torstai 30. marraskuuta 2023

Punavihreää wokellusta

MTV3 kertoi yksityiskohtaisesti siitä, kuinka pääosin maahanmuuttajataustaisista nuorista koostunut joukkio oli ryöstänyt ja pahoinpidellyt kaksi nuorta miestä Kirkkonummella. Mukana oli ollut myös kantasuomalainen nuori, joka oli kuvannut tapahtumia videolle.  

Jos olisin punavihreä - ja miksipä en näin aamutuimaan olisi - huomaisin tapahtuneessa myös positiivisen piirteen. Onhan nimittäin selvää, että videoita kuvannut kantasuomalainen henkilö ei mitä ilmeisimmin ole rasisti antaessaan videoillaan kunniaa maahanmuuttajataustaisille. Ja siksi esimerkillinen henkilö.

* * *

Muistamme kaikki, kuinka kaunoinen ex-pääministerimme Sanna Marin (sd) kertoi, ettei halua yksityiselämäänsä kommentoitavan julkisuudessa. Tällainen pyyntö on tietenkin sellainen, että perinteisen suomalaisen - yksityisyyttä jopa liiaksi kunnioittavan - kulttuurin omaksuneet ihmiset noudattavat sitä mielellään. 

Sittemmin ex-pääministerimme on alleviivannut tahtoaan julkaisemalla sosiaalisessa mediassa sellaisia kuvia, joista tuskin kukaan on kiinnostunut. Tällaisena lähes ikäloppuna henkilönä kunnioitan tietenkin mielelläni kauniin naisen toivetta.

Valitettavasti nyt kävi niin, että minua kiinnostivat myös saksalaisten näkemykset entisen pääministerimme uuteen uraan. Ja kuinka sattuikaan, olivat germaanit julkaisseet Marinin yksityiselämän kunnioittamisvaatimuksesta huolimatta hänen bikinikuvansa. 

Jos olisin punavihreä wokeltaja - ja miksipä en näin aamutuimaan voisi olla sitäkin - ymmärtäisin tästä, että saksalaiset ovat mitä pahimpia misogyynejä ja sovinisteja sekä tietenkin pesunkestäviä natseja. Ja ihmettelisin, että eivätkö he kadu lainkaan maailmansotien miljoonia uhreja vaatineita ihmisoikeusrikkomuksiaan, vaan katsovat edelleen oikeudekseen rikkoa meidän kauniin Sannamme toiveita vastaan? 

keskiviikko 29. marraskuuta 2023

Itäraja on suljettu, mutta mitä seuraavaksi?

Suomella kesti pari viikkoa ryhdistää itsensä ja vastata asianmukaisesti Venäjän aiheuttamaan hybridiuhkaan. Nyt se on tehty ja Venäjällä on aloitettu ruikutus asian johdosta. 

Mitä tästä opimme?

Yksi asia lienee se, että Suomi on kuin onkin kykenevä kokoamaan rivinsä ulkopuolisen uhan edessä, sillä eilen enää vain äärimmäinen vasemmisto urputti jotain turvapaikanhausta. Sen sijaan sekä oikeuskansleri, suomenruotsalaiset ministerit että Vihreiden puheenjohtaja ymmärsivät, ettei kyse ole sotaa ja vainoa pakenevien ihmisten turvapaikanhausta vaan Venäjän hybridisodankäynnistä.

Seuraavaksi odotamme sitä jatkaako Venäjä hybriditoimiaan. Eli pyrkiikö se ujuttamaan sodankäyntivälineitään rajan yli muualta kuin raja-asemien kautta vai ryhtyykö kenties järjestämään näille matkoja lentoasemille tai satamiin. 

Juuri nyt ja tässä on kuitenkin turha arvuutella Venäjän toimia. Ja turha on myöskään poliittisen johtomme jäädä köllöttelemään aikaansaannoksensa ääreen. 

Sen sijaan olisi ryhdyttävä toimiin, joilla kehitysmaiden ihmisten intoa hakeutua Suomen alueelle saataisiin suitsituksi. Siis vähentämään Suomen - ja mielellään koko Euroopan Unionin vetovoimaa - kuten puolisentoista viikkoa sitten totesin

Jos näin toimittaisiin, vaikeutuisi myös venäläisten hybridiaseiden rekrytointitoiminta niin sanotuissa lähtömaissa. Ja siten Suomen asema suhteessa aggressiiviseen itänaapuriinsa vahvistuisi. Ja samalla myös korkeampaa elintasoa hakevien massojen spontaani turvapaikanhaku vähenisi. 

Nähtäväksi siis jää, millä tavoin Petteri Orpo (kok) ja kumppanit käyttävät seuraavan kahden viikon ajan - ja koko jäljellä olevan kolmen ja puolen vuoden hallintokautensa. Maahanmuuttopolitiikan osalta se on linjannut ohjelmassaan varsin lupaavasti, että "otetaan käyttöön määritelmä-, menettely- ja paluudirektiivien mahdollistamat tiukennukset ja parhaat käytänteet, jotka tukevat hallituksen tavoitteita tiukentaa turvapaikkapolitiikkaa".

Arvoisa lukijani, lopetan oman kirjoitukseni tähän, mutta kopioin kuitenkin hallitusohjelmasta ne muutokset, jotka liittyvät niin sanottuun humanitaariseen maahanmuuttoon. Lista on mielestäni hyvinkin oikeansuuntainen. 

"Maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikka

  • Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja kansainvälisen suojelun lupien pituus lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin eli myönnettyyn turvapaikkaan perustuvan luvan kohdalla kolmeen vuoteen ja toissijaiseen suojeluun perustuvan luvan kohdalla yhteen vuoteen. Lupien jatkaminen edellyttää arviota kansainvälisen suojelun jatkamisen tarpeesta.
  • Kansainvälisen suojelun asema lakkautetaan, siihen perustuva oleskelulupa poistetaan ja asetetaan maahantulokielto, jos henkilö syyllistyy Suomessa vakavaan rikokseen, joka vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai jos henkilö vaarantaa kansallista turvallisuutta. Palautuskieltoa ei loukata. Mahdollistetaan oleskeluluvan peruuttaminen Suomen ulkopuolella olevalta ulkomaalaiselta ja maahantulokiellon määrääminen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tai kansallisen turvallisuuden vaarantamisen vuoksi kuulematta henkilöä Suomessa.
  • Maahantulosäännösten kiertämistä koskeva sääntely uudistetaan. Tavoitteena on entistä tehokkaammin estää maahantulosäännösten kiertäminen.
  • Ulkomaalaislain henkilöllisyyden todentamista koskevat säännökset selkeytetään. Tavoitteena on henkilöllisyyden todentamisen velvoittavuuden ja luotettavuuden vahvistaminen.
  • Otetaan käyttöön kansallinen rajamenettely mallilla, joka hyödyntää täysimääräisesti ja tilanteen edellyttämällä tavalla määritelmädirektiivin liikkumavaran. Otetaan käyttöön nopeutettu turvapaikkamenettely menettelydirektiivin sallimissa tilanteissa.


Lisäksi kansainvälisen suojelun osalta osauudistuksessa toteutetaan ainakin seuraavat muutokset:

  • Suojeluasema lakkautetaan suojelun tarpeen lakattua olemasta tai jos henkilö matkustamalla lomalle lähtömaahansa turvautuu sen suojeluun. Poistetaan esteet viranomaisten tietojenvaihdolta ja luodaan tehokas valvontamalli.
  • Kiristetään uusintahakemusten tekemisen edellytyksiä ja estetään perusteettomat uusintahakemukset.
  • Tehostetaan turvapaikkahakemusten käsittelyä, mikä säästää resursseja vastaanottotoiminnassa sekä muutoksenhaussa. Poistetaan turvapaikkapuhuttelupöytäkirjan läpikäynti hakijan kanssa huolehtien oikeusturvasta ja kiinnittäen erityistä huomiota erityisryhmiin, mikä säästää resursseja turvapaikkapuhutteluun.

Hakemusten tavoitekäsittelyaika lyhennetään korkeintaan kuuteen kuukauteen. Menettelyn laatu ja oikeusturva varmistetaan. Siirretään turvapaikkaprosessin painopiste turvapaikkapuhutteluun. Vahvistetaan turvapaikkapuhuttelussa esitettyjen perusteiden merkitystä menettelyssä. Tehostetaan ja tarkennetaan hakemusten tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevaa harkintaa.

Samassa yhteydessä ulkomaalaislain osauudistuksessa uudistetaan maahantulokieltosäännökset.

