Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Teemu Selänne. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Teemu Selänne. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 7. heinäkuuta 2024

Professorin ja Teemu Selänteen välinen suhde

Uuden Suomen puheenvuoron keskustelupalstalla vihreä kunnanvaltuutettu kirjoitti minua tarkoittaen, että "'Professori' on kyllä ihan selänne". Näkemys oli sikäli mielenkiintoinen, etten ole ollut kovin kiinnostunut entisen jääkiekkotähden elämästä. 

Sitten huomasin Ilta-Sanomissa pienen jutun Teemu Selänteestä. Sen mukaan hän on saanut USA:n kansalaisuuden ja ollut aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Ja välitti lehden toimittajan kautta meille suomalaisille muutamia mielenkiintoisia kommentteja. 

Ensimmäisessä hän selitti näkemystään Elokapinasta: "eihän tässä ole kyse siitä, ettei hyväksytä mielenosoituksia. Eihän se pidä paikkaansa. Tässä kritisoitiin sitä, miten ne järjestetään... Minun mielestäni mielenosoitukset ovat hieno asia, mutta lain rikkominen ja ihmisten elämän hankaloittaminen ei ole hyväksyttävää."

Toisessa hän kommentoi vihervasemmiston älyllistä epärehellisyyttä: "ulinahan on kovaa välillä. Sikäli on hauskaa, että ne, jotka ulisevat, vaativat mielipiteen- ja sananvapautta, mutta yhtäkkiä eriävät mielipiteet eivät olekaan okei."

Kolmannessa hän muistutti yhteiskunnallisen keskustelun säännöistä: "jos on jotain sanottavaa asiasta, se pitää sanoa. Mutta turha tulla selittämään, että minä olen kusipää tai jotain meidän lapsistamme. Se ei ole ok."

Neljännessä hän otti kantaa kotimaansa presidentinvaaleihin: "on epämääräistä, että tuollaisessa 330 miljoonan asukkaan valtiossa ei ole muita ehdokkaita kuin kaksi vanhaa miestä... Voisi olla jo aiheellista lähteä nuorempien suuntaan ja vähän uudemmalla tyylillä."

Viidennessä hän kertoi yhteiskunnallisesta näkemyksestään: "minä olen kuitenkin sitä mieltä, ettei valtion pitäisi puuttua ihmisten elämään kuin minimaalisesti. Yksilön oma valta ja omat päätökset ovat ne tärkeimmät."

Kuudennessa hän otti kantaa siihen, kuinka mediat valitsevat puolensa: "se on vähän kuin oikeudessa kuuntelisi vain syyttäjää. Siitä ei saa oikeaa kuvaa. Kun aloitin politiikan seuraamisen, minulle sanottiin, että katso molempia kanavia, CNN:ää ja Foxia, tasapuolisesti. Heillä, jotka katsovat vain toista puolta, ei ole oikeaa kuvaa siitä, mitä tapahtuu."

Kaiken kaikkiaan IS:n juttu välitti Teemu Selänteen yhteiskunnallisista näkemyksistä sikäli terveen kuvan, että jokaisen vähänkään järkevän ihmisen on helppo yhtyä hänen tässä puheena olleisiin ajatuksiinsa. Enkä siksi pane pahakseni Uuden Suomen kommenttikentälle kirjattua luonnehdintaa itsestäni. En edes siksi, että kyseinen vihreä kuntapoliitikko myöhemmässä kommentissaan väitti, ettei "professorin ajatuksia" kannattaisi lukea. 

Sen sijaan arvelen, että juuri sen takia poikkeuksellisen moni keskustelua lukenut ihminen klikkasi sinne linkitettyä kirjoitustani - mikä taas johti siihen, että selvitin, miksi Uuden Suomen puheenvuoroista oli tullut harvinaisen paljon lukijoita kyseiselle kirjoitukselleni.

