lauantai 15. huhtikuuta 2017

Hyväksikäytön kääntöpuoli

Helsingin Sanomat nosti eilen esille turvapaikanhakijoiden tekemän halpatyön. Jutun fokus oli asetettu työntekijöiden hyväksikäyttöön, joten siinä keskityttiin kertomaan turvapaikanhakijoille valehtelusta, vääristä työsopimuksista ja jopa uhkailusta.

Juttusarja jatkui tänään painottuen julkisella sektorilla pitkissä alihankintaketjuissa tapahtuvaan turvapaikanhakijoiden riistämiseen. Asia ei selvästikään ole uusi, sillä HOK-Elanto on hyväksikäyttöä hillitäkseen kieltänyt alihankintaketjut kokonaan. Myös Helsingin kaupunki säätelee samasta syystä alihankintaketjujensa pituutta.

On hyvä, että Helsingin Sanomat nosti esille tämän, vain vähän julkisuudessa aiemmin näkyneen, löyhästä maahanmuuttopolitiikastamme juontavan ongelman. Näin siitä huolimatta, että näkökulma oli rajoitettu pelkästään hyväksikäyttöriskiin.

Tuotakoon tässä sitten esille asian ehkä vieläkin vakavampi kääntöpuoli. Tarkoitan sitä, kuinka jokainen laitonta halpatyötä tekevä turvapaikanhakija vähentää taloudestamme yhden laillisen työpaikan, jonka haltija hankkii itselleen elannon, sosiaaliturvan ja eläkkeen sekä maksaa verokarhulle kymmenyksensä.

Pidemmällä aikavälillä laiton työvoima vetää myös heikoimmin palkattujen töiden kustannustasoa alaspäin. Se tarkoittaa lakien ja sopimusten mukaisesti toimivien yritysten heikkenevää kilpailuasemaa yhteiskunnassamme, minkä seurauksena harmaan talouden vetovoima kasvaa entisestään.

Mikäli Suomeen syntyvät maahanmuuton myötä entistä laajamittaisemmat pimeät työmarkkinat vahvistuu myös yhteiskunnan polarisoituminen. Siinä missä maamme koulutettu väestö on laillisissa töissä, jäävät lainkuuliaiset kouluttamattomat kokonaan ilman töitä ja syrjäytyvät työttömyysturvan varassa.

Elleivät he sitten ryhdy laittomiin salatöihin saadakseen sitä kautta vähän paksumman kerroksen voita leipänsä päälle. Tässä mallissa työttömyysturva toimisi siis vähän samaan tapaan kuin hallituksen kokeilussa oleva perustulo, mutta verokarhulta jäisi saamatta työsuorituksesta sen osuus sekä työntekijältä itseltään sosiaali- ja eläketurva.

Lopputuloksena tappiolle jäisivät sekä työntekijä itse, että verokarhu. Samalla jälkimmäisen keräämillä varoilla yhteiskunnan kansalaisilleen tarjoamien palveluiden rahoituspohja heikentyisi. Niitä ovat esimerkiksi ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden takaaminen, terveydenhuollon järjestäminen, nuorten koulutus ja liikenneväylien kunnossapito.

Ihan lopuksi on vielä todettava, että pimeän maahanmuuttajatyövoiman käyttäminen mahdollistaisi myös laittomasti maahan jäävien toimeentulon hankinnan. Siis niiden ihmisten, jotka maahanmuuttovirasto on todennut elintasopakolaisiksi, mutta jotka eivät suostu palaamaan kotimaahansa.

Heidän mukanaan saisimme etnisesti leimautuneen väestönosan, jolla ei olisi muun yhteiskunnan etuuksia. Sellaisen olemassaolo ei ainakaan lisäisi turvallisuutta, kuten viimeksi jouduttiin toteamaan Tukholmassa, kun laiton maassaolija päätti ajella kuorma-autolla ihmisten yli.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ruotsin maanalainen yhteiskunta
Pikatyöpaikkoja oleskeluluvan saaneille
Miksei työ maistu?


