Suomeen on povattu merkittävää väestömuutosta. Ennusteen mukaan väestö kasvaa vuosien 2020–2040 aikana, mutta kotimaisia kieliä puhuvien määrä alenee noin 450 000 henkilöllä. Vastaavasti vieraskielisten määrä kasvaa noin 490 000 henkilöllä.
Näin Suomi tulee muuttumaan peruuttamattomasti siitä mitä se on nykyisin, sillä nopea väestömäärän muutos ehkäisee tulijoiden kotoutumista eli suomalaisen kulttuuriperinnön omaksumista. Tästä muutoksesta olemme saaneet jonkinlaista esimakua, kuten tuoreet uutiset kertovat.
Niistä kokonaisuuden kannalta ehkä vakavin oli Turun Varissuon tapaus, jossa on halveksittu länsimaista demokratiaa pyrkimällä pakottamaan maahanmuuttajia äänestämään tiettyä ehdokasta viemällä heitä äänestyspaikalle ja uhkailemalla. Meno on siis aivan kuin jossain kehitysmaiden epädemokraattisissa näennäisdemokratioissa.
Kulttuurinmuutoksista kertoi myös uutinen, jonka mukaan 22-vuotias Barzan tuomittiin kuuden vuoden vankeuteen törkeästä lapsenraiskauksesta, törkeästä raiskauksesta ja alkoholirikoksesta. Tästä ei sen enempää, koska näitä tapahtuu siksi usein, että me väkisinkin turrumme tähän karuun todellisuuteen samalla tavalla kuin olemme turtumassa islamistien terroritekoihin.
Seppo Oikkonen on kommentoinut tämän blogin aiempiin kirjoituksiin usein siitä, kuinka vahvasti kulttuuri vaikuttaa ihmisiin. Tästä aiheesta sattui silmiini tuore USA:n tiedeakatemian julkaisusarjassa ollut tutkimusraportti, jossa oli tutkittu amerikkalaisten sotilaiden ja Kenian turkanalaisten taistelijoiden kokemaa posttraumaattista stressiä.
Siinä ilmeni, että molemmissa ryhmissä esiintyi samankalaisia vaaratilanteisiin liittyviä oireita, mutta depressioon liittyvät oireet selittyivät parhaiten niistä kärsivien ihmisten kulttuurispesifisten normien rikkomisella. Eli siinä missä amerikkalaissotilaat kärsivät ihmisten - ja etenkin mahdollisten sivullisten - tappamisesta, eivät turkanalaiset kärsineet juurikaan sellaisesta.
Selitykseksi havaitulle erolle tutkijat tarjosivat sitä, että länsimaissa ihmisen tappaminen jopa sotatilanteessa on moraalisesti arveluttava teko. Näin etenkin kun se kohdistuu siviilihenkilöön. Turkanalaisten kulttuurissa taistelijat ovat puolestaan kunnioitettuja ja suurta arvostusta nauttivia ihmisiä - ja tämä arvostus kasvaa sen perusteella, mitä useamman ihmisen soturi on onnistunut päästämään hengiltä.
En tässä väitä, että ihmisen henki muuttuisi Suomen tulevaisuudessa vääjäämättä entistä arvottomammaksi - vaikka etenkin viime aikojen nuorisoväkivallasta päätellen sellainenkin mahdollisuus näyttää ilmeiseltä. Sen sijaan totean vain, että edellä siteeraamani tutkimus osoittaa kulttuurin olevan meissä jokaisessa niin syvässä, että se ennakoidun väestömuutoksen myötä tulee väkisinkin vaikuttamaan tulevaisuuden suomalaiseen yhteiskuntaan aivan kaikilla tasoilla.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko tämä sellaista maahanmuuttoa, jota me haluamme?
Ranskalainen hätähuuto vai rasistinen möläytys?
Helsingin rautatieaseman henkirikoksen pitäisi herättää hallitus
Tekstit
