HS:n jutussa kerrottiin, että poliisin mukaan "on aika vahvaa näyttöä siitä, että meillä ei ole tällä hetkellä laajaa lasten turvattomuuteen liittyvää epidemiaa. Mutta heidän, joiden väkivaltakäyttäytymisen riski on suurempi, teot ovat voineet muuttua vakavammiksi."
Siitä ei kuitenkaan mainittu mitään, oliko poliisi tunnistanut "heidän" joukossa minkäänlaisia muita yhdistäviä tekijöitä kuin iän. Ilmiö on kuitenkin varsin merkittävä, koska samassa artikkelissa oli myös kuva, joka osoitti alle 15-vuotiaiden väkivallantekojen määrän kasvaneen vuoden 2017 yhteensä 755 tapauksesta vuoden 2021 peräti 1 415 tapaukseen.
Myös MTV3 julkaisi samaan aiheeseen liittyvän artikkelin. Siinä haastateltu rikoskomisario Marko Forss sanoi varovaisesti, että "tietyllä tapaa suuntaus on ollut viime vuosina vähän huono sen suhteen, että vakavat väkivaltarikokset ovat tietyllä tavalla nousseet esille". Sitä ei kuitenkaan kerrottu, mihin komisario viittasi kahdesti mainitsemallaan "tietyllä tavalla".
Jutussa haastateltiin myös tutkijatohtoria, joka kertoi, että ilmiöön on etsitty selitystä monesta suunnasta, aina lainsäädännön muutosten aiheuttamasta ilmoituskynnyksen laskusta lähtien. KRP:n aiemmassa selvityksessä oli kuitenkin havaittu, että nuoren väkivallan lisääntymisellä ei ole minkäänlaista selkeää syy-yhteyttä koronavuosiin, vaikka jonkinlainen yhteys ehkä onkin. Sitä paitsi väkivaltarikosten määrät olivat kääntyneet nousuun jo ennen pandemiavuosia.
MTV3:n jutussa kerrottiin myös, että nuorison turvallisuus on yleisesti ottaen kasvanut - pois lukien seksuaalirikokset - mutta tutkijatohtori oli kuitenkin siitä huolissaan, että "tekeekö se ryhmä, joka väkivaltaa tekee, nyt vakavampia rikoksia tai kantavatko he asetta useammin mukana". Sitä paitsi "toistuvia vakavampia rikoksia tehnyt ryhmä ei välttämättä ole pienentynyt, ja tekojen määrä on saattanut kasvaa tai muuttua vakavammaksi".
Ja lopuksi hän kertoi, että "on havaittu, että vakaviin, toistuviin rikoksiin syyllistyneillä on yleensä kasaantunut monenlaisia ongelmia päihteistä, koti- ja kouluongelmista, oman käyttäytymisen sääntelystä ja rikollisesta kaveripiiristä. Tähän riskitekijöiden kasaantumiseen pitäisi hänestä kohdistaa tutkimusta".
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että Suomeen olisi jotenkin mystisesti ilmaantunut viime vuosien aikana jonkinlainen rikollinen nuorisoaines, jonka ongelmista tiedetään yllättävän paljon siihen nähden, ettei tätä ainesta yhdistäviä piirteitä kuitenkaan osata tunnistaa. Tai sitten niistä piirteistä halutaan jostain syystä vaieta.
Niinpä myös minä vaikenen, vaikka totta puhuen edellä linkitettyjä uutisia lukiessani mieleeni nousikin jonkinlainen epäilys yhdestä nuorisoväkivallan lisääntymisen tekijöitä yhdistävästä syystä, joka saattaisi myös selittää ilmiön viime vuosina tapahtuneen maihinnousun Suomeen.
Tekstit
