Mutta onko tosiaan näin? Kaikki edellä mainitut hehkutuksen aiheet näkyvät vapaasti katsottavassa televisiossa, joten lähetysten katsojamääristä voitaneen päätellä suoraan lajien suosio kansan parissa. Ja tarvittava lähdeaineistokin löytyy helposti täältä.
Aloitetaan koripallo-otteluista. Suomi-Turkki peli keräsi TV:n ääreen 391 000 ihmistä, Suomi-Ukraina 384 000 ja Suomi-Dominikaaninen tasavalta 383 000.
Lentopallopeleistä Suomi-Brasilia keräsi 429 000 katsojaa, Suomi-Saksa 396 000 ja Suomi - Kuuba 327 000 katsojaa. Jalkapalloilijat puolestaan houkuttelivat karsintapelissään Fär-saaria vastaan 344 000 katselijaa.
Seuraavaksi pitäisikin sitten keksiä, mihin verrata. Aloitetaan vaikka yleisurheilun Suomi-Ruotsi -maaottelusta. Sitä katsoi lauantaina 681 000 ja sunnuntaina 748 000 katsojaa. Aika kovia lukuja noihin hehkutettuihin joukkuelajien katsojamääriin verrattuna.
Entä yleisurheilun eliittikisat, joista mikään media ei mainitse etukäteen. No niitä katseli 375 000 yleisurheilusta kiinnostunutta katsojaa, eli karkeasti ottaen saman verran kuin etukäteen päiväkausia hehkutettuja joukkuelajeja.
Innostuin havainnoistani sen verran, että hain vielä muutaman muun urheilutapahtuman. Viikon 34 formulakisoja seurasi MTV3 MAX:illa 315 000 katsojaa, joiden lisäksi jälkilähetystä seurasi MTV3:lta katsojamäärä, jota ei löydy lähdeaineistosta.
Myös melko paljon mediahuomiota keräävien tenniksen tai golfin katsojamääriä en löytänyt lainkaan tilastoista, joissa oli lueteltu kunkin viikon 100 eniten katsojia kerännyttä lähetystä. Ilmeisesti niistä ei ole juuri kukaan kiinnostunut - ei ainakaan katsomismielessä. Tai sitten noiden lajien kilpailuja ei ole viimeisen parin kuukauden aikana televisioitu. En tiedä.
Tilastoja taaksepäin selatessani vastaan tulivat lento- ja koripallokisojen kanssa vertailukelpoiset yleisurheilun EM-kisat, jotka keräsivät parhaana päivänä 1 171 000 katsojaa. Kaikkiaan kymmenen kisalähetystä keräsi yli 600 000 katsojaa. Mielestäni ero lento- ja koripallon arvokisojen katsojamääriin on käsittämättömän iso ottaen huomioon median tarjoaman huomion määrän.
Kaikkiaan näyttäisikin siltä, että kesäkauden urheilutarjonnasta on yleisurheilu ylivoimaiseti eniten kansaa kiinnostava laji. Sitä taustaa vastaan eri lajien medianäkyvyys tuntuu aika epäsuhtaiselta.
Tästä pienestä selvityksestäni tuli hakematta mieleen tieteellisten mielipidetiedustelujen alku, josta Wikipedia kertoo näin: "tieteellisten mielipidetutkimusten katsotaan usein alkaneen Yhdysvalloissa 1936. Tuolloin...ennustamisen markkinoita siihen asti hallinnut Literary Digest -lehti...kärsi kirvelevän arvovaltatappion....otoksensa epäedustavuuden takia. Poimimalla...vastaajiksi...liikaa varakasta keskiluokkaa."
Ehkäpä urheilutoimittajat ovat myös poikkeuksellinen joukko penkkiurheilukansaa, jolla on omat kiinnostuksen kohteet. Harmi, etteivät ne vastaa juuri lainkaan maksavien asiakkaiden eli tavallisten penkkiurheilujen kiinnostuksen kohteita.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tekstit
On aivan totta, että perinteiset lajit hiihto ja yleisurheilu keräävät selkeästi enemmän katsojia tv:n ääreen kuin pallopelit.
VastaaPoistaHiihdon SM-kisat on yksi tällainen kilpailu, jonka katsojaluvut ovat suuret mutta joka ei koskaan pääse (tai joudu) maksukanaville. Ehkä katsojien profiili on liian junttimainen tai vanhempiin ikäluokkiin painottunut?
Lähetysajankohdalla lienee melko iso vaikutus lukuihin. Esim futis keskellä viikkoa 21.45 ->
VastaaPoistaYksi selitys on se, että laskettaessa kiinnostavuusosamäärä televisioviihde/liveviihde yleisurheilun lukuarvo on suurempi kuin palloilun. Televisiossa yleisurheilun näkee paremmin kuin paikan päällä, kun taas palloilussa tunnelma paikan päällä oman joukkueen kannattamisen takia on vahvempi tekijä kuin yleisurheilussa.
VastaaPoistaUrheilutoimittajien asiantuntemuksen tason lasku on myös merkittävä tekijä. Palloilussa on helppo nähdä, kumpi joukkue on parempi. Yleisurheilussa täytyy tuntea tulostaso. Nykyään urheilulajeja on niin paljon, että toimittajien aika ei riitä asiantuntemukseen yleisurheilussa. Siksi he eivät mielellään siitä kirjoita, koska laji on selkeä ja asiantuntemuksen puutteet paljastuvat heti. Palloiluissa on helppo olla sitä mieltä, että Takahikiän Tovereiden pitäisi avata peliä vasemman laidan kautta enemmän, koska mielipide on subjektiivinen.
Edellä käsitellyssä yleisurheilumaaottelussa oli paikalla noin 25000 potentiaalista TV-katsojaa. Palloilutapahtumissa merkittävästi vähemmän.