18 kommenttia:

  1. Lähetin eilen artikkelin kommenttiosioon kirjoituksen, jossa käsittelin asiaa juuri samasta näkökulmasta. Tuskin olin ainoa. Yksikään kirjoitus ei läpäissyt sensuuria. Elämme toden totta DDR:ää muistuttavassa yhteiskunnassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Brysselin Pravdan EU-diktatuurin/Uuden Maailmajärjestyksen agendaan kuuluu mm. kansallisvaltioiden ja kansallisuuksien hävittäminen.

      Poista
    2. Tuttua on, olen hyvin monesti kokenut samaa. Joskus jopa neljä kertaa samaan uutiseen, hiukan muuttaen tekstiä joka kerta, mutta tuloksetta. Ihmettelen, että miksi silti aina vain yritän. No joskus toki tärppää. Mutta usein juuri silloin, kun eniten haluaisin kommenttini julki tai haluan oikoa vääriä tietoja eri asioissa, niin silloin on muuri vastassa. Ei mene läpi.

      Poista
    3. Olen huomannut aivan saman asian. Hesari yrittää kaikin keinoin pitää kiinni uskottavuuden rippeistään tilaajiensa silmissä.

      Jos keskustelu olisi vapaata, nyky-Hesarin äärivasemmistolaiset tendenssit ja suoranainen valehtelu eri asioista olisivat jokaisen loogisesti ajattelevan nähtävissä. Siksi liian teräviä kriittisiä kirjoituksia ei vain voi sallia. Tarkoin valituilla sanoilla on liikaa voimaa. Kielestä ja määrittelyvallastahan tässä taistellaan.

      Viimeisimmän sensuroinnin jälkeen lähetin kommenttimoderaattoreille sellaiset terveiset, joita ei ollut tarkoitettukaan julkaistavaksi. Sanoin, että heidän henkilöllisyytensä ja toimituksen nykyinen kulttuuri tullaan vielä ruotimaan moneen kertaan muistelmissa ja historiantutkimuksessa.

      Aina löytyy takinkääntäjiä, jotka tajuavat olleensa totalitarismin asialla. Kyllä tässä ennen pitkää saadaan kuulla myös asianosaisilta siitä, kuinka Hesarissa tehtiin tietoisen ideologisia päätöksiä vapaata tiedonvälitystä ja journalismin etiikkaa vastaan ja ketkä tätä ääriajattelua toimituksissa kiihkeimmin kannattivat.

      Poista
    4. Oma blogi on hyvä vaihtoehto. Valitettavasti vain lukijamäärät ovat paljonkin luetuilla blogeilla jotain aivan muuta kuin isoilla sanomalehdillä. Siten myös kirjoitusten vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan. Painetta ne kuitenkin luovat perinteiselle medialle totuudessa pysymiseksi. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi HS:n maahanmuuttokirjoittelusta - yleisen kritiikittömyyden tai vaikenemisen sekaan on tullut ripaus asiallisiakin kirjoituksia.

      Poista
    5. Kokeilkaa lähettää komenttinne vielä kerran, tällä kertaa aloittaen:

      "Maahanmuutto on rikkaus ja suuri voimavara kansakunnallemme. Sen tähden monikulttuurisuuden on oltava meidän kaikien suurimpana tavoitteena."

      Voi ollla, että Hesarin päässä kommentin jatkokin luetaan ennen julkaisua, ja takuuvarmasti se katoaa näkyvistä varsin lyhyessä ajassa, mutta siihen mennessä sen on lukenut mahdollisesti useampi kuin tämän kommenttini.

      Joten kokeilemaan?

      Poista
  2. Asiassa on vielä kolmaskin puoli ja ongelma:

    Pimeä riisto antaa merkittävän kilpailuedun sitä harjoittavalle yritykselle. Rehellisin keinoin toimivat yritykset jäävät väistämättä jälkeen markkinoista kilpailtaessa ja saattavat lopulta kadota markkinoilta kokonaan.

    VastaaPoista
  3. Rikollisuus, joka näiden maahan tulleiden toimesta syntyy alkaa jo esim. Ruotsissa olemaan todella raakaa.

