupan keskittyminen muutamille suurille ketjuille. Eli olisiko kyseessä viime kädessä näiden välisestä kartellimaisesta, eli yrityskeskeisestä, sääntelystä? Vai ehkä sittenkin "vain" sääntelemättömän markkinatalouden taipumuksesta monopolisoitua pitkällä aikavälillä?

Niin tai näin. Kun kauppojen aukioloaikoja on nyt pidennetty, olemme saaneet seurattavaksemme mielenkiintoisen kokeilun, jonka yleisistä vaikutuksista on saatava tutkimustietoa. Se on aikanaan tärkeää viedä poliittisen päätöksenteon raaka-aineeksi takaamaan oikeita ratkaisuja suomalaisen talouselämän kehittämisessä.

Näin voimme kehittää suomalaista yhteiskuntaa terveeltä pohjalta myös tulevaisuudessa. Se olisi kiistatta kaikkien suomalaisten etu.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koska ja miten Suomen yrityssektori kääntyy kasvuun?
Antti Lindtman väärällä asialla
Harmaa talous

7 kommenttia:

  1. Oli välitön lopputulema mikä tahansa, muutos on joka tapauksessa oikean suuntainen - täytyy olla kauppiaan oma asia milloinka haluaa pitää liikettään auki, eikä kabineteissa pöhöttyneiden kommunistien. Seuraava askel on kaavoituksen vapauttaminen maan tavasta, jossa paikalliset poliitikot ja virkamiehetkin istuvat osuuskaupan hallintoneuvostoissa ja jakavat kauppapaikkoja itselleen ja muille. Laissez nous faire!

    t. Pörri Orava

    VastaaPoista
  2. Sunnuntai (sapatti) on kyllä mahdottoman hyvä keksintö. Suunnilleen kaikki ovat ensin viikonpäivinä yhtä aikaa töissä ja sitten viikonloppuna yhtä aikaa vapaalla. Kaikenlainen yhdessä tekeminen ja yhdessä oleminen - oli sitten kyseessä yritys, koulu, perhe, suku, naapusto, seura, jengi, kirkko tai talkoot - on paljon helpompaa, kun suurin osa yhteiskunnasta on samassa tahdissa.

    Eihän nyt vaan ole niin, että sunnuntai (pyhäpäivä) ole liian kristillinen tai uskonnollinen ja ettei sitä vaan vastusteta osittain juuri siitä syystä. Jos yhteistä viikkovapaata ei olisi olemassa, joku ajankäyttökonsultti pääsisi kyllä aikamoisen gurun maineeseen keksimällä sellaisen.

    Sinänsä minulla ei ole vaikeuksia hyväksyä yritystoiminalle asetettuja rajoituksia, kuten aukioloaikoja, kunhan se vaan tehdään niin, että nämä rajoituksen ovat reiluja ja mahdollistavat vapaan kilpailun yhteisten sääntöjen sisällä.

    VastaaPoista
  3. Kun olin töissä Etelä-Saksassa, siellä olivat kaikki kaupat kiinni sunnuntaisin. Kuten myös enimmät ravintolat. Koko kylä oli todella levollisen hiljainen. Minä nautin joka hetkestä. Tai olisin nauttinut, ellei olisi ollut pakko tehdä jonkinverran töitä jopa sunnuntaisinkin. No, komennushommat ovat semmoisia. Silti, välillä onnistuin livahtamaan nauttimaan vähän todellisesta pyhäpäivän rauhasta. Täällä kotimaassa on usein vaikea huomata, onko sunnuntai vai perjantai. Sääli.

    Miksei EU jo tee direktiiviä pyhäpäivän pyhittämisestä? Ei taaskaan mitään hyötyä koko hemmetin EU:sta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aukiolojen normalisointi olisi tullut tehdä jo 90-luvulla. Koska aina matkimme Ruotsia, niin ei siellä ole mitään erityisen drastisia seurauksia ollut aukiolojen vapauttamisesta jo 30 vuotta sitten.

      Suomessa on ollut ja on oleva vaikeata päästä markkinalle. Ikean tuloa viivytettiin vuosia, kaavoitus suosii kahta ketjua kun päättäjät ovat joko keskolaisten narussa tai elannon palkoilla. Uuden kauppiaan on myös hankittava myyntitila ja näillä kiingeistöhinnoilla ja varustetasolla alkaa starttiraha tuntua vittuilulta.

      Poista
  4. Kun katselee kauppakeskuksia sunnuntaisin niin väistämättä laittaa miettimään että voivat mennä vielä toistaiseksi miinuksella. Ei vielä tiedetä, mihin aukiolot asettuvat, ja Suomessa on vielä täysin auki myös se, mikä tulee lopulta olemaan vähittäiskaupan verkkomyynnin tulevaisuus, nyt se on liian kallista useimmmille mutta veikkaan, että tuohon tulee jossakin vaiheessa joku toimija tehokkaalla automaattisella logistiikkakeskuksella jakelemaan maitokauppatavaraa ihmisille. Siinä tapahtuu se todellinen muutos, se ei säästä kyläkauppoja eikä kalliita ostosparatiiseja, jos ne vielä tukeutuvat vain siihen suureen prismaan tai citymarkettiin.

    VastaaPoista
  5. Ikävä asia on, että melkein kaikki oikeasti laadukas, persoonallinen ja ostamisen arvoinen sälä myydään pienistä kivijalkaliikkeistä yksityisyrittäjien toimesta, jotka tuntevat myyntiartikkelinsa, kuin omat taskunsa. Yrittäkääpä saada hyvää ja asiantuntevaa palvelua hehtaarihallissa, tai yrittäkää ostaa sieltä jotain, mikä ei ole valmistettu kiinassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä syystä erikoistavarakauppa tulee säilymään myös tulevaisuudessa. Jopa silloin, kun verkkomyynti on valloittanut muut markkinat.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!