perjantai 7. huhtikuuta 2017

Trump iski Syyriaan, mutta mitä sitten?

Syyriassa tehtiin tiistaina taistelukaasuisku, josta on epäilty Syyrian eli Assadin hallintoa. Sen ovat tuominnet monet maat, mukaan lukien Suomi ja Syyrian hallinto itse. Venäjä on ilmoittanut pysyvänsä Syyrian hallinnon rinnalla.

Yhdysvallat teki iskusta varsin nopeasti omat johtopäätöksensä ja hyökkäsi viime yönä massiivisella ohjusiskulla Syyrian hallintoa vastaan. Kuten arvata saattaa, ovat tuhot olleet sen mukaisia, minkä myös Syyria on ainakin osittain tunnustanut.

Olen itse aiemmin kirjoittanut siitä, että Venäjän näkyvä rooli Syyriassa estäisi Assadin hallinnon kukistamisen ja vastaavasti länsimaiden tuki kapinallisille estäisi sen voiton. Lopputuloksena olisi tuolloisen näkemykseni mukaisesti inhimillinen katastrofi, jollainen Syyriassa on vallinnutkin jo vuosien ajan.

Kaasuisku ja sitä seurannut Trumpin hallinnon hyökkäys Assadin hallintoa vastaan muutti tilannetta kuitenkin aivan oleellisesti. Nähtäväksi jää, mitä siitä seuraa.

Yhdysvalloilla maailman ainoana sotilaallisena suurvaltana on halutessaan mahdollisuus jyrätä tieltään kaikki vastustajat myös Syyriassa. Se edellyttäisi kokonaisvaltaista hyökkäystä isä- ja poika-Bushin Irakissa näyttämän mallin mukaan.

Jos näin tapahtuu, jää nähtäväksi Venäjän (ja ehkä Kiinankin) reaktio. Lähteekö se (ne) haastamaan amerikkalaisia tavalla tai toisella (tuskin kuitenkaan sotilaallisesti), vai tyytyykö se (ne) hetken nurinaan todeten demonstraatiovaiheen jälkeen tosiasioiden olevan viisauden alku ja tyytyvän tapahtuneeseen?

Mikäli tämä vaihtoehto toteutuu, on amerikkalaisilla pian käsissään lähi-idän valtio, jonka olot pitäisi saada tavalla tai toisella vakiinnutetuiksi. Alaviitit olisivat katkeria, sunnimuslimit kostonhimoisia ja kristityt peloissaan.

Ääri-islamilaisten kannatus kasvaisi ja mahdollisesta Syyrian omasta hallinnosta tulisi Irakin tapaan mitä todennäköisimmin varsin heikko. Ulkopuolisista vaikutusyrityksistäkään tuskin olisi puutetta - ainakin Iran ja Saudi-Arabia häärisivät vahvasti esiripun takana.

Kysymys tässä tilanteessa luonnollisesti kuuluu: kuinka välttää todennäköinen ja istuttaa Syyrian johtoon vahva hallitus. Ja ellei se onnistu, kuinka kauan kestää amerikkalaisten kotirintama jatkuvia kuluja ja miestappioita vieraalla maalla?

Toinen mahdollisuus tässä tilanteessa on se, että isku jää ainutkertaiseksi demonstraatioksi, jolloin Syyriassa mikään ei oikeastaan muutu. Siinä tilanteessa Trumpia voi kiittää reaktiosta sotarikokseen, mutta ei ongelman ratkaisemisesta tai edes sen yrityksestä vaan pikemminkin tilanteen pahentamisesta.

Lisäksi sopii toivoa, ettei tieto Syyrian hallinnon syyllisyydestä osoittaudu ajan myötä vääräksi. Ainoa vaihtoehto sen lisäksi on nimittäin ISIS, jonka tukeminen olisi ollut oikea kardinaalimunaus Trumpilta.

