Suomen tulevaisuudesta eräiden tilastojen valossa

Helsingin Sanomat teki jutun Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten lisääntymisestä. Sen mukaan "maahanmuuton vaikutus Suomen väkimäärän kasvuun ei Helmisen mukaan kuitenkaan nykyisen kokoisella maahanmuuttajaväestöllä ole kovin suuri". Mainittu (Marja-Liisa) Helminen on yliaktuaari Tilastokeskuksessa.

Jutussa kerrotaan edelleen, että "ulkomaalaistaustaisten synnyttämien lasten määrä on kasvanut vuoden 1997 vajaasta 2 000:sta noin 6 500:aan vuonna 2017... suomalaistaustaisten synnyttämien lasten määrä on vähentynyt 57 000:sta vajaaseen 44 000:een". Siten suomalaisten osuus maamme väestöstä tulee laskemaan merkittävästi seuraavassa sukupolvessa.

Jutussa valaistiin myös ulkomaalaisten taustaa mainitsemalla kiinalaisten, venäläisten, virolaisten, thaimaalaisten ja somalialaisten ensisynnyttäjien iät. Etenkin jälkimmäisten osalta se on yllättävän korkea.

Itse jäin miettimään minkälaisia muita lisääntymiseroja kuin ensisynnyttäjien iät näillä ulkomaalaistaustaisilla väestöryhmillä on. Niinpä päädyin tilastotietoon, jossa kerrottiin Suomessa asuvien somalinaisten hedelmällisyysluvuksi 4,3.

Eli somalinaiset siis saavat Suomessa keskimäärin yli neljä lasta, kun suomalaistaustaisilla se jää alle puolentoista. Siten somaleiden osuus Suomessa nykyisin syntyvistä ikäluokista on vanhempien sukupolveen verrattuna noin kolminkertainen suhteessa suomalaistaustaisiin.

Muita suomalaisiin verrattuna yli kaksinkertaisella vauhdilla kasvavia väestöryhmiä ovat marokkolaiset, kongolaiset, turkkilaiset ja irakilaiset. Siten näiden väestöryhmien osuus uusissa ikäluokissa on yli kaksinkertainen verrattuna vanhempien ikäluokkiin. Sen sijaan saksalaiset, japanilaiset ja espanjalaiset lisääntyvät kantaväestöäkin hitaammin.

Edellä kuvaamani tilasto osoittaa selvästi, että väestömme on nopeassa muutoksessa vaikka se ei sinänsä kasvaisikaan. Lisäksi tätä muutosta kiihdyttää maahanmuutto. Sen osalta oleellista on maamme kansalaisuuden saaneiden määrä.

Siinä suhteessa viimeisen 12 kuukauden aikana kärjessä ovat olleet 1 840 kansalaisuuden saanutta venäläistä ja seuraavina 919 somalia ja 655 irakilaista. Saksalaisia oli 59, japanilaisia kolme ja espanjalaisia 41. Siten tämäkin tilasto tukee Suomen kehitysmaalaistaustaisen väestön nopeaa kasvua.

Itselläni lienee elinikää enintään muutamia kymmeniä vuosia. Sen aikana Suomen väestö ei ehdi vaihtua täysin tunnistamattomaksi, mutta selvä muutos siinä tulee kuitenkin näkymään. Samalla on myös todennäköistä, että yhteiskuntamme muuttuu merkittävästi siihen suuntaan kuin hiukan yli kolme vuotta sitten hahmottelin. Toivottavasti olen väärässä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nyt tarvitaan taloudellisen, kulttuurisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden skenaarioita
Keitä me suomalaiset olemme?
Kun minä kuolen...