    Siitä ei vaan Suomen mediat uskalla kirjoittaa eikä se vielä kiinnosta perempiosaisia kun ei ole osunut omalle kohdalle.

    On kuitenkin varmaa Ruotsin esimerkin mukaan,
    että vastaava tulee Suomeenkin jos annamme
    laittomasti maassa olevien joukon lisääntyä.
    Täytyyhän heidänkin jotenkin ruokansa hankkia, joko pimeillä töillä tai rikollisuudella.
    Kantasuomalaisten kannalta kumpikaan tapa ei ole hyväksi.

    Aikaa myöten ja joukon kasvaessa, syntyy myös
    nuorten jengiytymistä tai jopa mafian tyyppistä toimintaa.

    Länsinaapurissa on siis malli tulevaisuudesta jos jotakuta vielä epäilyttää.

    Näiden välttäminen Suomessa on vielä mahdollista jos päättäjät niin haluavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin: "jos päättäjät niin haluavat". Suomessa valta on perustuslain mukaan kansalla, joka käyttää sitä vaaleissa. Juuri päättyneissä kunnallisvaaleissa suurimpia voittajia olivat humanitaarisen maahanmuuton kasvua tiukasti ajavat puolueet. Ainakin itse olin vaalituloksesta hämmentynyt, joskaan en yllättynyt, sillä gallupithan ennakoivat tuloksen varsin hyvin.

      Poista
    2. Viihdyttävä ja kauhistuttava kuvaus Ruotsin järjestäytyneestä rikollisuudesta:
      http://www.rosebud.fi/2011/kirja_2010.php?ean=9789510378052

      Liivijengeissä myös härmän jätkiä mutta kovat tekijät tulevat jostain muualta. Rikollisuus jos joku on Ruotsissa monikulttuurista. Länsinaapurissa vetovoimatekijöitä?

      -F

      Poista
  4. Halpatyövoimaa tulee Suomessa olemaan tulevaisuudessa ihan omastakin takaa. Sen takaavat digitalisaatio ja robotisaatio.
    Ei meille siis sen työvoiman tarpeen vuoksi tarvitse tuoda kouluttamatonta ja kieltä osaamatonta ulkomaalaisten joukkoa.

    VastaaPoista
  5. Ruotsi kaivoi oman hautansa jo -70 luvulla. Muslimien eristäytyminen oli esimerkiksi Västeråsissa selviö jo vuonna -75 ja Valby:n lähiöstä tuli ensimmäinen getto.
    Kävin siellä vuoden koulua, aitojen sisäpuolella oltiin Ruotsissa, ulkopuolella vallitsi paskastanin lait.
    Suomi on menossa ihan samaan lankaan kuin naapuri. Käykääpäs ihan vaikka huviksenne piipahtamassa Helsingin Merirastilassa, Vuosaaressa tai Puotilassa, Itäkeskus on pientä näiden rinnalla.
    Mitä tulee mamujen työllisyyteen niin aika lailla miinusmerkkinen on niiden panos. Jos tekee duunia pelkästään matalapalkkahommissa, varsinkin pääkaupunkiseudulla niin liksa ei välttämättä riitä edes vuokraan, loppu elatus tuleekin sitten fattasta.
    En väheksy näitä töitä ollenkaan, jonkun nekin pitää tehdä mutta yhtälönä kuvio on kuitenkin aika lohduton.
    Itselläni on 3 aikuista junnua ja olen huomannut kuinka vaikeaa on vaikkapa opiskelun ohessa tienata muutamia euroja ettei kaikkea tarvitsisi lainalla hoitaa. Säännöt ei muuten ole kantasuomalaiselle samat kuin matulle.
    Jos kantikselle tapahtuu jotain yllättävää niin ihan turha on mennä kyselemään Kelasta apuja, kyllä se on faija joka jeesaa. Ei siinä mitään, mielelläni autan, vituttaa vaan kun makselee vuositasolla 20000 veroja ja kaikenmaailman tyhjäntoimittajat kuittaa ne itselleen tekemättä juuri mitään muuta kuin lämpimän paskan.

