torstai 6. huhtikuuta 2017

Kiinalaista mannaa Suomen talouskasvulle

Suomi isännöi eilen Kiinan presidenttiä. Journalismimme tasosta kertoi jotain se, että vierailun aikana korkean kiinalaisvieraan kanssa sovituista asioista tärkein tuntui olevan Ähtärin eläinpuistoon saapuva pandapariskunta.

Tosiasiassa pitkällä aikavälillä tärkeintä lienevät kuitenkin olleet matkan aikana julkistetut taloussopimukset. Niistä ensimmäinen oli Kemijärven sellutehtaan rakentamiseen liittyvä sopimus: Boreal Biorefin toimitusjohtajan Heikki Nivalan mukaan nyt on jo hyvin todennäköistä, että yhteensä 800 miljoonan euron biojalostamo rakennetaan.

Toinen esillä ollut suuri kiinalaisinvestointi liittyi niin ikään puunjalostusteollisuuteen: Kemiin suunniteltu 900 miljoonan euron biojalostustehdas astui jälleen yhtä askelta lähemmäs toteutumistaan. Mikäli sekin toteutuu, valuu huomattava osa metsiemme hyödyntämisestä syntyvästä liikevoitosta kiinalaisille omistajille, vaikka pääosa hyödystä jääkin Suomeen palkkojen ja verojen muodossa. Sellainen on talouden laki.

* * *

Tehdyt sopimukset osoittavat sen, että kiinalainen raha on löytänyt Suomen. Aiempia esimerkkejä ovat mm. peliteollisuutemme lippulaivan eli Supercellin siirtyminen pääosin ja Uudenkaupungin autotehtaan osittain kiinalaisille.

Nyt nähty kiinalaisen rahan hakeutuminen Suomeen lienee vasta alkusoittoa. Äärikapitalistisen kansantasavallan talous on vahvasti ylijäämäinen, minkä seurauksena sikäläiset toimijat etsivät kuumeisesti kannattavia sijoituskohteita. Tämä tarkoittaa jatkossa lisää yritysostoja ja investointeja sinne, missä rahalle nähdään saatavan hyvää korkoa.

Hyvää tässä on se, että Suomeen virtaa nyt pääomia, joita taloutemme ehdottomasti tarvitsee omien raharikkaidemme suunnatessa yhä useammin ulkomaille. Kääntöpuolena taloutemme siirtyy yhä suuremmassa määrin kulttuurisesti Suomesta vahvasti poikkeavalle taholle, jonka päätöksiin ei vaikuta isänmaanrakkaus sitäkään vähää kuin kotimaisille omistajille.

Kaiken tämän seurauksia on vaikea arvioida. Voisi kuitenkin veikata, että ainakin suomalaisten yritysten hallintoa siirtyy ajan myötä Suomesta muualle ja että työpaikkojen kulttuureihin kulkeutuu kiinalaista vaikutusta. Jälkimmäisen seurauksena syntynee esimerkiksi paineita kotimaisten työehtoneuvotteluiden muuttamiseksi.

Mikäli kiinalaisen rahan invaasio Suomeen jatkuu pitkään, on mahdollista, että sillä on vaikutuksia myös suomalaiseen politiikkaan. Näin sekä ulkopolitiikan, että talouspolitiikan saralla. Onhan vain luonnollista, ettei itäinen suurvalta halua sijoitustuotoilleen tarpeettomia esteitä, eikä taloudellisen vasallinsa toimivan sen kansainvälisiä intressejä vastaan.

Nyt on kuitenkin turha murehtia edelle kirjoittamiani synkänsävyisiä pelkoja. Kuten aluksi totesin, kiinalainen raha on tervetullutta vauhdittamaan maamme taloutta, ja siitä on syytä iloita. Samalla se kertoo meille taloutemme perusrakenteiden olevan siinä kunnossa, että jopa itäaasialaiset luottavat tulevaisuuteemme.

Kiinalaisomistus on osa maailmantalouden globalisoitumiskehitystä. Samaan tapaan on suomalainen raha etsiytynyt vaikkapa Etelä-Amerikkaan hakemaan maksimaalista tuottoa. Näin maailmanlaajuinen talous verkottuu yhä enemmän, minkä seurauksena kansakuntien kiihottaminen toisiaan vastaan käy yhä vaikeammaksi. Siitä hyötyvät viime kädessä aivan kaikki.

Lisäksi on hyvä ymmärtää, että kiinalaiset ovat varsin pragmaattisia omistajia. Jos heidän sijoituksensa tuottavat hyvin, heillä ei ole taipumusta ryhtyä korjaamaan toimivaa konetta. Ongelmiin joudumme kiinalaisten kanssa aikaisintaan vasta sitten, jos taloutemme päätyy uuteen muuta maailmaa syvempään taantumaan.

Tämä olisi hyvä muistaa niin poliittisilla kuin taloudellisillakin foorumeilla. Oman talouden pitäminen rasvattuna tarjoaa meille sekä taloudellista hyvinvointia, että suojaa itäaasialaisen omistuksen aiheuttamia poliittisia paineita vastaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mitä vasemmiston vaalivoitosta seuraisi?
Innovaatioita 2020-luvun tarpeisiin?
Kiinan tie


8 kommenttia:

  1. Jos YLE:n uutinen pitää paikkansa, Kemin Kaidin tehdas syytäisi ilmaan hiilidioksidia enemmän kuin tuon alueen muut tehtaat yhteensä.