Olettaen kuitenkin, että amerikkalaiset ovat selvittäneet kaasuiskun tekijän, eli että syyllinen siihen on Syyrian hallinto, en voi olla ihmettelemättä Assadin tyhmyyttä. Sotarikoksen hyväksyessään hän otti valtavan riskin, vaikka aiempien iskujen jälkeen ei seurannutkaan kovin dramaattisia vastatoimenpiteitä.

Nyt nähdyn perusteella Trumpin hallinto näyttäisi kuitenkin olevan kovin erilainen kuin edeltäjänsä. Aika näyttää mitä siitä seuraa - mutta kuten olen edelle kirjoittanut - ei hänenkään tiensä Syyrian katastrofin juhlituksi sankariksi ole helppo. Pikemminkin edessä on leimautuminen suuruudenhulluksi sapelinkalistelijaksi, joka ajaa maailman pieneen kylmään sotaan ja Syyrian pysyvän sekasorron tilaan, vaikka avoimet sotatoimet saataisiinkin lopetetuksi.

Toivon toki pessimismini olevan turhaa ja Trumpin onnistuvan uhkapelissään. Sen edellytyksenä on ainakin määrätietoinen toiminta nyt nähdystä näyttävästä alusta aina Syyrian tulevan - ja stabiilin - yhteiskuntaratkaisun synnyttämiseen asti.

Tarvitaan siis sotilaallista voimaa, päättäväisyyttä ja kykyä rakentaa rauhaa sellaisten ihmisten välille, jotka ovat äärimmäisen katkeroituneita toisilleen. Kuten jo todettu, sellainen ei ole helppoa edes suurvallalle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uusia tietoja Alepposta
Valtapoliittista hurskastelua
Venäjä yksinkö sotkee Syyrian tilannetta?

4 kommenttia:

  1. Jos Tuhkan pitäisi tehdä arvaus, sanoisin että ohjusisku oli Trumpilta vain osoitus Syyrialle (ja muille vastaaville) että voit tappaa porukkaa tavallisilla aseilla se on OK, muu maailma ei reagoi niihin (tai ainakaan puutu sotilaallisesti). Mutta jos alat käytellä kemiallisia aseita tai muita vastaavia, voi tulla pieni muistutus.

    Tietojen mukaan lentokentältä saatiin evokoitua ainakin koneet, se huomionarvoista. Ennakkovaroitus annettiin Venäjälle joka välitti sen edelleen. Joten kalustoa jäi ehjäksi ja Syyrian hallinnon sodankäyntikyky sai tällin, mutta pahempaakin olisi voinut käydä.
    Trump ei halua joutua Syyrian sotaan mukaan merkittäväksi (ainakaan vielä), hän osoitti vain maailmalle että pystyy toimimaan tarvittaessa ja toimii sanojensa mukaan. Trumpin uhkaukset ovat nyt uskottavia.

    Tuhkan kyyninen mielipide on että tappamista pitää syyriassa jatkaa siihen asti kunnes ylijäämä nuoriso (nuoret miehet) on saatu poistettua (tapettua). Trump vain sanoi tällä tavalla ettei siihen pidä käyttää kiellettyjä aseita, tästä iso osa maailmaa on samaa mieltä.

    Kuten kenraali Hägglund on sanonut sodat loppuvat kun toinen osapuoli (tai molemmat) ei enää pysty jatkamaan sotaa. Siis joko miehet loppuu tai sodankäyntikyky.

    Ja kun otettaan huomioon että Syyrian kahakkaan menee vain lisää porukkaa ja useilla valtioilla on intressissa jatkaa sitä, Tuhka sanoo lihamyllyyn pitää laittaa lisää kierroksia. Kyllä sodat ampumalla päättyy.

    Nättiä siitä ei tule millään.

    VastaaPoista
  2. Syyrian tilanteesta on alkajaisiksi todettava, ettei sinne voi tulla koskaan mitään demokraattista hallintoa. Arabit eivät kerta kaikkiaan ole siihen kykeneviä, enempää kuin länsimaiset viisivuotiaat tarhalapset. Molemmilla on oltava aikuinen, joka sanelee mitä tehdään ja miten. Arabeille sen sanelijan pitää olla vain muutamaa kertaluokkaa vahvempi ja väkivaltaisempi.