Hallitus uudistaa vastaanottolain. Vastaanottopalveluita tehostetaan hyödyntämällä vastaanottodirektiivin liikkumavara ja muiden EU-maiden parhaat käytännöt.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kaistanvaihto työperäisen maahanmuuton puolelle estetään. Turvapaikkaprosessin aikana saatu työpaikka ei toimi maasta poistamisen esteenä kielteisen päätöksen saaneilla.

Toteutetaan vapaaehtoisen paluun ja maasta poistumisen paketti, joka sisältää ainakin seuraavat toimet:

  • Otetaan käyttöön tehokas paluuneuvonta turvapaikkapuhuttelusta alkaen. Nostetaan kotiinpaluurahan määrä verrokkimaiden tasolle ja porrastetaan kotiinpaluuraha siten, että se kannustaa mahdollisimman nopeaan maasta poistumiseen ja muutoksenhausta turvapaikkapäätökseen pidättäytymiseen.
  • Tehostetaan poliisin, Maahanmuuttoviraston ja muiden viranomaisten yhteystyötä palautusten täytäntöönpanemiseksi ja poistetaan tiedonvaihdon esteitä.
  • Laajennetaan ilmoittautumisvelvollisuuden ja asumisvelvollisuuden käyttöä maasta poistamista koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi.
  • Selvitetään ja otetaan käyttöön tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset turvaamistoimenpiteet turvapaikkadirektiivien sallimissa rajoissa.
  • Varmistetaan, että henkilö, jolla ei enää ole oleskelulupaa tai oleskeluoikeutta, menettää kotikuntastatuksensa Suomessa palautuskieltoa kunnioittaen.
  • Selvitetään mahdollisuus säätää laiton maassaolo vankeusrangaistukseksi huomioiden vaikutukset julkiseen talouteen.
  • Selvitetään tehokkaimmat keinot laittoman maassaoleskelun ja paperittomuuden ennaltaehkäisyyn.
  • Selvitetään käännyttämis- ja karkottamispäätösten muutoksenhaun rajaaminen yhteen valitusasteeseen.
  • Otetaan käyttöön lain sallimat käännyttämiset ja karkotukset tehokkaasti muutoksenhakuvaiheessa niissä tilanteissa, joissa toimeenpanoa ei ole oikeuden päätöksellä kielletty.
  • Vastaanottoraha pienennetään perustuslain ja vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin.
  • Vastaanottopalvelut rajataan vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin uusintahakemuksen käsittelyajan osalta.
  • Mahdollistetaan henkilön säilöönotto yleisen järjestyksen ja turvallisuuden perusteella ja säilöönoton jatkaminen 12 kuukauden ajan nykyisen kuuden kuukauden sijaan. Lisätään säilöönoton mahdollisuuksia vakaviin rikoksiin syyllistyneille.
  • Poistetaan laittomasti maassa olevilta oikeus muihin kuin kiireellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan eli palataan tältä osin viime vaalikautta edeltäneeseen oikeustilaan.
  • Selvitetään mahdollisuudet antaa oppilaitoksille mahdollisuus erottaa opiskelija lainvoimaisen käännytys- tai karkotuspäätöksen nojalla.
  • Selvitetään mahdollisuudet palauttaa laittomasti maassa olevia kolmansiin maihin tilanteissa, joissa heitä ei voida palauttaa kotimaihinsa.

Tehdään kolmansille maille annettava kahdenvälinen taloudellinen apu ehdolliseksi sille, että maa ottaa vastaan palautettavia kansalaisiaan.

Perheenyhdistämisen edellytyksiä muutetaan seuraavasti:

  • Selvitetään mahdollisuudet rajata perheenyhdistämisessä sovellettavaa perheen määritelmää siten, että se kattaa kaikissa tilanteissa vain puolison ja lapset.
  • Otetaan käyttöön perheenkokoajalta edellytettävä 21 vuoden ikäraja puolison perheenyhdistämisessä varmistaen mahdollisten alaikäisten lasten oikeudet.
  • Palataan alaikäisen perheenkokoajan kohdalla viime vaalikautta edeltäneeseen oikeustilaan huomioiden Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut.
  • Otetaan käyttöön kansainvälistä suojelua saavien perheenkokoajien perheenyhdistämisissä kahden vuoden asumisaikavaatimus kotoutumisen varmistamiseksi turvaten lasten oikeuksien tosiasiallinen toteutuminen.
  • Selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön maahantuloa edeltävä kielitesti, jossa perhesiteen perusteella maahan pyrkivän kansainvälistä suojelua saavan perheenkokoajan puolison on osoitettava lähtömaassa tietyn tasoinen kielitaito.
  • Selvitetään perheenyhdistämisen tulorajat ottaen huomioon vaikutukset työvoiman saatavuuteen ja julkiseen talouteen. Tulorajoja ei lasketa. Tulorajoista päätetään jatkossa valtioneuvoston asetuksella.
  • Selvitetään keinot estää lume- ja pakkoavioliitot perheenyhdistämisjärjestelmää hyväksikäyttäen.

Kotoutumisen edistämiseksi eriytetään maahanmuuttajien ja Suomessa pysyvästi oleskelevien sosiaaliturvaa ja -etuuksia perustuslain reunaehdot huomioiden. Selvitetään asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain (16/2019) sääntelyn tiukentaminen siten, että vaadittu asumisaika ja tulotaso nousevat.

Hallitus edistää rakentavasti EU:n maahanmuuttopolitiikassa muun muassa:

  • Vahvojen ulkorajojen merkitystä ja Schengen-säännöstön kehittämistä muuttoliikkeen hallitsemiseksi.
  • EU:n ulkorajojen ja rajaturvallisuusvirasto Frontexin toimintaedellytyksien vahvistamista.
  • Ulkoisten toimijoiden mahdollisuuksien vähentämistä käyttää muuttoliikettä unioniin kohdistuvan vaikuttamisen välineenä.
  • EU:n kehitys- ja kauppapolitiikan sekä ulkosuhteiden hyödyntämistä kolmansien maiden kansalaisten palautussopimusten syntymisen edistämiseksi.
  • EU:ssa sellaisen mekanismin käyttöönottoa, jolla laajamittaisen laittoman maahanmuuton tilanteessa yksilöllisten turvapaikkahakemusten käsittely voidaan väliaikaisesti keskeyttää tilanteessa, jossa valtion suvereniteetti vaarantuu esimerkiksi vieraan valtion vihamielisten toimenpiteiden johdosta.
  • EU-tasolla taakanjaon vapaaehtoisuutta. Suomi suhtautuu pidättyväisesti myös väliaikaisiin taakanjako-operaatioihin.


Hallitus tiukentaa pysyvän oleskelun ehtoja. Tavoitteena on kannustaa kotoutumiseen ja antaa näkymä tulevaisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomen kansalaisuus ei ole automaatio, vaan sen edellytys on onnistunut kotoutuminen.

Pysyvän oleskeluluvan saamisen edellytyksiä muutetaan seuraavasti:

  • Pysyvä oleskelulupa mahdollistetaan jatkossa kuuden vuoden asumisajan perusteella siten, että edellytyksinä ovat nykyisten edellytysten lisäksi kielitestillä todennettava riittävä kielitaito, kahden vuoden työhistoria ilman muuta kuin hyvin lyhytaikaista turvautumista työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen sekä tiukennettu nuhteettomuusedellytys.
  • Neljän vuoden asumisajan perusteella pysyvä oleskelulupa kuitenkin myönnetään siten, että työikäiseltä edellytetään:
    • 40 000 euron vuosituloja; tai
    • Suomessa tunnustettua, suoritettua ylempää korkeakoulututkintoa sekä kahden vuoden työhistoriaa ilman muuta kuin hyvin lyhytaikaista turvautumista työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen Suomessa oleskelun ajalta; tai
    • kielitestillä todennettavaa erityisen hyvää suomen tai ruotsin taitoa sekä kolmen vuoden työhistoriaa ilman muuta kuin hyvin lyhytaikaista turvautumista työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen Suomessa oleskelun ajalta.
  • Pysyvää oleskelulupaa ei voi saada ilman aktiivisuutta oman henkilöllisyytensä selvittämisen edesauttamisessa. Nuhteettomuusedellytystä tiukennetaan.

Otetaan käyttöön pitkään oleskelleen oleskelulupaan EU-direktiivin sallimat lisäedellytykset kotoutumisen eli kielitaidon ja työnteon sekä toimeentulon osalta kansallista pysyvää oleskelulupaa vastaavasti.