Aiempia ajatuksia saamasta aihepiiristä:
Mitä enemmän "vittua" ja "paskaa" viestinnässä on, sitä epä-älyllisemmältä se vaikuttaa
Neljätoista vuotta ajatuksia maahanmuutosta, rikollisuudesta, ilmastosta, politiikasta, historiasta, urheilusta ja tieteestä
Huippu-urheilun ja kansanliikunnan välinen yhteys

perjantai 6. huhtikuuta 2018

Huippu-urheilun ja kansanliikunnan välinen yhteys

Uusi tutkimus kertoi, että suomalaisten liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle vuosittain jotain 3,2 ja 7,5 miljardin euron välillä. Lukuihin on laskettu sairauslomat, menetetty työpanos, terveyspalveluiden käyttö, lääkkeet, ikääntyvän väestön koti- ja laitoshoidon kustannukset, tuloverojen menetykset, maksetut työttömyysturvan etuudet ja syrjäytymisen kulut. Lasketut summat ovat pikemminkin korrelatiivisia kuin osoitettuihin syy-seuraussuhteisiin perustuvia.

Asiaa on jo ehditty kauhistella erilaisissa uutismedioissa ja ihan syystä. Liian vähäisen liikunnan hintalappu on todella suuri.

Edellinen liikuntaan liittyvä suuri uutinen oli Mika Lehtimäen valinta Suomen Huippu-urheiluyksikön johtoon. Miehen tuntuivat hyväksyvän tehtäväänsä kaikki lajiliitot huolimatta siitä, että hän ilmoitti heti tuoreeltaan tekevänsä suuria muutoksia rahanjakoon.

Ensi katsomalta nämä kaksi uutista eivät tunnu liittyvän yhteen. Todellisuudessa asia on kuitenkin aivan päinvastoin.

Ensinnäkin menestyvät huippu-urheilijat toimivat nuorille esikuvina liikuntaharrastuksessa. Ellei sellaisia ole, ei lajeilla ole vetovoimaa lapsiin ja nuoriin, minkä seurauksena yhä useampi nuori jättää säännöllisen liikunnan sikseen.

Toiseksi suuret nuorisojoukot urheiluseuroissa tuovat mukanaan vanhempia, joiden joukosta löytyvät sellaiset innokkaat, jotka pyörittävät ainakin pienimpien ohjausta ja järjestävät kilpailuja. Nämä ihmiset löytyvät lähinnä niiden nuorten vanhemmista, jotka ainakin haaveissaan tähtäävät kilpaurheilijoiksi - ja joiden tekemisiin menestyvät kansainväliset urheilijatähdet vaikuttavat eniten.

Kolmanneksi suuret urheilevat nuorisomäärät asettavat kuntien päättäjille painetta liikuntatilojen ylläpitämiselle. Ilman käyttäjiä eivät nouse sen enempää pururadat tai hiihtoladut kuin jalkapallo- tai jäähallitkaan.

Neljänneksi on selvää sekin, että ilman mainosarvoa omaavia urheilijoita tai joukkueita ei liikuntaan virtaisi yksityistä rahaa. Vaikka se ei suurelta osalta kuljekaan harraste- tai nuorisoliikuntaan, auttaa se osaltaan aktiivisia seuroja, joiden toiminta mahdollistaa kaiken ohjatun liikunnan maassamme.

Yhteenvetona totean, että meidän suomalaisten on syytä toivoa Mika Lehtimäen onnistuvan vaikeassa tehtävässään ja nostavan suomalaisen urheilun uudelle tasolle. Näin voisimme pienentää edes hiukan sitä suurta hintaa, jonka etenkin lasten ja nuorten vähäinen liikunta aiheuttaa tulevaisuuden Suomelle.

On kuitenkin selvää, ettei tämän päivän yhteiskunnassa synny huippuja ilman taloudellisia kannusteita. Tämän nosti esille myös jääkiekkolegenda Teemu Selänne ehdottaessa yksilöurheilijoiden palkitsemista olympiamitaleista suurilla rahasummilla. Mielenkiintoinen avaus, jonka soisi herättävän keskustelua aikuistuvan urheilijan uran ja jokapäiväisen leivän aiheuttaman ristiriidan ratkaisemiseksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lapsille voidaan tarjotaa vain kilpailemisen sisältävää liikuntaa tai ei liikuntaa lainkaan
Hiihtäminen on parasta liikuntaa
Liikunta pidentää ikää!

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!