    VastaaPoista
  6. Valtalehtien kommenttiosastojen portinvartijat ovat yliviritettyjä "antirasismissaan". Varmuuden vuoksi hylätään juttuja, joissa ei ole mitään selkokielistä "vihapuhetta".

    Nimim. Kokemusta on

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hyvä esimerkki oli muuten aikoinaan Iltalehden keskustelupalstan lopettaminen. Jotenkin oudosti sattui samaan aikaan kun arabidivisoona lampsi Haaparannasta Suomeen. Kyseinen invaasio ei ollut yllätys. Kunhan arkistot aukeaa niin totuus paljastuu.
      En juurikaan edes yritä kirjoitella muualle kuin tällaisille palstoille. Täällä saa kuitenkin sanoa oman mielipiteensä ilman, että samantien kojahtaa bannit.
      Loppujen lopuksi aika säyseää tämä touhu on vaikka ollaankin joidenkin mielestä suorastaan saatanasta seuraavia rassikoita.

      Poista
    2. Petturi Orpo olisi Dublinin sopimuksen perusteella voinut käännyttää arabidivisioonan välittömästi takaisin Tornionjoen yli turvalliseen maahan Ruotsiin. Hän vielä törkeyksissään VALEHTELI, että se muka ei olisi ollut mahdollista.

      Poista
    3. Joppos: internet on tuonut takaisin sananvapauden, joten on hyvä, että käytät sitä. Todellinen sananvapaus puolestaan on perinteisen lehdistön mielestä mitä ilmeisimmin äärimmäisen pelottavaa. Pelosta puolestaan kertoo esimerkiksi iltapäivälehdissä julkaistujen ruoka-
      tai muotiblogijuttujen määrän suhde poliittisista blogeista kertoviin kirjoituksiin.

      Poista
    4. Yllä todetaan, että sisäministerinä ollessaan Orpo törkeyksissään VALEHTELI kansalle.
      Miksi sitten vuodesta toiseen äänestetään sellainen henkilö päättäviin elimiin?
      Eikö äänestäjät tajua mitä henkilö tekee vai eivätkö he välitä Suomen kohtalosta?

      Poista
    5. Äänestäjät voidaan jakaa mestariblogisti Yrjöperskeleen mukaan viiteen ryhmään:

      Traditionalistit
      (äänestävät yhä uudestaan sitä puoluetta mitä aina ollaan meidän perheessä tai suvussa tai työpaikalla tai kunnassa tai, tai, tai. Varmistavat Keskustapuolueen ikuisen pysymisen eduskunnassa, vaikka milaista politiikkaa tekisivät.)

      Irrationalistit
      (äänestävät sitä jolla on kivoin kampaus tai hienoin puku tai joka kertoi hassuimman vitsit television viihdeohjelmassa)

      Ihmeen odottajat
      (äänestivät Jytkyssä Perussuomalaisia ja odottivat heiltä ihmettä voimasuhteilla persut 39 - kaikki muut 161. Jatkojytkyssä odottivat Soinista diktaattoria)

      Raviveikkaajat
      (tunnetaan tiettävästi myös termillä "italialainen äänestäjä": tarkkailee politiikkaa havaitakseen kuka ehdokas tai mikä puolue on nousussa. Äänestää sitten tätä, ärjähtelee voitonriemusta saatuaan oman edustajansa läpi ja seuraavan vaalikauden ärjähtelee raivosta kun se ehdokas/puolue ei teekään niin kuin hän haluaisi.)

      Realistit
      (seuraavat politiikkaa äänestääkseen ehdokasta tai puoluetta, jonka kannat vastaavat hänen omia näkemyksiään. Ymmärtää myös, etteivät he voi saada nopeita muutoksia aikana, ellei status quo jostain syystä muutu väkivaltaisella tavalla.)

      Valitettavan harva äänestäjä lukeutuu viimemainittuun ryhmään, vaikka aivan liian moni neljästä edellämainitusta epäilemättä kokee vakaasti siihen kuuluvansa.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!