Uudistetaan kansalaisuuslaki tiukentamalla kansalaistamisen edellytyksiä. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle vuoden 2023 loppuun mennessä. Toteutetaan seuraavat toimet:

  • Asumisaikaa Suomessa pidennetään kahdeksaan vuoteen. Asumisajaksi hyväksytään vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu. Asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää vähennetään.
  • Asetetaan kansalaistamisen edellytykseksi kansalaisuus- ja kielikokeen hyväksytty suorittaminen.
  • Nuhteettomuusedellytystä tiukennetaan. Selvitetään mahdollisuudet liittää kansalaistamisprosessiin kansallisen turvallisuuden arviointia koskeva menettely.
  • Varsinainen toimeentuloedellytys palautetaan kansalaistamisen edellytykseksi.
  • Kansalaisuutta ei voi saada ilman aktiivisuutta oman henkilöllisyytensä selvittämisen edesauttamisessa.
  • Mahdollistetaan kansalaisuuden peruuttaminen tilanteessa, jossa henkilö on saanut kansalaisuuden toimimalla petollisesti, antamalla vääriä tietoja tai salaamalla olennaisen seikan.
  • Poistetaan kansainvälistä suojelua saavien asumisaikaa koskeva poikkeus. Selvitetään kansalaisuudettomia koskevien poikkeusten poistaminen.
  • Lyhennetään vaatimusta terrorismi-, maanpetos- tai valtiopetosrikoksesta tuomitun kaksoiskansalaisen rangaistuksen pituudesta, jonka johdosta tämä menettää Suomen kansalaisuuden.
  • Selvitetään Tanskan malli kansalaisuuden perumisesta ulkomailla aseelliseen terroristiryhmän tai vastaavan toimintaan osallistuvan kaksoiskansalaisen kohdalla.
  • Selvitetään mahdollisuudet siirtyä kaksoiskansalaisuusjärjestelmän osalta vastavuoroisuusperiaatteeseen huomioiden lapsen oikeudet ja perheoikeudelliset kysymykset."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Itärajan sulkemisella on vahva kansalaisten tuki, mutta metsätieto on hakusessa
O tempora, o mores!
Miten apulaisoikeuskansleri suhtautuisi turvapaikkaa hakeviin kasakoihin?

tiistai 28. marraskuuta 2023

Orpon hallituksella on tuhannen taalan paikka

Uutissuomalaisen julkaiseman mielipidetiedustelun perusteella yrittäjien tyytyväisyys hallitusta ja sen ministereitä kohtaan on kasvanut kuluneen syksyn aikana. 

Sen mukaan 56 prosenttia heistä oli tyytyväisiä hallituspohjaan ja 54 prosenttia siihen tapaan, millä hallitus johtaa maata. 59 prosenttia ilmaisi tyytyväisyytensä itse hallituspohjaan. Elokuussa hallitusohjelma oli miellyttänyt 51 prosenttia ja hallituspohja 53 prosenttia yrittäjistä, mutta heistä vain 23 prosenttia piti hallituksen alkuvaihetta onnistuneena. 

Tämä on tärkeä havainto, sillä kyselyn kohderyhmän edustajat ovat ratkaisevia maan talouden kannalta. Tästä kertoo se, että vuosina 2001–2019 pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 160 000 hengelle. Näistä työpaikoista noin 81 000 syntyi alle 50 hengen yrityksiin. 

Yritysten 445 miljardin euron liikevaihdosta yli puolet (57,5 %) syntyy pk-yrityksissä ja niiden osuus Suomen BKT:sta on runsaat 40 prosenttia. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että maan hallituksen toimet tukevat niiden toimintaa eli saavat niiden omistajien hyväksynnän. 

Samassa kyselyssä mitattiin myös yrittäjien tyytyväisyyttä pääministeriin ja valtionvarainministeriin. Petteri Orpon (kok) toimintaan ilmaisi tyytyväisyytensä 55 prosenttia yrittäjistä, mikä tarkoitti kymmenen prosenttiyksikön nousua elokuuhun. Riikka Purran toiminta sai puolestaan hyväksynnän 49 prosentilta vastanneista, mikä tarkoitti 15 prosenttiyksikön nousua suhteessa elokuiseen kyselyyn. 

Merkillepantavaa oli myös opposition saama tuomio maamme yrittäjäkentältä. Siihen oli tyytyväisiä ainoastaan 13 prosenttia vastanneista. 

Yrittäjien edusmiehen Mikael Pentikäisen mukaan tämä johtuu siitä, että oppositio kyllä räksyttää, mutta ei esitä minkäänlaisia ratkaisuja maan talouden ja työllisyyden kohentamiseksi. Huomio vaikuttaa valitettavan oikealta.

* * *

Edellä selostamani kyselyn tulokset ovat sikäli äärimmäisen mielenkiintoisia, että Suomessa on viime aikoina ajautunut konkurssiin tai ainakin talousvaikeuksiin useita merkittäviä yrityksiä, mutta siitä huolimatta yrittäjät ovat tyytyväisiä hallituspolitiikkaan. 

Tämä viittaa vahvasti siihen, että yritysten tämänhetkiset vaikeudet nähdään pikemminkin edellisen hallituskauden aikaansaannoksiksi kuin nykyisen hallituksen synniksi. Mikä vastaa myös omaa käsitystäni.

Tässä mielessä oli mielenkiintoista huomata myös se, että työntekijäpuolella usko ammattiliittoihin on hiljalleen rapistunut. Sen merkkinä YTK Työttömyyskassa ohitti jäsenmäärällään suurimman ammattiliiton eli SAK:n, joka on viime aikoina järjestänyt erilaisia performansseja taistellakseen poliittisen lakko-oikeutensa puolesta.

SAK:n lisäksi myös STTK:n jäsenmäärä on ollut pudotuksessa ja vain Akava on onnistunut kasvamaan - tosin loivemmalla kulmakertoimella kuin kummankaan edellä mainitun alamäki. Tämän perusteella näyttääkin siltä, ettei ay-liikkeen toimintaa koeta työntekijöiden etujen ajamiseksi vaan joksikin muuksi. 
   
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että Petteri Orpon hallituksella on juuri nyt tuhannen taalan paikka kehittää suomalaista yritys- ja työelämää oikeaan suuntaan. Siinä yhteydessä on kuitenkin muistettava, että hallituksen saavutuksia mitataan raaoilla luvuilla, joista tärkeimpiä ovat yritysten liikevoitot, työllisyysaste ja julkisen sektorin tasapaino, joista kaikkien tulee kolmen ja puolen vuoden kuluttua olla kunnossa tai ainakin matkalla kohti parempaa tulevaisuutta. 

maanantai 27. marraskuuta 2023

"Maahanmuuttajanuoret" kiusaavat juutalaislapsia - Halla-aho Ukrainassa

Olen näissä kirjoituksissani kiinnittänyt vaikka kuinka monta kertaa huomiota siihen, kuinka suomalaiset mediat kertovat maahanmuuttajien tekemistä rikoksista ikään kuin niiden tekijät olisivat kantasuomalaisia. Ja ajatellut, että sen tarkoituksena on ollut harhauttaa ihmisiä humanitaarisen maahanmuuton eli nykyaikaisen kansainvaelluksen seurauksista yhteiskuntamme turvallisuudelle.

Tänä aamuna luin Ylen nettisivulta otsikon, jonka mukaan "juutalaistaustaisia lapsia kiusataan Suomessa – syynä Gazan sota". Jutun ingressissäkin puhuttiin vain sosiaalisen median vaikutuksista nuoriin. 

Kun otetaan huomioon se, että suurin osa ihmisistä lukee uutisista pelkän otsikon ja pidemmällekin etenevistä enimmät jättävät lukematta koko tekstin, saattaa valtaosalle yleläisen uutisoinnin kuluttajista syntyä käsitys, että entisesti suomalainen nuoriso on ryhtynyt kiusaamaan juutalaislapsia Israeliin liittyvien valeuutisten takia.

Tämä väärinkäsitys vahvistunee entisestään jutun varsinaisen tekstin alkupuolella, jossa todetaan, että "konfliktin synnyttämät aallot lyövät ympäri maailmaa ja nousevat esiin yhtäällä antisemitistisinä ja toisaalla islamofobisina tekoina... Lindan perheen mukaan koulussa on 40 oppilasta, jotka ovat yhteisvoimin kiusanneet perheen seitsemäsluokkalaista Lindaa."

