Selityksenä rikki?

Koska edellinen kirjoitukseni ilmastonmuutoksesta herätti mielenkiintoa niin täällä kuin muuallakin, ja samaan aikaan ilmaantui saataville uusi aihetta sivuava tieteellinen artikkeli, päätin kirjoittaa näin heränneet ajatukseni uudeksi blogitekstiksi.

Luin siis Kaufmannin ja kumppaneiden (mukana turkulainen Heikki Kauppi) arvostetussa amerikkalaisen tiedeakatemian julkaisussa (tuttavallisesti PNAS) esille tuodun mallinnustyön. Lyhyesti referoituna työssä mallinnetaan rikkipäästöjen vaikutusta ilmastoon, jolloin pystytään rekonstruoimaan varsin hyvin vuosien 1998-2008 globaalin lämpötilan kehitys. Reaalimaailmallisena selityksenä esitetään, että kaukoidän teollisen nousun aiheuttama rikkipäästöjen kasvu ehkäisee sitä maapallon lämpiämistä, jonka kasvihuonekaasut muuten saisivat aikaan.

Nähdäkseni Kaufmanin ja kumppaneiden julkaisussa on kyse juuri siitä, mistä puhuin aiemmassa tekstissäni: koska vanhat mallit eivät selitä tapahtuneita muutoksia, niissä on jotain vikaa eli puutteita ja niitä on siis korjattava/täydennettävä. Ja tämä puuttuva täydennys on Kaufmannin ja kumppaneiden hypoteesin mukaan lisääntyneet rikkipäästöt.

Kaufmanin käyttämässä simulaatiossa malli on rakennettu vuoteen 1998 asti ulottuvan datan perusteella ja se ennustaa kohtuullisen hyvin lämpötilan kehityksen vuosina 1998-2008. Artikkelin kuvan S6 mukaan malli yliarvioi jonkin verran 2000-luvun alkupuolen lämpötilan, minkä seurauksena se sitten tuottaa myös sellaisen lämpötilan laskun, jota ei todellisuudessa ole esiintynyt. Mutta suuressa kuvassa tarkasteltuna malli siis tuottaa varsin hyvän rekonstruktion tapahtuneesta.

Näin tietenkin tulee ollakin, sillä mikäli tuo rekonstruktio ei olisi hyvä, ei mallia myöskään olisi julkaistu PNASissa, enkä minä kirjoittaisi tätä kirjoitusta. Näin siksi, ettei huonossa mallissa olisi mitään kerrottavaa.  Näin ollen Kaufmanin ja kumppaneiden malli on tässä vaiheessa otettava hypooteesina, joka joutuu todelliseen testiin tulevina vuosina (testauksen kannalta olisi ollut rohkeaa, mikäli artikkelissa olisi ollut jonkinlainen ennuste esimerkiksi vuosille 2008-2015 perustuen sen parametrien, kuten rikkipäästöjen, määrien kehittymisen arviointiin).

Koska kyse on tieteellisestä hypoteesista, joutuu se nyt julkaistuna alttiiksi falsifioinnille, kuten aidosti tieteellisen hypoteesin tuleekin. Sama kohtalo on myös sillä hyvin erilaisista lähtökohdista nousseella Helaman ja kumppaneiden hypoteesilla, josta kirjoitin aiemmin ja jonka mukaan auringon aktiivisuus vaikuttaa ilmaston kehitykseen 60-80 vuoden viiveellä.

Aika sitten yksin näyttää kestävätkö esitetyt hypoteesit falsifioinnin; ainakin nämä kaksi hypoteesia antavat erilaisen ennusteen tulevien vuosikymmenten kehitykselle. Kaufmannin ja kumppaneiden mukaan ilmaston lämpeneminen jatkuu heti kun rikkipäästöt vähenevät, kun taas Helaman ynnä muiden mukaan lämpötilat kääntyvät laskuun tämän vuosisadan alkupuolella. Tosin Helaman ja kumppaneiden hypoteesi ei sulje pois ihmisen päästöjen vaikutusta, vaan toimii ikään kuin niiden taustalla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastotutkijoiden ennuste puolitiessä
Ilmastonmuutosennusteista, auringonpilkuista ja lämpökausista
Katastrofismi ja ilmastonmuutos