    Kiinalaisen Kaidin Kemiin suunnittelema biojalostamo olisi yksi maan suurimmista yksittäisistä hiilidioksidin päästölähteistä. Yhtiön mukaan laitos tuottaisi toimiessaan 1,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ilmakehään vuosittain.

    Se on enemmän kuin Meri-Lapin muut tehtaat yhteensä. Päästökauppaa valvovan Energiaviraston tilastojen mukaan Outokummun Tornion tehtaat, Stora Enson Veitsiluodon tehdas ja Metsä-Groupin Kemin tehtaat päästävät vuosittain ilmaan hiilidioksidia yhteensä 1,1 miljoonaa tonnia.

    Lähde: Kaidin Kemin laitos olisi yksi Suomen suurimmista hiilidioksidin päästäjistä – välttyisi silti päästökaupalta

    Tuolla perusteella ko. hankkeelle ehdoton ja jyrkkä ei, en halua kiinalaisia tänne Suomeen Suomea saastuttamaan.

    VastaaPoista
  2. Oinomaokselle: Ja sää uskot noita ylenantoja?
    t. Huru-ukko

    VastaaPoista
  3. Tuotanto tuottaa. Kaidin tapauksessa päästöt lienisivät kuitenkin peräisin uusiutuvista luonnonvaroista, joten nettovaikutus hiilitaseeseen tulisi käytännössä olemaan olematon pidemmällä aikavälillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei, ehdottomasti ei. Tuolle saastuttajalle ei saa antaa ympäristö- eikä muita lupia, ennen kuin se esittää uskottavat suunnitelmat massiivisten hiilidioksidipäästöjen minimoimiseksi.

      Ainakin minä tulen tekemään kaiken mahdollisen, ettei tuota saastuttajaa Suomeen tule.

      Poista
    2. Hiilidioksidi ei ole varsinainen saaste, vaan ilmakehää lämmittävä kasvihuonekaasu, joka lisää kasvien yhteyttämistä. Hiilidioksidia pidetään ongelmana siksi, että fossiilisten polttoaineiden käyttö lisää ilmakehässä kiertävän hiilidioksidin kokonaismäärää. Siksi uusiutuva hiilidioksidi itsessään ei ole ongelma päästömielessä. Toki puun käyttäminen nopeuttaa hiilen kiertoa, mutta luonnonmetsässäkin ilmakehään päätyisi täsmälleen sama hiilidioksidimäärä ennemmin tai myöhemmin.

      Poista
  4. Juu, Raakasti ovat kiinalaiset ostaneet Suomesta vaikutusvaltaa EU asioihin ja omaan maahan. Kiinakaan ei mikään maailman helpoin siirtomaavalta ole, jos eteläisen Afrikan kehityskaarta katsellaan brittien poistumisen jälkeen. Kiina on kahminut suuret määrät resursseja itselleen.

    VastaaPoista
  5. Pitääkö asiaa nähdä noin synkästi. Maahan, johon kiinalaiset tekevät lähes miljardiluokan investointeja, kukaan tuskin uskaltaa hyökätä - erityisesti tämä koskee rauhantahtoisia naapurimaitamme.

    VastaaPoista
  6. Minäkään en ole huolissani hiilidioksidista, sillä en pidä sitä itsessään huolena. Vaikka ao. asian suhteen laitos olisi parhaimmillaan plus/miinus - taseella. Tuottaa todennäköisesti ainakin saman hiilidioksidin nettovaikutuksen kuin tuottaisi yksinkertainen hiililaitos, josta tehdään nestepolttoainetta. Ja rutkasti enemmän, kuin jos tehdään liikepolttoaine maaöljystä tai -kaasusta.

    Mutta tuon huolen takia Suomi ja Suomen valtio vaarantaa järkevän talouden perusteita. Ihan tarpeettomasti.
    Valtio vapaaehtoisesti alentaa energiasta saatavia verotuottojaan tyydyttääkseen CO2-uskovien Moolokin kidan. Niitä ilman ei laitoksen bioenergioista saada mitenkään liiketaloudellisesti kannattavia. Laitoksesta tulee siis suurin vihreiden verotukien saaja.
    Lisäksi kenties tulee antamaan suoria tukiakin joita alueen vaativat varmaan alueen tyyöllisyyden ym. takia.
    Kansantalous kärsii heikosta tuottavuudesta ja vieläpä oikeastaan valtio maksaa Kiinalle toiminnasta voittoa.
    Toivon minäkin suuresti, että jokin järki alkaisi kasvaa ja hanke kaatuisi. On jo tarpeeksi paha, että tällaisin hankkein uus-jaellaan rahoja Suomen sisällä, mutta että vielä ulkomaillekin. No sinnehän ne menee nuo tuulitukiasetkin voitto-osiltaan.

    PS: Muutenkaan en olisi huolissaan liikennepolttoaineiden riittävyydestä. Kun teemme edullista ydinvoimaa, voimme aina tehdä liikennepolttoainetta moninaisista aineista. Viime kädessä vaikkapa ilman hiilidioksidista, jos moinen joskus tulisi tarpeelliseksi.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!