Vasta pidemmälle ehdittyään lukijalle kerrotaan, että kiusaajina ovat maahanmuuttajataustaiset oppilaat. Mutta sen jälkeen haastatellun Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan - Timo R. Stewartin - suulla kerrotaan, että myös rasismi ja islamofobia ovat lisääntyneet ja muistuttaa, että Gazan sota ja maahanmuuttokeskustelu saattavat sekoittua "ikään kuin Hamasin teot kertoisivat siitä, minkälainen islam on. Se on islamofobisen lisäksi myös rasistinen näkemys: yleistetään yhden terroristijärjestön toiminta koskemaan kaikkia muslimeja tai arabeja".

Jutun lopussa puhutaan yleisesti antisemitismistä mainiten muun muassa tämänkin blogin keskustelupalstalla ajoittain näkynyt älyvapaa salaliittoteoria ja toivoen Stewartin suulla koulua, medioita ja poliitikoita edistämään sitä, että nuoret osaisivat suhtautua toisiinsa inhimillisesti. 

Toisin sanoen musliminuorten juutalaisiin kohdistamasta kiusaamisesta edettiin islamofobiaan ja valtaväestön salaliittoteorioihin. Samalla häivytettiin jutun synnyttänyt pääongelma, eli Suomessa elävien musliminuorten epäsosiaalinen - ellei suorastaan rikollinen - käyttäytyminen juutalaisia kohtaan. 

Itse asiassa koko jutussa ei mainita, että juutalaislasten kiusaajat ovat juuri muslimeita. Sen sijaan heistä puhutaan pelkästään maahanmuuttajina ikään kuin kyseessä olisivat tasaisesti kaikenlaiset maahanmuuttajat ukrainalaisista virolaisiin, vietnamilaisiin ja saksalaisiin. 

Tähän liittyen jäin pohtimaan, että oliko kyseessä Ylen toimituksen tarkoituksellinen harhautusoperaatio, vai oliko kyseessä "vain" toimittajan alitajun ohjaama kirjoitus, joka kuvasti hänen (anti)rasistista maailmankuvaansa, jossa muslimit nähdään lemmikkieläinten kaltaisina järjettöminä toimijoina, joiden ei voi odottaa pystyvän kontrolloimaan omia tekojaan eikä siksi myöskään asettaa täyteen vastuuseen niistä - ja joita täytyy siksi pyrkiä peittelemään ja selittelemään niin sanotuilla "mutku"-argumenteilla?

* * *

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) piti Ukrainan parlamentissa puheen isäntämaan vuosien 1932-1933 kansanmurhan eli Holodomorin muistoksi. Puhe yhdisti suomalaiset talvisodan muistot tämän päivän tapahtumiin Ukrainassa - sekä välitti viestin suomalaisten vahvasta yhtenäisyydestä seistä Ukrainan puolella siihen parhaillaan kohdistuvan sotilaallisen hyökkäyksen aikana. 

Erinomaista!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

sunnuntai 26. marraskuuta 2023

Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta

Suomessa toimii yhdenvertaisuusvaltuutettu-niminen viranomainen. Se tekee toimialaansa liittyviä lausuntoja sekä kommentoi asioita myös sosiaalisessa mediassa

Viestipalvelu X:ssä tämä viranomainen on viimeksi välittänyt tiedon, jonka mukaan "yhdenvertaisuusvaltuutettu arvioi, että lähes kaikkien itärajan rajanylityspaikkojen sulkeminen ja kansainvälisen suojelun hakemisen keskittäminen Raja-Joosepin rajanylityspaikalle vaarantaa oikeuden hakea turvapaikkaa." 

Jos viestiin yrittää vastata, se ei onnistu, vaan kommentteja voi antaa ainoastaan valtuutetun erikseen mainitsemilta tileiltä. Niiden omistajiin en kuulu minä, eikä myöskään oikeusministeri Leena Meri. 

Tämä on hämmentävää, sillä yhdenvertaisuusvaltuutettu on veronmaksajain kustantama julkinen toimija, jonka tulisi palvella koko kansaa. Kuten edeltä ilmenee, näin ei kuitenkaan tapahdu, joten on syytä kysyä miksi. 

Eli miksi tässä puheena oleva viranomainen ei ole lähtökohtaisesti avoin kansalaiskeskustelulle - tai edes julkiselle dialogille maan hallituksen kanssa - vaan määrittelee etukäteen keiden kanssa se suostuu keskustelemaan. 

Siksi on kysyttävä, että miten tämä toimintamalli toteuttaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa selvällä suomenkielellä sanotun tarkoituksen, jonka mukaan "säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan."

Lopuksi totean, että yhdenvertaisvaltuutettuna toimii tällä hetkellä aiemmin mm. Pakolaisneuvonnassa, Martin Scheininin avustajana ja kaupunginjohtajana toiminut Kristina Stenman. Hän aloitti virassaan 1.8.2020 eli on Sanna Marinin hallituksen nimittämä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

lauantai 25. marraskuuta 2023

Itärajan sulkemisella on vahva kansalaisten tuki, mutta metsätieto on hakusessa

Helsingin sanomat oli selvittänyt suomalaisten näkemyksiä itärajan sulkemisesta. Tulos oli vähintäänkin erittäin selkeä: peräti kolme neljästä suomalaisesta haluaa koko itärajan suljettavaksi, mikäli Venäjä jatkaa hybridioperaatiotaan. Vain Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajien enemmistö oli eri mieltä. 

Kyselyn pääsanoma oli kerrassaan erinomainen asia, sillä se antaa hallitukselle vahvan selkänojan toteuttaa tehokasta politiikkaa Venäjää vastaan. Eikä pelkästään rajanpinnassa vaan laajemminkin. 

Siksi oli hyvä nähdä, että Suomi on rajatoimien ohella ulottanut viestintänsä laajalle Venäjän hybridiaseenaan käyttämien elintasopakolaisten lähtömaihin. Suomi viestii mahdollisille matkaan lähtijöille sekä arabiaksi että somaliksi, ettei tänne kylmään pohjolaan kannata tulla, koska edes rajan yli ei ole pääsyä. Toivottavasti sanoma menee perille.

* * *

Kun nyt tuli puheeksi mielipidetiedustelu, niin otettakoon esille myös yksi aivan erilainen mielipidetiedustelu. Sen oli teettänyt Metsämiesten säätiö. 

Kyselyn perusteella vain 41 prosenttia vastaajista tiesi, että pääosa metsistä on yksityisten perheiden omistuksessa. Suurin osa mielipiteensä kertoneista kuvitteli myös, että metsiä hakataan enemmän kuin ne kasvavat, vaikka metsävarat ovat kasvaneet joka vuosi jo noin puolen vuosisadan ajan. 

Nämä pahasti virheelliset käsityksen Suomen metsistä ovat erityisen yleisiä Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa. Siis juuri niiden parissa, jotka pitävät eniten meteliä metsäasioistamme. 

Toisin sanoen poliittisen vihervasemmistomme metsäkannanotot nousevat lähes täydellisen tietämättömyyden antamasta varmuudesta. Tämä ei ole yllättävää reilun vuoden takaisen selvityksen valossa. 

Siinä nimittäin havaittiin, että "Vihreiden kannattajien identiteettiprofiilissa korostuu arvoliberalismi ja puolueen äänestäjäkunnan nuoruus... Muista äänestäjäryhmistä tärkeämpinä tekijöinä erottuvat ulkonäkö ja osin kansainvälisyys. Vasemmistoliiton äänestäjien identiteettiprofiili on tutkimuksessa lähellä vihreiden profiilia. Vasemmistoliiton kannattajien identiteetille tärkeitä ovat poliittinen suuntautuminen sekä harrastukset."

perjantai 24. marraskuuta 2023

O tempora, o mores!

Harvoin on pistänyt niin vihaksi kuin äsken huomattuani, että Maahanmuuttovirastossa joku ääliö on keksinyt siirrättää Ouluun asettuneet ukrainalaiset Kemijärvelle Venäjältä eli turvallisesta maasta viime päivinä saapuneiden ns. turvapaikanhakijoiden tieltä. Siis siirrättää sotaa Suomeen paenneet ihmiset parhaimmillaankin elintasopakolaisten ja luultavammin hybridisodankäyntivälineiden tieltä. 

Minulle jäi epäselväksi vain se, että onko tämä viraston kannanotto Vladimir Putinin Suomeen kohdistuneen hybridisotaretken vai hänen Ukrainaa vastaan suunnatun erityisoperaationsa puolesta. O tempora, o mores! 

