sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Münchausen - poliitikkojen ilmeinen esikuva!

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kertoi, että muslimit löysivät Amerikan vuonna 1178. Perusteluna väitteelleen hän mainitsi Kolumbuksen nähneen moskeijan Kuubassa.

Erdogan näyttäisi siis olevan kuin kuuluisa paroni von Münchausen, joka suohon pudottuaan tarttui omiin  hiuksiinsa vetäen itsensä suosta. Pelkkä palturinpuhuja.

Erdoganin väite lienee herättänyt huvitusta ainakin kaikissa hiukankin historiaa tuntevissa ihmisissä. Mutta onko huvitukseen aihetta, vai pitäisikö hymyn sittenkin hyytyä totuuden edessä 

Otetaan esimerkiksi vaikkapa Venäjän johtaja Vladimir Putin. Hänen mukaansa Krimillä taisteli pieniä vihreitä miehiä. Hän myös kiisti tiukasti Venäjän asevoimien osallistumisen Itä-Ukrainan tapahtumiin. 

Eivät Erdogan ja Putin kuitenkaan ole maailman ainoita palturinpuhuja-poliitikkoja. Sellaisia löytyy nimittäin länsimaistakin.

Maailman ainoan suurvallan presidenteistä Bill Clinton muistetaan parhaiten seksistä nuoren Monica Lewinskyn kanssa. Tapauksen yhteydessä Clinton kertoili tarinoita niin paljon, että olisi joutanut syytteeseen valehtelusta; ainakin jos uskomme erikoissyyttäjä Robert Rayta.

Eikä taida nykyinen presidentti Barack Obamakaan olla sen parempi. Hänhän valehteli terveyslakinsa yhteydessä, mutta pyysi sentään jälkikäteen anteeksi.

Entä Euroopassa? Onko meilläkin münchauseneita hoitamassa yhteisiä asioitamme?

Viime päivinä esillä on ollut Euroopan Unionin ykkösmies Jean Clude Juncker, jonka kuolemattomiin lausahduksiin kuuluu "kun tilanne muuttuu vakavaksi, täytyy valehdella". Kuten tiedämme, on Juncker viime päivinä jälleen joutunut aivan poikkeuksellisen vakavaan tilanteeseen.

Suomesta taas tuli miettimättä mieleen maan ensimmäinen naispääministeri Anneli Jäätteenmäki, joka sai pyytämättään tietoja presidentin kansliasta, ja kertoi "yrittäneensä puhua mahdollisimman totta". Jyrki Kataisen valehtelusta ystävänsä Pekka Himasen raportin yhteydessä olen kirjoittanut aieminkin, joten hänestä ei sen enempää.

En jatka listaa pidempään vaan tyydyn toteamaan, että tosiasioiden perusteella valehteleminen on varsin tavallista poliitikkojen joukossa. Siksi olisi tärkeää, että demokraattisessa maassa lehdistö toimisi rehellisesti ja paljastaisi tuoreeltaan ainakin merkittävät muunnellut totuudet.

Ja koska myöskään lehdistö ei liene vapaa valehtelusta, olisi moniarvoisen lehdistön ja ennen kaikkea kaikkia poliittisia suuntauksia tasaisesti edustavan toimittajakunnan olemassaolo välttämätöntä - vain siten voi totuus päästä esille. Ja äänestäjä tehdä oikeita päätöksiä valitessaan uudet münchausenit seuraavalle vaalikaudelle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kristillisten Jouko Jääskeläinen haluaa mällätä toisten rahoilla
Miksi Kataja hyökkäsi Sipilän kimppuun?
Jyväskylän dosentti ehdottaa suomalaisten aivopesua

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!