tiistai 16. elokuuta 2016

Häviäminen on vaikeaa

Nyrkkeilijä Mira Potkonen varmisti Suomelle mitalin Rion olympialaisista. Sen väri paljastuu kuitenkin vasta jatko-otteluissa.

Mitalin saaminen edellytti sarjaa hallinneen irlantilaisen Katie Taylorin voittamista. Se ei estänyt Mira Potkosta, vaan hän löi ja suojasi niin, että irlantilainen taipui tappioon.

Tapauksessa ei olisi mitään kummallista, ellei siihen olisi liittynyt pientä episodia. Irlantilaisen valmentaja nimittäin syytti kovin sanoin suojattinsa tappiosta tuomaritoimintaa.

Väite on sikäli ymmärrettävä, että nyrkkeilytuomareiden tehtävä on vaikea ja johtaa usein vääriin ratkaisuihin. Ei kuitenkaan irlantilaisvalmentajan esittämällä tavalla, sillä ihmisen psykologia on sellainen, että pisteitä annetaan helpommin ennakkosuosikille kuin haastajalle.

Itse olen nähnyt ottelusta vain ensimmäisen ja viimeisen erän sekä toisesta ja kolmannesta hidastuskuvat. Näkemäni perusteella Potkosen voitosta ei ole epäselvyyttä. Samaa osoittaa valmentaja Maarit Teurosen näkemys, jonka mukaan hän arveli viimeisen erän jälkeen Potkosen voittaneen väännön.

Näyttäisi siis siltä, että voittamiseen tottuneelle on vaikea hyväksyä tappio. Saman jouduimme havaitsemaan historian parhaan soutajan Pertti Karppisen pudottua finaalista Soulin olympialaisissa. Hän ei toki protestoinut tapahtunutta vaan iso mies puhkesi kyyneliin.

Se ei kuitenkaan ole pois Karppiselta - mies on jäänyt ikuisiksi ajoiksi suomalaiseen urheiluhistoriaan kolminkertaisena olympiavoittajana. Tappion hetkellä näkynyt pettymys toi suuren urheilijan kuvaan vain tilkan inhimillisyyttä ja osoitti hänenkin olevan vain ihminen.

Valmentajan sanailu ei ole poisi myöskään irlantilaisnyrkkeilijältä: myös hän jää nyrkkeilyn historiaan suurena mestarina eilisestä tappiosta huolimatta. Sen sijaan valmentaja voisi hiukan tarkastella omaa käytöstään, sillä se ei ole kunniaksi sen enempää hänelle itselleen kuin Katie Taylorillekaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Muhammad Ali - mestari on poistunut joukostamme
Antti Ruuskaselle kultaa ja minulle vanhoja muistoja
Onnea Venäjälle tuplahopeasta olympialaisten pariviestissä ja jääkiekossa!

1 kommentti:

  1. Taylorin kehitys on ehkä jäänyt sille menneisyyden suuruuden tasolle, mutta muut ovat ajaneet ohi? Tähän viittaisi hänen pari aiempaa tappiotaankin?
    Onneksemme olympialaiset eivät ole tasa-arvoisen sukupuolineutraalit.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!