Ikuinen stigma ja Tshekin tiedeakatemia

Länsimaisen - tai ainakin suomalaisen - oikeuskäytännön taustalla vaikuttaa vahvasti niin sanottu terapeuttinen rangaistusteoria eli ajatus siitä, että kiinni jääneiden saaman tuomion aikana heidät opastetaan elämään ihmisiksi. Eli rikoksen tehneelle pitää antaa mahdollisuus oppia tekosistaan. 

Tämän seurauksena meillä jopa muilta ihmisiltä hengen riistäneet murhaajat pääsevät lähes aina vapaalle jalalle ennemmin tai myöhemmin. Puhumattakaan vähäisempiä rikoksia tehneistä.   

Tästä asiasta näyttäisi olevan yksi poikkeus. Se on rikokset, joissa mies on syyllistynyt naisten epäasialliseen kohteluun. Ei toki juridisesti, mutta käytännössä nämä ihmiset saavat stigman, joka ei poistu heistä edes silloin, kun syytös on todettu perusteettomaksi (esimerkki ja toinen). 

Tässä mielessä on ollut erityisen mielenkiintoista seurata amerikkalaisen biologin ja syöpätutkijan David Sabatinin kohtaloa sen jälkeen, kun hänen on väitetty kohdelleen naisia moitittavasti. Kirjoitin aiheesta vajaa vuosi sitten, ja tänään tulin lukeneeksi tapauksen uudemmista vaiheista. 

On nimittäin käynyt niin, että Sabatini on aloittanut uuden työn arvostetussa ja varakkaassa Institute of Organic Chemistry and Biochemistry Prague (IOCB) -laitoksessa, joka on osa Tshekin tiedeakatemiaa (CAS). Hänen palkkauksensa on jakanut tshekkiläiset tutkijoiden mielipiteitä ja herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö seksuaalisesta häirinnästä kiinni jääneille antaa uutta mahdollisuutta.

Laitoksen miespuolisen johtajan mukaan "Sabatinia on rangaistu tarpeeksi aiemmista teoistaan... tutkimusyhteisö hyötyy siitä, jos tämä lahjakas tiedemies palaa tutkimuksen pariin." Myös hänen Tsekin tiedeakatemiassa työskentelevä entinen naispuolinen oppilaansa totesi, "ettei usko Sabatinin poistamisen niiden henkilöiden listalta, jotka eivät voi koskaan enää saada työpaikkaa, auttaisi ratkaisemaan naisiin liittyviä rakenteellisia ongelmia". Ja toivotti hänet tervetulleeksi joukkoon.

Sen sijaan kaksi muuta jutussa haastateltua naispuolista tutkijaa vastusti Sabatinin rekrytointia. Yhden mielestä "se lähetti viestin, jonka mukaan laitos ei haluaisi luoda turvallista tilaa työntekijöille ja opiskelijoille" ja toinen arveli ettei Sabatini menneisyytensä takia sopisi tutkijankoulutettavien ohjaajaksi. 

Jutun lopuksi Sabatini sanoi hakevansa laitoksen lupaaman starttirahan lisäksi rahoitusta Tshekin hallitukselta ja Euroopan tutkimusneuvostolta. Sekä mainitsi, ettei hänen saamansa - jo aiemmassa kirjoituksessani mainitsemani - lupaus 25 miljoonan dollarin rahoituksesta New Yorkin sijoitusrahastonhoitaja Bill Ackmanilta ja nimettömältä lahjoittajalta sisälly tähän rahoitukseen. Kaiken kaikkiaan hän arveli pystyvänsä rahoittamaan 12–15 henkilön tutkimusryhmän Tshekin tasavallassa.

Nähtäväksi jää, kuinka tämä saaga lopulta päätyy. Selvää kuitenkin on, että Tshekin tiedeakatemia on saanut palkkalistoilleen todellisen huippututkijan, jonka tutkimustoimintaa kuitenkin varjostaa menneisyydessä lyöty ja vaikeasti pois pestävä stigma. 

torstai 23. marraskuuta 2023

Saksalaista paskatietoa

Sosiaalisessa mediassa on käyty kovasti keskustelua suomalaisen tieteen rahoituksesta, tarpeellisuudesta ja laadusta. Kommentoin sitä jo aiemmin, mutta en malta - tavallaan siihen liittyen - olla vielä kertomatta Saksassa tehdystä tutkimuksesta, jossa tutkittiin fossiloitunutta ulostetta. Siis todella vanhaa paskaa

Tarkemmin sanottuna tutkimuksessa analysoitiin sukupuuttoon kuolleiden hyeenojen jätöksiä, joista tutkimuksen tehneet paleontologit onnistuivat määrittämään jääkauden aikaisen karvaisen villasarvikuonon DNA-sekvenssejä. Sarvikuonojen DNA:ta löytyi luolahyeenojen ulosteista siksi, että ne saalistivat villasarvikuonoja. Ja työnsä tuloksena Peter Seeber Saksan Konstanzin yliopistossa onnistui kollegojensa kanssa selvittäämään ensimmäistä kertaa sen koko mitokondriaalisen genomin.

Villasarvikuonot olivat samankokoisia kuin nykyiset valkoiset sarvikuonot, ja vaelsivat Pohjois-Euraasiassa vielä 14 000 vuotta sitten. Ennen tätä tutkimusta lajin eurooppalaisesta populaatiosta tiedettiin kuitenkin vain vähän. 

Tässä käsittelemässäni tutkimuksessa löydetyt erot eurooppalaisten ja siperialaisten villasarvikuonojen genomien välillä olivat varsin suuria ja viittasivat siihen, että niiden populaatiot erkanivat toisistaan jo noin 450 000 vuotta sitten. Toisin sanoen lajin levinneisyysalue ei ollut esihistoriallisella ajalla yhtenäinen koko Euraasian mantereella, vaan koostui ainakin kahdesta erillisestä populaatiosta.

Lopuksi totean, että edellä kuvaamani tutkimus on tieteellisesti äärimmäisen korkeatasoinen ja sen tulokset toivat kiistatta uutta tieteellistä tietoa, joka ainakin omasta mielestäni oli myös erittäin mielenkiintoisia. Ainakin luokassa, jota voisi kuvailla sanoilla "on kiva tietää". 

En tässä yhteydessä ota kantaa siihen, oliko saavutettu tieto sen arvoista, että siihen investoitu rahoitus sai riittävästi katetta. Siitä lienee jokaisella lukijallani oma - ja sinänsä yhtä arvokas - mielipide kuin itsellänikin. 

Sen sijaan totean, ettei tehdyn tutkimuksen hyötyä tai hyödyttömyyttä voi edes arvioida tässä vaiheessa, sillä tutkimuksen aikana siirtyi tietoa ja osaamista vanhemmilta tutkijoilta nuoremmille ja siinä kehitettiin mahdollisesti myös uusia tutkimusmenetelmiä tai ainakin paranneltiin vanhoja. Siten tehdyn tutkimuksen loppusaldo on - tosin vain teoriassa - mitattavissa vasta sitten, kun näiden sarvikuonotutkimuksen aikana oppia saaneiden nuorempien tutkijoiden ja mahdollisesti syntyneiden uusien menetelmien kautta saavutettavat tieteelliset edistysaskeleet ja niiden sovellukset ovat arvioitavissa. 

Siksi päätän tämän kirjoitukseni toteamalla sen yksinkertaisen tosiasian, että ilman ihmisten inhimillistä kiinnostusta kaikenlaisiin asioihin meilläkin kuljettaisiin edelleen heinäkengissä ja rukoiltaisiin jumalaa siunaamaan kaskettuihin metsiin kylvettyjä nauriita. Ja katovuoden sattuessa ihmettelisimme lastemme ruumisarkkujen äärellä, että minkä syntiemme takia meitä näin rangaistaan.

Mutta kiitos tuon kiinnostuksen - joka nykyaikaisessa yhteiskunnassa on institutionalisoitu yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin - meillä on kansainväliset viljamarkkinat, supermarketit, sähköverkot, internetit,  kulkuvälineet sun muut mukavuudet, jotka kummasti helpottavat elämää. Jopa siihen mittaan, että voimme rauhassa pohdiskella jopa sitä, minkälaisia sarvikuonoja Euraasian mantereella liikuskeli viimeisen jääkauden aikana - sekä riittävästi osaamista ja rahaa, jotta voimme sen selvittää.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen Akatemian roolista tieteen rahoittajana
Nuorten ahdistuneisuus ja USA:n metsäpalot
Uutta toivoa munuaispotilaille

keskiviikko 22. marraskuuta 2023

Miten apulaisoikeuskansleri suhtautuisi turvapaikkaa hakeviin kasakoihin?