    Trumpin viesti oli juuri se, mikä USA:n ja miksei kaikkien NATO-maiden nyt pitäisi arabeille näyttää: "Meillä on sotilaallista voimaa jyrätä teidät liiskaksi. Olemme tähän asti leikkineet kanssanne. Jos ja kun lopetamme, voimme tarvittaessa pyyhkiä teidät maan päältä Kaaban kivinenne päivinenne!"

    Samaa kieltä ymmärtää myös Venäjä. Putin ja hänen sekurokratiansa kunnioittavat vain voimaa. Obama ei sitä osoittanut. Trump osoittaa. Nähdäkseni Trumpin olisi nyt äärimmäisen tärkeää märätä lukuisia vastaavanlaisia iskuja Syyrian sotapesäkkeisiin ilmoittaen lakonisesti, että voimme jatkaa tätä kunnes koko Syyria on sileänä.

    Putinin kanssa Trumpin olisi suotavinta sopia Syyrian sodanjälkeisestä jatkosta juuri siten, että Venäjä ei yritä sotkeentua vihollisen lanaamiseen, eikä USA sotkeennu siihen, että al-Assad saa jatkaa Syyrian diktaattorina. Näennäisiä tuomiolauselmia voidaan julistaa, mutta todellisudessa USA tukisi al-Assadia hänen määrätietoisessa toiminnassaan islamistien ja muiden riekkujien eliminoinnissa.

    Eihän se olisi humanitaarisessa katsannossa mitenkään kivaa, mutta vaihtoehtona on vain islamismin voittokulku Lähi-idässä ja sen kauta Eurooppaan tulvivassa muslimivirrassa pian myös Helsingin kaduilla, samalla tavoin kuin tänään nähtiin Tukholmassa.

    Toivon kovasti, että Trumpilla on kovuutta ja rohkeutta tehdä nyt niin kuin on tehtävä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki syyrialaiset Assadin vallan alle (paluu lähtöpisteeseen) ja rauha on taattu kun US of A valvoo ilmatilaa ja tarvittaessa pommittaa?? Eiköhän monokulttuuri ole realismia eli siis sunneille, shiioille, kristityille ja kurdeille omat alueet Syyriassa ja Irakissa, muuten konflikteille ei tule loppua.

      Poista
  3. Valtamedia unohti sellaisen pikkujutun että todistettavasti Syyrialta kaikkien sääntöjen mukaan ja vielä läntisen palkinnon saaden tuhottiin kaikki kemialliset aseet jo 2014.

    Kommentteja "kaasuiskuun":

    Miksi Venäjän johtama liittouma (jolla on yhteinen komentokeskuskin) ei vastannut USA:n provokaatioon:
    "Sadan miljoonan dollarin ohjuksilla tudottiin 2 moljoona ndollarin edestä romukalustoa. 60 Tomahawkin alasampumiseen olisi kulunut kolmensadan miljoonan dollarin edestä S-400 ohjuksia. Tarvitaan halvempaa ilmatorjuntaa. Pantsir pystyy tuhoamaan GRAD-raketteja konetykillään, varmaan myös Tomahawkeja."

    Ja oma kommenttini: Oleellisia Wikileaks-paljastuksia Syyrian sodan taustoista, uusimman "Syyrian kaasuisku"-tapauksen yksityiskohtia ym. erinomaisesti tehdyssä artikkelissa: https://vastavalkea.fi/2017/04/10/pelataanko-shakkia-vai-pelilautana-syyria/

    Mutta ensi kerralla vastaus tulee:
    Seuraavalla kerralla kuin USA hyökkää vastoin kv. oikeutta, paljon jenkkejä kuolee olipa missäpäin maailmaa tahansa : http://www.reuters.com/article/us-mideast-crisis-syria-allies-idUSKBN17B0K7 - https://vastavalkea.fi/2017/04/11/kiina-siirsi-150-000-sotilasta-pohjois-korean-rajalle/

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!