PoistaJoo, olin paikalla. Kyseessä oli kuitenkin tämän kauden suurin yksittäinen yleisurheilutapahtuma Suomessa, joten se ei ole verrattavissa Veikkausliigamatsiin. Vertailukohta on lähinnä futismaaottelu arvokisakarsinnassa. HJK:n harjoituspeli FC Barcelonaa vastaan veti 40 000 katsojaa. Eikä kori- tai lentopalloareenoille edes mahdu tuota katsojamäärää. Niiden liigamatseja on kuitenkin sadoittain joka vuosi ja aina on paikalla maksavia katsojia. Suomessa järjestetään vuosittain vain ehkä kolmisenkymmentä sellaista yleisurheilukisaa, joihin ylipäätään on pääsymaksu.
VastaaPoistaMutta oleellista on tosiaan se, miten valtavat ennakkopuffit on jokaisesta palloilutapahtumasta. Yleisurheilusta – ei mitään tai erittäin vähän. Tähän suurimpina syinä näen SUL:n epäonnistuneen markkinoinnin ja toimittajien asiantuntemattomuuden.
Paikallaolijoiden määrät tulivat siis keskusteluun lähinnä siksi, että kustakin urheilulajista kiinnostuneiden määrä koostuu TV-katsojista + paikallaolijoista.
PoistaEn tiedä tuliko tuo harjoituspeli TV:stä ja jos, niin minkälaiset olivat sen katsojamäärät. Epäilen kuitenkin että maailmantähtien saapuminen Suomeen vetää väkeä suhteessa enemmän paikan päälle kuin TV:n ääreen. Pointtinahan niissä on ymmärtääkseni päästä näkemään näitä tähtiä elävänä. Tämä tähteys taas lienee ainakin osin seurausta median antamasta suuresta huomiosta.
Tuohon vertailukommenttiisi sen verran, että itse kirjoituksessahan vertailin nimenomaan pallopelien arvokisoja yleisurheilumaaotteluun paitsi jalkapallon osalta, jossa vertailuna oli karsintaottelu arvokisoihin. Tein siis kuten sinunkin mielestäsi piti, enkä vertaillut maaottelua liigapeliin. Ellei sellaiseksi sitten lasketa vertailussa mukana ollutta yleisurheilun eliittikisaa.
Nähdäkseni sekä yleisurheilussa, että varsinkin maastohiihdossa, paikallaolijoiden määrä suhteessa kiinnostuneiden määrään on varsin pieni, koska TV-lähetyksessä lajien seuraaminen on usein helpompaa kuin katsomossa. Pallopeleissä taas ero ei ole yhtä suuri - ja saattaa mahdollisesti olla jopa toisin päin.
No joo. Joka tapauksessa ymmärsit kirjoituksen kohteen oikein. Yle ja muukin media kohkaa kerta toisensa jälkeen joukkuelajeista mutta yksilölajeista ei vaikka niihin kohdistuu ilmiselvästi väjhintään yhtä paljon kiinnostusta.
Jos media toimisi eri tavalla, niin ehkäpä esimerkiksi eliittikisojenkin katsojamäärät kasvaisivat merkittävästi nykyisistä. Totuushan kuitenkin lienee, ettei suomalaisista pallopelijoukkueista jääkiekkoa lukuun ottamatta kannata odottaa kansainvälistä menestystä (siis arvokisamitaleja). Tosin joidenkin yksittäisten pelaajien menestys voi niissäkin olla loistavaa - kuten vaikkapa Jari Litmanen tai aikanaan Suomessa marginaalisesti harrastetun käsipallon kaikkien aikojen suomalaistähti Michael Källman aikanaan osoittivat.
Taitaa ampumahiihto olla tällähetkellä katsojaluvuissa korkealla myös Suomessa, ainakin talvella.
VastaaPoistaNiin minunkin käsittääkseni. Selitys löytynee lajin itsensä lisäksi siitä, että ampumahiihdossa Suomella on hienot perinteet (muistan itse vielä Suutarisen ja Ikolan mestaruudet) ja juuri nyt yksi erittäin valovoimainen tähti. Toivottavasti hän saa seuraajia sekä naisten että miesten puolella!
PoistaMediahuomion osalta täytyy huomioida, että kyseessä oli kori- ja lentopallossa uniikki ja historiallinen tapahtuma. Suomi oli selviytynyt lajin arvokisoihin. Samoin Jarkko Niemisen otteet keräsivät enemmän huomiota, mitä tenniksen seurantakeskiarvo oikeuttaisi, mutta kyseessä oli siinäkin uniikin ja poikkeavan tapahtuman uutisoinnista. Suomalainen pärjäsi tennisammattilaisena. Yleisurheilun puolella vastaava olisi suomalaisen selvityminen miesten 100 metrin olympiafinaaliin. Eikä sekään mitenkään itsestäänselvää ole, etteikö Suomi voisi pärjätä palloilulajeissakin. Esim. Liettua on toistuvasti mitaleilla koripallon arvokisoissa. Slovenia on vakiovieras jalkapallon ja koripallon arvokisoissa. Ruotsi on säännöllisesti jalkapallon arvokisojen pudotuspeleissä ja samoin Tanska.
VastaaPoistaEn usko Suomen menestysmahdollisuuksiin jalkapallossa. Laji on maailman harrastetuin ja menestykseen vaaditaan kymmenkunta maailmanluokan pelaajaa. Kun huomioidaan Suomen olosuhteet ja väkiluku on yhtälö mahdoton. Ruotsin osalta pitää ymmärtää Etelä-Ruotsin olosuhteiden ero Suomeen. Menestykseksi en laske selviytymistä mukaan kilpailuihin.
Poista