Petteri Orpon (kok) hallitus on pyrkinyt löytämään laillisen keinon Venäjän (hybridi-) sotilaallisen hyökkäyksen pysäyttämiseksi. Valitettavasti suunniteltu manööveri jäi toteuttamatta, koska apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen katsoi, ettei siinä turvattu hyökkäyksessä käytetylle (hybridi-) sotilaallisena materiaalina toimiville kehitysmaalaistaustaisille ihmisille riittävää mahdollisuutta saada maastamme turvapaikkaa. 

Apulaisoikeuskanslerin päätöstä hämmästeltiin tuoreeltaan niin Suomessa kuin maailmallakin. Lain mukaan "jos oikeuskansleri valtioneuvoston tai tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta valvoessaan havaitsee, että valtioneuvoston, valtioneuvoston jäsenen tai tasavallan presidentin päätös tai toimenpide antaa aihetta huomautukseen, hänen tulee esittää huomautuksensa perusteluineen. Jos se jätetään ottamatta huomioon, oikeuskanslerin tulee merkityttää kannanottonsa valtioneuvoston pöytäkirjaan ja tarvittaessa ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Jos oikeuskansleri katsoo valtioneuvostossa käsiteltävässä asiassa jonkin oikeudellisen seikan antavan siihen aihetta, hän voi merkityttää kantansa valtioneuvoston pöytäkirjaan. Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa, että valtioneuvoston pöytäkirjat laaditaan oikein.

Omalta osaltani haluaisin tiedustella oikeuskanslerin virastolta ja erityisesti Mikko Puumalaiselta sitä, millä perusteella hän katsoo vihamielistä (hybridi-) sotilaallisesta hyökkäystä toteuttamavan miehistön olevan oikeutettu hakemaan turvapaikkaa. Ja kysyä suoraan, että miten he eroavat (ei-hybridi) sodassa maan rajat ylittävästä sotilaallisesta henkilöstöstä. 

Tässä asiassa minua kiinnostaa se, että onko hänen tarkoituksenaan luoda ennakkotapaus venäläisille kasakoiden lähettämiseksi rajallemme hakemaan turvapaikkaa. Eli sopiiko hänelle, että Vladimir Putinin esikunta komentaisi turvapaikanhakuun päivittäin kymmeniä kasakoita ohjeistettuna heti rajan ylitettyään pyytämään kansainvälistä suojelua. Vai katsoisiko hän jossain vaiheessa - vaikkapa tuhannen kasakan saavuttua maahamme - oikeutetuksi lopettaa heidän turvapaikanhakunsa?

Ja jos hän katsoisi näin, niin miksi sen tuhannesensimmäinen turvapaikanhakijan oikeus turvapaikan hakemiseen poikkeaisi nyt käytävästä (hybridi-) sotilaallisen hyökkääjän oikeudesta?

* * *

Muuten olen sitä mieltä, että juuri nyt on Suomen valtiojohdolle tullut aika ottaa esimerkkiä presidentti Risto Rytistä. Tämähän teki jatkosodan lopulla henkilökohtaisen sopimuksen saksalaisten kanssa, minkä seurauksena Suomi sai sotilaallista apua, joka mahdollisti Kannaksen suurhyökkäyksen pysäyttämisen Tali-Ihantalassa vuonna 1944 sekä sen seurauksena Suomen itsenäisyyden säilymisen. Tämän tehdessään Ryti epäilemättä tiesi, että hänen tekonsa seurauksena voisi olla jopa kuolemanrangaistus.  

Tarkoitan tällä sitä, että hallituksen tulee pysäyttää Venäjän hybridihyökkäys mahdollisimman pikaisesti. Ja ellei apulaisoikeuskanslerille kelpaavaa ratkaisua löydy, tulee pääministeri Petteri Orpon (kok) tehdä Rytin tapaan omalla vastuulla sellainen päätös, että (hybridi-) sotilaallisen hyökkäysmateriaalin eteneminen pysäytetään rajalle. Tämän hallitus voi tehdä siitä huolimatta, että apulaisoikeuskansleri saattaa merkityttää kantansa valtioneuvoston pöytäkirjaan. 

Lopuksi totean, että valtioneuvoston on syytä ryhtyä valmistelemaan pikaisesti myös esitystä Suomen luopumiseksi nyt käynnissä olevan Venäjän hybridioperaation mahdollistamasta Geneven pakolaissopimuksesta, koska se on osoittautunut kotimaista vainoa hakevien ihmisten pelastamisvälineen sijasta - tai ohella - vihamielisen hyökkäyksen oikeuttavaksi taisteluvälineeksi. 
 

tiistai 21. marraskuuta 2023

Suomenvenäläisten protesteista

Ukrainasta on tuotu Suomeen tuhottu venäläinen panssarivaunu. Valitettavasti maamme venäläinen vähemmistö ei ole ymmärtänyt - tai halunnut ymmärtää - ettei sitä tuotu heidän kotimaansa kunniaksi vaan muistuttamaan siitä pahanteosta, johon Putinin diktatuuri on johtanut itänaapurimme. Ja siksi he ovat tuoneet nimenomaisesta kiellosta huolimatta panssarivaunulle kukkia kaatuneiden venäläissotilaiden muistoksi. 

Suomenvenäläiset ovat myös osoittaneet mieltään itärajan sulkemisesta ja vaatineet rajan avaamista päästäkseen matkustamaan esi-isiensä maille tapailemaan sukulaisiaan. Tähän on luonnollisesti tarttunut venäläinen media muokatakseen maan asukkaiden Suomeen suhtautumista negatiivisemmaksi. 

Tämä kaikki on outoa, sillä olemmehan viime päivinä saaneet todeta, että venäläiset ovat kohdistaneet Suomeen kehitysmaalaisia hyödyntävän hybridioperaation, jonka avulla pyritään luomaan maahamme eripuraa. Ja siksi voisi kuvitella maamme venäläisten kohdistavan viestinsä suomalaisten sijasta Putinin hallinnolle. 

Tahdon tässä yhteydessä todeta, etteivät edelle kuvaamani seikat ainakaan lisää luottamustani Suomessa asuvien venäläisten luotettavuuteen. Enkä usko, että olen tuntemuksissani ainoa, vaan toivon ja odotan, että erityisesti turvallisuusviranomaisemme ymmärtävät jatkossa katsoa entistä tarkemmin tämän maahanmuuttajaryhmän perään. 

Jäin kuitenkin näitä tapahtumia miettiessäni pohtimaan sitä, että ymmärtävätkö suomenvenäläiset aiheuttavansa näillä toimillaan hallaa ennen kaikkea itselleen. Vai tekevätkö he sitä tarkoituksella - mahdollisesti etäohjattuina Venäjältä - vai ainoastaan omaa ymmärtämättömyyttään. 

Oli kyse kummasta tahansa, ovat nämä tapahtumat terve muistutus suomalaisille siitä, että - käyttääkseni kulunutta mielikuvaa - ryssä on ryssä, vaikka voissa paistaisi. Ja sen kanssa pitää muistaa olla varovainen nyt ja aina.  

maanantai 20. marraskuuta 2023

Pitäisikö Jussi Halla-ahon varoitus ottaa vakavasti?

Tämän aamun uutiset tiesivät kertoa, että eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) on pitkässä sosiaalisen median viestiketjussaan varoittanut suomalaisia siitä, että Venäjän maahamme lähettämät turvapaikanhakijat saattavat olla peiteoperaatio, jonka avulla Suomeen pääsee sen laskuun toimivia sabotaasin tekijöitä. Ylen haastatteleman jatko-opiskelijan mukaan tämä ei kuitenkaan ole todennäköistä, mutta tämä muistutti kuitenkin, että Halla-aholla saattaa olla asiasta salaista tietoa.

Oli Halla-aho sitten oikeassa tai väärässä, on tämä asia sellainen, ettei se ole tullut aiemmin esille julkisessa keskustelussa. Ja siksi on hyvä, että puhemies nosti sen esille - eikä vähiten siksi, että Venäjän rajalle toimittamat henkilöt ovat asuneet jo pitkään Venäjällä ja ovat myös erittäin hyvin varustautuneet itärajan kylmään ilmanalaan lämpimillä vaatteilla. 

