Tapauksen soisi johtavan objektiiviseen pohdintaan siitä, mikä on tehnyt Suomesta sellaisen, että 12-vuotias lapsi ottaa kouluun aseen ja ampuu sillä luokkatovereitaan. Itse en väitä tietäväni syitä, mutta olen taipuvainen uskomaan, että Ylellä kolumnin julkaissut Jonas Konstig on yleisellä tasolla oikeilla jäljillä, vaikka vantaalaiseen tragediaan lienee myös akuutteja syitä.
* * *
Tämän aamun varsinainen huomioni liittyi kuitenkin globaaliin muutokseen eli viime aikoina paljon puhetta herättäneeseen ilmaston lämpenemiseen. Vuodenvaihteen jälkeenhän meille kerrottiin, että maapallon teoreettinen keskilämpötila on noussut yli 1.5 astetta.
Niinpä olen odottanut minkä kokoiseksi arktisen merijään pinta-ala kasvaa talven aikana - eli jääkö se pienemmäksi kuin kertaakaan aiemmin satelliitein tapahtuneen mittaushistoriansa aikana. Varsin yllättävä havainto kuitenkin on, ettei kovin pieneksi.
Näin siksi, että napajään maaliskuinen - eli vuoden suurin - keskipinta-ala oli sen 46-vuotisen mittaushistorian 21. suurin. Ja suurempi kuin kertaakaan vuoden 2013 jälkeen, mutta myös suurempi kuin mittaushistorian alkupäässä vuosina 1980-1987 - kuten alla olevasta kuvasta näkyy.
Tämä on kieltämättä varsin yllättävää huomioiden maanpinnan mittausten perusteella tehdyn arvion globaalin ilmaston lämpenemisestä. Onhan kuitenkin selvää, että pohjoisen merijään pinta-alan kehitykseen vaikuttavat sekä arktisen alueen lämpötilat että valtamerivirtausten - erityisesti AMOC:in - mukanaan tuoma lämpö.
Nähtäväksi siis jää, kuinka pohjoisen napajään kehitys jatkuu tulevaisuudessa. Joidenkin tuoreiden ennusteiden mukaan sen pitäisi sulaa kokonaan jo ensi vuosikymmenellä. Tai ainakin seuraavalla. Näillä näkymin sillä alkaa siten olla jo melkoinen kiire.
Sulaako arktinen merijää ilmakehän kasvihuonekaasujen lisääntyessä?
Kylmäävän kylmää
Näkyykö islantilaisen tulivuoren purkaus pohjoisessa?
Tekstit