Puhemiehen kommentti on sikälikin merkillepantava, että hän on ollut lähes pelottavan usein oikeassa. Se oli Halla-aho, joka kertoi humanitaarisen maahanmuuton johtavan naisten turvallisuuden rapautumiseen, se oli Halla-aho, joka ennusti, että lännen sotilaallinen väliintulo Venäjän pysäyttämiseksi Ukrainassa on ennen pitkää vääjäämätöntä, se oli Halla-aho, joka ennakoi, että eurooppalaisten harjoittama humanitaarinen maahanmuutto johtaa maanosassa merkittävään demografiseen muutokseen, jonka seurauksena eurooppalaiset jäävät lopulta vähemmistöksi omissa valtioissaan ja se oli Halla-aho, joka totesi sittemmin räjäytetyn kaasuputken olevan EU-maille uhka lisätessään näiden riippuvuutta Venäjästä

Kaikkien näiden ennusteiden voidaan tätä kirjoitettaessa nähdä osoittautuneen tavalla tai toisella oikeiksi, vaikka prosessit ovatkin ensimmäistä lukuunottamatta edelleen kesken. Nähtäväksi siis jää, onko Halla-ahon varoitus - niin sanoakseni desanteista eli pienistä vihreistä miehistä - tällä kertaakin aiheellinen, vai olisiko hän vaihteeksi väärässä. 

Omalta osaltani totean, että hänen varoituksensa Venäjän tarkoitusperistä itärajallamme olisi otettava vakavasti, ja heidän suhteensa olisi toimittava sen mukaisesti. Eli noudatettava ohjetta, jonka mukaan "parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa". 

sunnuntai 19. marraskuuta 2023

Professori Jussi P. Laine vaati laaja-alaisempaa turvallisuuskäsitystä

Itäsuomalainen professori Jussi P. Laine otti kantaa Venäjänvastaisten raja-asemien sulkemiseen. Hänen mukaansa se oli ylimitoitettu toimi parinsadan turvapaikanhakijan takia, eikä edes ratkaise ongelmaa. Lisäksi kollega arveli, että Venäjä sai nyt vain syyn jatkaa ilkeilyä rajan sulkemisen vuoksi.

Laineen mukaan rajojen sulkemisessa onkin kyse lähinnä kansalaisten harhauttamisesta turvallisuudentunteeseen sekä arveli kyseessä olevan suomalaispoliitikkojen patenttiratkaisun, jota hyödynnetään kaikenlaisissa ongelmissa. Tässä hän viittasi COVID-pandemian hoitoon ja vuoden 2015-16 pakolaiskriisiin.

Haastateltu professori lisäsi vielä, että häntä "huolestuttaa tällainen kapea-alainen turvallisuuskäsitys. Yritetään ratkaista hyvin monimutkaisia ongelmia hyvin yksinkertaisilla, jopa vanhanaikaisilla keinoilla."

Professori on sikäli oikeassa, ettei raja-asemien sulkeminen yksistään ratkaise nyt käsillä olevaa Venäjä-ongelmaa tai kehitysmaalaisten kansainvaelluksen suuntautumista tänne Pohjantähden alle. Ja siksi Suomen hallituksen yhdessä eduskunnan kanssa tulisi tehdä tarvittavat johtopäätökset mieluummin heti kuin kohta. 

Ensimmäinen asia olisi siitä huolehtiminen, että Suomen kehitysmaissa vaikuttavia vetovoimatekijöitä alennettaisiin radikaalisti. Siihen sopivia keinoja olisivat esimerkiksi sosiaaliturvan sitominen kansalaisuuteen, turvapaikanhakijoiden säilyttäminen muusta yhteiskunnasta erillisissä tiloissa heidän hakemustensa käsittelyn ajaksi sekä myös sen jälkeen, mikäli päätös olisi negatiivinen. 

Hyödyksi voisi olla myös perheenyhdistämisen edellytysten muuttaminen siten, että humanitaarisilta pakolaisilta edellytettäisiin kyky elättää puoliso ja lapset ennen kuin nämä pääsevät maahan. Ja toisaalta vähänkin vakavampiin rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden automaattinen karkottaminen maasta. 

Elleivät edelle kirjoittamani pehmeät keinot riitä, olisi tietenkin pohdittava radikaalimpia ratkaisuja. Yksi sellainen olisi luopuminen Geneven pakolaissopimuksesta, joka on ollut koko kehitysmaalaisten kansainvaelluksen mahdollistaja. Sen tehtyään Suomi voisi yksinkertaisesti jättää ottamatta vastaan ihmisiä, jotka haluavat maahan ilman muita perusteita kuin rajalla ilmaistu halu saada turvapaikka.

Edellä linkitetystä jutusta ei selviä, ajatteliko Itä-Suomen professori edellä kuvaamani kaltaista muutosta Suomen turvallisuuspolitiikkaan, mutta nähdäkseni on selvää, että ehdotusteni toteuttaminen tekisi kehitysmaalaisista nykyistä oleellisesti haluttomampia osallistumaan Venäjän hybridisotaan. Ja ylipäänsä hakemutumaan Suomeen ilman, että taustalla olisi todellinen humanitaarinen uhka eikä pikemminkin Pohjoismaisesta sosiaaliturvasta ja korkeasta elintasosta nauttimaan pääseminen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Eiliset turvapaikanhakijat syövät reilusti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tulevan vuoden säästöt
Kielteisen päätöksen saaneille on rakennettava turvapaikka
Ehdotan, että luovumme Geneven pako­lais­so­pi­muk­sesta

lauantai 18. marraskuuta 2023

Eiliset turvapaikanhakijat syövät reilusti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tulevan vuoden säästöt

Suomi sulki eilen neljä raja-asemaa ehkäistäkseen Venäjän hybridivaikuttamista. Tämä tapahtui hyvästä syystä, vaikka joku itäsuomalainen tutkijatohtori ja Venäjän sotatoimia polttoaineita ostamalla tukeva rajanylittäjä protestoivatkin asiaa. Niin, ja tietenkin vanha kommunisti ja ihmisoikeusaktivisti Martin Scheinin. 

Tosiasia kuitenkin on, että pelkästään eilisen päivän aikana Suomeen saapui venäläisten masinoimana yhteensä 163 kehitysmaalaista. Kun muistetaan, että maahan tulleet ihmiset kuuluvat sellaisin väestöryhmiin, joiden nettovaikutus on henkeä kohden ainakin 10 000 euroa vuodessa, voimme laskea tämän joukon - olettaen, että he kaikki ovat oikeutettuja turvapaikkaan - aiheuttamien kustannusten olevan jatkossa minimissäänkin 1,63 miljoonaa euroa vuodessa. Jos nämä ihmiset olisivat keskimäärin 30-vuotiaita ja eläisivät 80 vuoden ikään, syntyisi heistä suomalaisen veronmaksajan maksettavaksi kustannusta yhteensä 81,5 miljoonaa euroa. 

Summaa voi verrata vaikkapa siihen, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aikoo karsia menojaan ensi vuoden aikana noin 55 miljoonalla eurolla, joka tarkoittaa noin 80 henkilötyövuotta. Käytännössä se tarkoittaa luopumista joistakin palveluista, mikä luonnollisesti on hankalaa niille, jotka kyseisiä palveluja käyttävät.

Kuten arvoisa lukijani huomaa, olisi pelkästään eilisen päivän aikana tulleiden hybridivaikutusvälineiden aiheuttamilla kustannuksilla voitu turvata reilusti Länsi-Uudenmaan laajuisen alueen hyvinvointipalveluiden säilyminen nykytasolla ensi vuoden ajan. Tai kuten todennäköisemmin käy, heidän maahantulonsa takia joudutaan suomalaisille tarjolla olevista julkisista palveluista tinkimään noin puolitoistakertainen määrä verrattuna siihen, mitä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on suunniteltu tehtävän tulevana vuonna. 

Siksi on selvää, ettei itärajan yli autojaan tankkaamassa käyneiden ihmisten ruikutus saa minulta tippaakaan sympatiaa. Ei etenkään se imatralainen Putinin Venäjää polttoainekaupallaan tukeva älykääpiö, joka esitti näkemyksenään, että "viattomat kärsivät muutaman hassun rajanylittäjän takia".  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Talvisodan henki
Vaihtoehtoisia tulkintoja
Maahanmuuton raskas taakka

perjantai 17. marraskuuta 2023

Talvisodan henki

Petteri Orpon (kok) hallitus ilmoitti eilen sulkevansa neljä itärajan eteläisintä rajanylityspaikkaa vastineena Venäjän masinoimaan kehitysmaalaisten virtaan. Lisäksi se kertoi panevansa kiinni lisää raja-asemia, mikäli itänaapuri jatkaa vehkeilyään. 

Tieto rajojen sulkemisesta on levitetty myös arabiankielisiin maihin ja myös sosiaalisessa mediassa on oltu aktiivisia. Tämä toivottavasti vähentää muslimien intoa lähteä venäläisten tarjouksiin löytää korkeampaa elintasoa Suomesta ja sen sosiaaliturvasta. 

Asian tärkeys näytetään ymmärrettävän lähes kautta Suomen poliittisen kentän. Tähän viittaa se, että Uutissuomalaisen mukaan eduskunnan kyselytunnilla asiaan suhtautuivat positiivisesti niin vasemmistoliiton Jussi Saramo kuin rajavartiolaitoksen rahoituksesta tässä tilanteessa kiinnostuneet demarit. Vain Merja Kyllönen (vas) näytti olevan jossain määrin kriittinen kysellessään Venäjän hyväksikäyttämien kehitysmaalaisten ihmisoikeuksien toteutumisen perään. 

Näyttää siis siltä, ettei Venäjä pysty hybriditoimillaan horjuttamaan Suomen turvallisuuspoliittista yhtenäisyyttä edes nyt, kun hallituksen ja opposition välillä on esiintynyt laajoja erimielisyyksiä maan talouspoliittisesta linjasta. Jollain tavalla tämä asia tuo mieleen vuoden 1939 Josif Stalinin, joka oli täysin varma siitä, että vain kaksi vuosikymmentä aiemmin verisessä kapinassaan kukistettu suomalainen työväki liittyisi puna-armeijaan sen hyökätessä maahamme. 

Näin ei tunnetusti käynyt talvisodassa, eikä siis myöskään nyt. Toivoa sopii, että sanoma talvisodan hengestä on mennyt perille myös Moskovaan.

torstai 16. marraskuuta 2023

Sairaalassa komentokeskus ja hybridisotaa itärajalla

Eilen uutisoitiin syy sille, miksi Israel on piirittänyt Al-Shifan sairaalaa. Maan armeijan julkaiseman ja videomateriaalin tukeman tiedon perusteella sairaalan alla on sijainnut Hamasin komentokeskus. 

Hamas on luonnollisesti kiistänyt asian, sillä sen tunnustaminen olisi terroristijärjestön kannalta järkevää. Tosiasia kuitenkin on, että myös Yhdysvaltain tiedustelu on kertonut sairaalan alla sijaitsevasta komentokeskuksesta, joten asia näyttää täältä tietokoneen näppäimistön takaa päivänselvältä. 

Asiaa voi toki pohtia myös sitä tietoa vastaan, että Israel ylipäätään joutui tunkeutumaan väkivalloin sairaalaan. Ei kai sellaiselle ole muuta järkevää syytä kuin se, että joku esti sinne kävelemisen rauhanomaisesti?

Eilen saimme kuulla toisenkin mielenkiintoisen lausunnon. Sen antoi välimerellisten ihmissalakuljettajien avustusjärjestönä tunnetuksi tullut Lääkärit ilman rajoja. 

Sen mukaan Gazassa ammutaan jopa ambulansseja. Tämä tieto pitänee toki paikkansa, ja ampujakin lienee Israelin armeija. Syytä voi itse kukin pohtia mielessään sitä taustaa vastaan, että Hamasin terroristeilla lienee tappion häämöttäessä kiireellinen tarve päästä pois Al-Shifan sairaalasta ja ylipäätään pohjoisesta Gazasta. 

* * *

Suomessa nähtiin eilen erikoinen näytelmä, kun hallitus ensin ilmoitti pitävänsä tiedotustilaisuuden ja sen jälkeen peruutti sen. Ajattelin - tai kirosin mielessäni - uutisen kuultuani, että jo Petteri Orpon (kok) kabinetin alkumetreillä omaa peliään pelannut hallituksen pienpuolue olisi jälleen nähnyt pelin paikan, mutta lienen ollut väärässä. 

Tiedotustilaisuudessa oli tarkoitus kertoa toimista, joilla pysäytetään venäläisten kehitysmaalaisia turvapaikanhakijoita hyödyntävä hybridisotatoimi itärajalla. Päivän aikana rajalla ehti kuitenkin tapahtua niin paljon, että hallitus päätti siirtyä suoraan suunniteltua järeämpiin toimiin, jotta tilanne saataisiin vakautetuksi - eikä kyse siis ollut hallituspuolueiden välisistä kiistoista, vaan toimien uudelleensuunnittelun vaatimasta lisäajasta.

Tiukkoihin toimiin lienee myös tasavallan presidentin mandaatti, koska tämä katsoi ulkomaanvierailunsa yhteydessä tarpeelliseksi ehdottaa rajan sulkemista. Tämä on erinomaista, sillä antamallaan taustatuella hän epäilemättä vähensi jo ennakolta hallituksen tuleviin toimiin mahdollisesti kohdistuvaa kritiikkiä. 

Tämä kaikki kertoo siitä, kuinka oleellinen muutos Suomessa tapahtui kevään 2023 eduskuntavaalien seurauksena. Ja antoi ripauksen toivoa siitä, että Suomi voisi sittenkin säilyä turvallisena hyvinvointivaltiona.

keskiviikko 15. marraskuuta 2023

Haaviston kannatus alamäessä, mutta tuleeko Stubbista presidentti?

Yle julkaisi mielipidekyselyn presidenttiehdokkaiden kannatuksesta. Sen mukaan 28 prosenttia suomalaisista äänestäisi vaalien ensimmäisellä kierroksella Alexander Stubbia (kok) ja 26 prosenttia Pekka Haavistoa (Vihr). Kaikki muut ehdokkaat tulevat kaukana näiden kahden takana. 

Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että juuri mainitut kaksi ehdokasta pääsisivät toiselle kierroksella, vaan tilanne saattaa hyvinkin muuttua sen noin kahden ja puolen kuukauden aikana, joka vielä kuluu ennen kuin varsinainen vaalipäivä koittaa. Erityisesti näin voi käydä, mikäli jompikumpi kärkiehdokkaista tulee vaalitenteissä tai muuten vain kampanjansa aikana sanoneeksi jotain sellaista, joka etäännyttää häntä nyt kannattavat ihmiset pois. Tai mikäli joku nyt vähäisellä kannatuksella oleva ehdokas onnistuu varsinaisen vaalikampanjan aikana jättämään kaikki muut ehdokkaat varjoonsa.

Siksi pidän tämänkertaisen gallupin merkittävimpänä tuloksena sitä, että Pekka Haaviston kannatus on lähtenyt selvään laskuun. Näin siksi, että tällaisen trendin kääntäminen on ainakin aiempien vaalien perusteella osoittautunut vähintäänkin äärimmäisen vaikeaksi - esimerkkinä mainittakoon Esko Aho (kepu) ja Riitta Uosukainen (kok). 

Nyt tehdyn kannatuskyselyn perusteella Suomen seuraavaksi presidentiksi nousisi kymmenen prosenttiyksikön turvin Alexander Stubb, josta on kuitenkin muistettava se, että hän onnistui tuhoamaan puoluepoliittisen uransa ja silloisen suuren suosionsa toimiessaan pää- ja valtionvarainministerinä vuosina 2014-2016. Siten en tässä vaiheessa jaksa pitää varmana myöskään hänen selviytymistään edes vaalin toiselle kierrokselle.

Edelle kirjoittamastani huolimatta on selvää, etteivät lähtökohdat ole mairittelevia yhdellekään muista esillä olevista ehdokkaista. Ja siksi on vaikea sanoa, kuka heistä voisi nousta edellä käsiteltyjen kahden ehdokkaan ohi toiselle kierrokselle ja edelleen voittajaksi. 

Olli Rehn (kesk) on väritön, Mika Aaltola taipuvainen kompurointiin ja Jussi Halla-aho (ps) ihmisiä voimakkaasti jakava. Vasemmiston ehdokkailla taas on lähtökohtaisesti vain noin 40 prosentin kannatus kansan joukossa. 

Näistä heikkouksista huolimatta heistä jokainen saattaa onnistuneen kampanjan avulla moninkertaistaa kannatuksensa ja nousta ensin vaalin toiselle kierrokselle ja lopulta valtakunnan päämieheksi - tästä meitä muistuttaa äskettäin edesmenneen Martti Ahtisaaren nousu presidentiksi vuonna 1994.